1. heinykuudu

1. heinykuudu - 182. vuvven päivy (183. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 183 päiviä.

10. heinykuudu

10. heinykuudu - 191. vuvven päivy (192. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 174 päiviä.

15. heinykuudu

15. heinykuudu - 196. vuvven päivy (197. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 169 päiviä.

16. heinykuudu

16. heinykuudu - 197. vuvven päivy (198. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 168 päiviä.

2. heinykuudu

2. heinykuudu - 183. vuvven päivy (184. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 182 päiviä.

23. heinykuudu

23. heinykuudu - 204. vuvven päivy (205. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 161 päiviä.

31. heinykuudu

30. heinykuudu - 212. vuvven päivy (213. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 153 päiviä.

8. heinykuudu

8. heinykuudu - 189. vuvven päivy (190. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 176 päiviä.

Anton Čehov

Anton Pavlovič Čehov (29. pakkaskuudu 1860 Taganrog – 15. heinykuudu 1904 Badenweiler) on ven'alaine kirjailii, kudai uvvisti novellua da näytelmykirjalližuttu.

Frantsii

Frantsii (fr. France) on Päivänlasku-Jevroupan valdivo. Sen virralline nimi on Frantsien tazavaldu. Piälinnu on Pariižu.

Gottfried Leibniz

Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 1646 – 14. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.

Helene Schjerfbeck

Helene (Helena Sofia) Schjerfbeck [šärvbek] (10. heinykuudu 1862 Helsinki, Suomi – 23. pakkaskuudu 1946 Saltsjöbaden, Ruočči) oli suomelaine taidehmualuaju. Häi on yksi Suomen arvospiettylöimbis modernizman taidehmualuajis.

Jelena Bogdanova

Jelena Bogdanova (roinnuhes 23. heinykuudu 1973) on filolougien kandiduattu, karjalan kielen tutkii da opastai. Hätken aigua ruadoi Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen laitoksel. Oli Karjalan tazavallan Kanzallizen poliitiekan ministran sijahizennu da Karjalan kul’tuuruministrannu. Nygöine Kiži-muzein piälikkö.

Karjalan kieli

64°0′0″N 32°0′0″E

Kim Il-sung

Kim Il-sung (1912-1994) oli North Korea muan prezidentu.

Kirjalližus

Kirjalližus tarkoittau kirjutettunnu libo suullizennu perindönny säilynnyzii kirjallizii tuottehii muga kui romuanoi libo rahvahanrunohuttu. Puaksuh kirjalližuol viitatah kaunehkirjallizih tevoksih. Kirjalližus on levei ellendys da sen tyhjendäi miärittely on jygiedy. Etimolougizesti termi viittuau kirjumuodoh da kirjutettuh tekstah, no toizielpäi kirjalližuokse čotaijah erähis yhtevyksis dai sähköhizesti ilmah piästetyt tevokset, sarjukoomiksat da suulline rahvahanperindö, libo kai kirjutetut tekstat da paistut sanelendat.

Louis de Funès

Louis de Funès (tävvelline nimi Louis Germain David de Funès de Galarza, 31. heinykuudu 1914 – 27. pakkaskuudu 1983) oli frantsielaine kino-ozuttelii, kino-ohjuaju, käzikirjutuksien kirjuttai, muailman kinon eräs kuulužimis komiekois.

Marija Melentjeva

Marija Vladimirovna Melentjeva (24. pakkaskuudu 1924 – 2. heinykuudu 1943) oli partizuanu, Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan yhtevyksen pidäi da Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan komsomolan keskuskomitietan instruktoru, Nevvostoliiton urhoi, Leninan ordenal da Ruskien tiähten ordenal palkittu.

Pavel Prokkonen

Pavel Stepanovič Prokkonen (16. heinykuudu 1909 – 18. heinykuudu 1979) oli nevvostolaine valdivonvallas da poliitiekas ruadanuh, Rahvahan komissuaroin nevvoston – Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikkö (1940-1947, 1950-1956), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö (1956-1979). Kanzua myöte oli karjalaine.

Suomi

Suomen tazavaldu libo Suomi on valdivo Pohjas-Jevroupas Baltiekkumeren rannal. Suomen suziedoinnu ollah päivännouzupuoles Ven'a da sih kuului Karjalan tazavaldu, pohjazes Norviegii da päivänlaskus Ruočči. Suves lähin mua on Suomenlahten suvipuolel olii Estounii. Suomen rahvahan lugumiäry on 5 509 717 hengie (v. 2017). Pinduala on 338 448,72 km².

Luve toizel kielel