Afirik

Afirik laatike duungal (e faransiire maa enngeleere: continent).

Burkina Faso

Burkina Faso yo ngenndi rimɓe ndii leydi gorgal Afiriki woni. Mbertudi leydi ndin ko 274. 200 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2014 yimɓe 17.322.796. Burkina ɓadaaki maayo, gennɗe fiiluɗe Burkina yo Mali, Niiser, Benen, Togo, Gana, Kodduwaar. Himɓe Burkina mbiitaakena Burkinaɓe. Laamorde (kapital) leydi Burkina yo Ouagadougou , na woni hakkunde leydi ndi. Burkina na woni nder kawtal leyɗe Afrik e nder CEDEAO.

Duungal

Duungal (mawninirɗum duunde/suriire), ko wi'etee "continent" e ɗemɗe Faransi e Enngele, e haqiiqa on ko njoorndi, e maanaa leydi njoorundi ndin si eɓɓindiraama e ndiyam, e maayo. Ko tuddere leydi mawnde, nde ndiyam fiiltii. Winndere nden ana jogii duuɗe jowi. Kannje ngoni: Afirik, Yuroopu, Aasiya, Aameerik, Oseyaaniya. No woodi kadi wi'ooɓe Ostarali hade Oseyaani. Woɓɓe kadi na pecca Amriki waɗa duuɗe ɗiɗi: Nano Amriki (Amriki Rewankoori) e Nyaamo Amriki (Amriki Worgankoori. Woɓɓe kadi na ɓeyda heen duungal Antartiki ngal gilaasi woni e dow mum.

Gammbi

Gammbi (en. Gambia) ko leydi tokoosiri lommbiindi e nder Senegaal, to hiirnaange Afirik. Mbertudi leydi ndin ko 11.295 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2013 yimɓe 1.882.450. Laamorde (kapital) leydi Gammbi yo Bannjulu (en. Banjul). Hindi jeyaa e leyɗe CEDEAO (ECOWAS).

Gana

Gana (en. Ghana) ko leydi e Afirik. Mbertudi leydi ndin ko 239.537 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2014 yimɓe 27.043.093. Laamorde (kapital) leydi Gana yo Akra (en. Accra).

Gine

Gine (e Fulfulde Maasina, Lagine; e faransiire République de Guinée) ko leydi e Afirik Hirnaangeeri. Hindi kernidi e leyɗe ɗee ɗoo: Sarliyon, Labiriyaa, Koddiwaar, Maali, Senegal e Gine-Bisaawo. Noone laamu mayri ko ndenndaandi (ko wi'etee kadi repibliiki). Hooreejo leydi ndin ko Lansana Konte innetee, Hooreejo guwerneman maa Permiyee Ministir on laatii Lansana Kuyaate gila lewru fabraa'ilu 2007 (caggal murtital jamaa on) haa 20 maayuhu 2008. On tuma Persidan Lansana Konte itti Kuyaate watti Ahmadu Tijjaani Suwaare.

Gine-Bisaawo

Gine-Bisaawo (pt. Guiné-Bissau, maa Gine Bisaawo, ko aldaa e pocal ngal) ko leydi e Afirik Hirnaangeeri, keernundi e Gine (Konaakiri) ka funnaange e Senegal ka nano. Senngo hiirnaangewo ngon no feewti e Baharu Atalantik maa Oseyan Atilanti.

Kamerun

Kamerun (maa Kamarun; Faransinkoore: ; Engelenkoore: ; Almankoore: ) ɗum leydi ngonndi haa Caka Afiriik. Ɗum leydi marndi nafuda haa Caka Afiriik.

Labiriyaa

Labiriyaa ko leydi e Afirik. Mbertudi leydi ndin ko 111.370 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2015 yimɓe 4.195.666. Laamorde (kapital) leydi Labiriyaa yo Monrovia.

Leydi

Leydi hino jogii maanaaji ɗuuɗuɗi:

Maali

Maali (fr. Mali) ko leydi e Afiriik. Mbertudi leydi ndin ko 1.240.192 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2016 yimɓe 17.994.837. Laamorde (kapital) leydi Maali yo Bamako (1.926.748 (2012)).

Muritani

Muritani (ar. موريتانيا) ko leydi e Afirik. Mbertudi leydi ndin ko 1.030.700 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2016 yimɓe 3.677.293. Laamorde (kapital) leydi Muritani yo Nouakchott (arab. نواكشوط).

Niiseriya

Naajeeriya ko leydi e Afirik.

Sarliyon

Sira Liyon ko leydi e Afirika.

Senegaal

Senegal ko leydi e Afirik Hiirnaange. Laamorde (kapital) leydi Senegal yo Dakar. Mbertudi leydi ndin ko 196.712 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2016 yimɓe 15.416.000.

Lire dans une autre langue