Kiviaig

Kiviaig vai Kiviaigad om tärtuz märičemha ristitkundan šingotesen avarod pordod edel metalloiden aigad (eneolit i bronzaig).

National park stone tools
Amuižed kivižed azeged, AÜV.

Ühthine harakteristik

Arheologine era zavodihe 3 mln vot tagaz, konz ezmäine gominid oti kived kädhe azegeks. Kiviaigad lopihe 6 tuhad vot tagaz metallurgijan sädandanke, 19. voz'sadal Avstralijan i Afrikan erasiš sijiš. Ottihe kivid kävutamižhe ühtes metalloidenke erasiš kul'turoiš, kävutadas jauhtabkivid i seraižid tähäsai. Sauvused kivespäi da kivižiš materialoišpäi oma kaikiš amuižed.

Pordod

Jagadas erad nenihe pordoihe: paleolit (aigaline, keskmäine, üläpaleolit), mezolit, neolit. Vas'ken kävutamine — eneolit, om päličmänendpord kiviaigaspäi bronzaigha. Afrikan kiviaig jagase koume pordho: aigaline, keskmäine i möhäine kiviaig.

Ristitun kul'turan šingotez

Kiviaigan ristit kävuti kivižid azegid mecadamha da rikomha živatoid, sauvomha pordaigaižid peitsijid i pert'kuluižid savenke, tehmaha toižid azegid, vaumičemha jauhod mectähkheinišpäi, omblemha sobad. Saudihe sur'kuluid dol'menid kivižen telan abul, pühäpertid, kivirongid teveril. Kiven varmduz laskeb arheologile löuta uzid tedoid amuižes kundas kall'pirdandkuvišpäi da petroglifoišpäi. Primitivine torguind (vajehtuz tavaroil), religijan eziauguižed mujandad, mahapanend i ritualižed verod karguidenke oliba olmas.

Kiviaigal ristitun levigandmižavaruz ližadui Päivnouzmaižen Afrikan savannaspäi kaikhe mail'mhasai. Živatoiden kodikoičend i živatvodind zavodihe kiviaigan lopus. Ottihe ičeze kivid erazvuiččiden kävutandoiden täht: ola i mouckivine šoidkivi oliba tehmaha azegid i veičid, bazal't i čurukivi — mellickivid. Mugažo pumaterialan, luiden, munakoren i pedran sar'viden kävutand leviganzi. Amuižed kivižed kalud elädas meiden päivil-ki, toižed hajetas aigan mändes, i arheologii tedoidab endišt kividen mödhe tobjimalaz.

Raudaig

Raudaig om era arheologijas, ristitun istorijanedeližes aigas da aigaližes ristitkundas klassoidenke. Vajehti bronzaigad. Zavodihe Indijas, Päivlaskmaižes Azijas da Suvievropas 1300-nzil vozil edel m.e.. Möhemba oli Pohjoižes Evropas, Kitaiš, Afrikas i Pohjoižamerikas, 1. voz'tuhal edel m.e.. Jätksihe 500-nzihe vozihesai meiden erad i oli vajehtanus Keskaigal Evropas. Aig harakterizuiše raudan metallurgijan levigandusel, tehtihe raudasižid azegid. Saiba kaugedraudad Kitaiš da tehtihe astjoid.

Čopper (arheologii)

Čopper (angl. chopper — čapai, iškii) om üks' kaikiš amuižembiš radazegišpäi paleolitan aigan.

Toižil kelil

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.