Ovttastuvvan našuvnnat

Ovttastuvvan Našuvnnat dahjege ON lea máilmmiviidosaš riikkaidgaskasaš ovttasbargoásahus, mii vuođđuduvvui golggotmánu 24. beaivve 1945 San Franciscos, Amerihká ovttastuvvan stáhtain.

Ovttastuvvan Našuvnnaid virggálaš gielat leat arába-, kiinná-, eaŋgals-, fránskka-, ruošša- ja spánskagielat.

United Nations
联合国 / 聯合國
الأمم المتحدة
Organisation des Nations Unies
Организация Объединённых Наций
Organización de las Naciones Unidas
ONa leavga

ON-leavga
Almmolaš gielat arába-, kiinná-, eaŋgals-, fránskka-, ruošša- ja spánskagielat
Váldočálli Ban Ki-moon
Vuođđudanjahki  
golggotmánu 24. 1945
Lahtturiikkat 192
Oaivegoartil New York City, Amerihká ovttastuvvan stáhtat
Ruoktosiidu http://www.un.org
United Nations Members
Ovttastuvvan Nášuvnnaid lahtoriikkat

Lahtut

San Franciscos 1945 Ovttastuvvan našuvnnaid vuođđugirjji vuolláičálle 51 riikka, muhto dál leat 192 lahtturiikka.

Golggotmánu 24.

Golggotmánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 297. (gárgádusjagi 298.) beaivi. Jagis leat vel 68 beaivvi.

Kofi Annan

Kofi Atta Annan (IPA: /ˈkoʊfiˈʔænən/, cuoŋománu 8. b. 1938 Kumasi Ghana – borgemánu 18. b. 2018 Bern, Šveica) lea ghanalaš diplomáhta, gii lei Ovttastuvvan Našuvnnaid 7. váldočálli ođđajagimánu 1. 1997 – ođđajagimánu 1. 2007. 2001 Annan ja Ovttastuvvan Našuvnnat vuittiiga Nobela ráfibálkkašumi.

Listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin

Dát lea listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin. Listu lea kronologalaš.

Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus

Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus, ON:a julggaštus olmmošvuoigatvuođaid birra dahje ON olmmošvuoigatvuođajulggaštus lea julggaštus man Ovttastuvvan našuvnnat leat dohkkehan juovlamánu 10. b. 1948 dan goalmmáda dievasčoahkkimis. Julggaštusa dohkkeheamis jienastedje 48 riikka. Ii mihkkige riika leat jienastan vuostái, muhto gávcci riikka biehtadedje jienasteamis (Sovjetlihttu ja eará nuortablokka riikkat, Lulli-Afrihká ja Saudi-Arábia). Dohkkehanbeaivvi gudnin juovlamánu 10. b. ávvuduvvo juohke jagi olmmošvuoigatvuođaid beaivin.

Dakkaviđe dan historjjálaš dáhpáhusa maŋŋel dievasčoahkkin ávžžui buot miellahtoriikkaid almmustahttit julggaštusa. Riikkaid dáhttojuvvui "juohkit ja lasihit dieđuid, lohkat ja čilget dan skuvllain ja eará oahppolágádusain eará riikkaid ja guovlluid beroškeahttá politihkalaš diliin".Eanaš julggaštusa sisdoalus lea maŋŋelis nannen guovtti riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamušain main nubbi guoská siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaide (SP-soahpamuš), nubbi fas ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaide (ESČ-soahpamuš).

Julggaštusa virggálaš teaksta lea oažžumis ON guđa virggálaš gillii: arábagillii, eaŋgalasgillii, fránskkagillii, kiinnágillii ja ruoššagillii. Dasa lassin máŋga ON miellahtoriikkain leat čuvvon dievasčoahkkima ávžžuhusa ja jorgalan julggaštusa iežas gillii. Dan rádjái julggaštus lea jorgaluvvon 369 gillii dahje suopmanii.

Julggaštusa lea oažžumis nuvttá ON guđa virggálaš gillii, davviriikkalaš gillii ja vehá eará gillii ON davviriikkalaš diehtojuohkindoaimmahagas mii lea Københápmamis.

Rwanda álbmotgoddin

Rwanda álbmotgoddin lea jagis 1994 Rwandas dáhpáhuvvan joavkogoddin, mas máŋggat ekstremahutujoavkkut, earet eará Interahamwe (dahje Interhamwe), godde čuođi beaivve áigge sullii 800 000 tutsa ja mášolaš hutu.Earet eará kolonialismma áigge riegádan etnihkalaš sierramielatvuođat álggahedje presideantta Juvénal Habyarimana girdinmášiinna vulosbáhčima maŋŋá issoras stuorra álbmotgoddima, mii bisti sullii čuođi beaivvi. Álbmotlaččat navdo, ahte vulosbáhččit ledje soahteveaga hutu-ekstremistat, geat figge eastit ráđđádallamiid, mat guske riikka válddi juohkimiid. Ovttastuvvan našuvnnat (ON), Frankriikka stáhta njunnožat ja máŋggat earát reagerejedje aivve menddo maŋŋit Ruanda álbmotgoddimiid. Hutujoavkkuid časkkii viimmat suoidnemánus jagis 1994 Ruanda áhčieatnanlaš soahtešillju (RPF), mas ledje tutsastuibmejeaddjit njunnožis, ja bissehii álbmotgoddima. Badjel guokte miljon hutu balle mávssahemiin ja báhtaredje eatnamis. Stuorámus oassi báhtareaddjin máhce ruoktuset jagi 1996 loahpa rádjái. Hutut, geat báhtáredje Zairei, dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi, váikkuhedje Kongo soađi buollámii jagis 1996.

Ubmisámegiella

Ubmisámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá sámegielaid oarjesámegielaid lullijovkui ovttas bihtánsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat biđonsámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiella.

Vuodjinkoarta

Vuodjinkoarta lea áššebábir mii addá lobi vuodjit sierra mohtorfievrruin. Sierralágan koarttat gullet guhtiige fievrruide dego mohtorsihkkel, biila, guorbmebiila dahje busse. Lágat mat stivrejit vuodjinkoarttaid eai leat seammaláganat buot riektegeavadiin. Muhtun riikkat addet vuodjinkoarta daidda geat leat ceavzán vuodjiniskosis. Muhtun riikkat fas addet vuodjinkoartta dasa gii aiddo oahpahallá vuodjit. Dasa lassin olmmoš ferte dearvvašvuođa dáfus nagodit vuodjit.

1949 Ovttastuvvan Našuvnnat johttáhedje konvenšuvnna mii galggai standardiseret njuolggadusaid mat guske geainnuid, mátkkošteaddjiid, johtolatmearkkaid, vuodjinkoarttaid ja eará diekkáriid. Dás čuožžu ahte nu gohčoduvvon vuodjinlohpi galgá leat rosá-ivnnat.

Eará gielaide

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.