Mánnu

Mánnu (symbola ☽) manná birra eatnama, ja lea su áidna lunddolaš satellihtta.

Mánnu lea áidna almmigáhppálat gosa olbmot leat johtán gomuvuođas. Sovjetlihtu Luna-prográmma lei vuosttaš ollet mánnui guoros gomuvuođafievrruin jagi 1959. 1968 álggi NASA sáddet olbmuid gomuvuhtii, ja vuosttaš olbmot seivo mánnui 1969 Apollo 11. Daid johtimiiguin válde sii seammas mánnogeđggiid fárrui eatnamii oahppama dihte. Lea dadjon ahte mánnu šattai sulli 4,5 milliarda jagi áigi. Muhtin teoriija mánu šaddama birra lea ahte muhtin amas almmigáhppálat beaškkihii eatnamin.

Sevnnjodeamit

Sevnnjodeamit gevvet dušše dalle go beaivi, eanan ja mánnu leat njulges linjás. Beaivvášsevnnjodeapmi lea dalle go šaddimánnu lea beaivváža ja eatnama gaska. Mánnosevnnjodeapmi fas dalle go eanan lea beaivváža ja láđasmánu gaska.

Full Moon Luc Viatour
Láđasmánnu
Beaivváš

Beaivváš (symbola ☉) lea násti guovdu beaivvášgotti. Eana ja eará beaivvášgotti planehtat jorret Beaivváža birra. Beaivváš lea buot deháleamos energiijagáldu olles beaivvášgottis, ja danin ge eallin eatnanspáppa alde livččii veadjemeahttun beaivváža haga. Nástti čađamihttu lea čuođiovcci geardde stuorát go eatnanspáppa, ja dat deaddá golbmačuođigolbmalogiduhát geardde eanet go eatnanspáppa, ja nuba beaivváš sisttisdoallá badjelaš ovccilogiovcci proseantta beaivvášgotti oppalaš mássás. Kemiija dáfus leat golbma njealjádasa beaivvážis hydrogena ja muđui lea eanaš oassi helium ja maiddái smávva oasážat losit elemeantat, dego oksygena, karbon, neona ja ruovdi. Násttiid árvvoštallamis beaivváš gohčoduvvo fiskes deaggan (eŋg. yellow dwarf). Dat riegádii sullii 4,6 miljárda jagi áigi. Násttit dávjá riegádit go doarvái ollu mássá čoahkkana ovtta sadjái ja siskkimuččas dan lossa mássáčoalttus mearehis temperatuvra dagaha nuklearalaš fušuvdna. Riegádeami rájes beaivváš lea bisson measta seammaláganin ja jáhku mielde dilli ii rievdda guhkes áigái.

Beaivvášsevnnjodeapmi

Beaivvášsevnnjodeapmi dáhpáhuvvá go mánnu boahtá beaivváža ja máilmmi gaskii nu ahte beaivváš belohahkii dahje oalát jávká mánu duohkái. Ollislaš dahje dievas beaivvášsevnnjodeapmi lea okta earenoamážeamos luonddudáhpáhusain. Geassemánu 2. beaivvi 2011 lei gaskaijabeaivváža sevnnjodeapmi Davvi-Sámis, ja mánnu govččai goasii 60 % beaivvážis. Dat dáhpáhuvai gaskaija áigge ja dan sáhtii buoremusat oaidnit Davvi-Sámis, gos dien áigge lea gaskaijabeaivváš. Nie viidát ii govčča mánnu beaivváža ovdal go 76 jagi geahčen fas - 2087:s.

Fred Espenak lea NASA olis almmuhan kataloga mas oaidná 5000 jagi áiggi sevnnjodemiid - sullii 2000 o. Kr. rájes gitta 3000 jagi m. Kr.

Orru ahte Østfolddas báktesárgumat lassánedje sullii 900 - 700 o. Kr. Espenaka katalogas oaidnit ahte jagis 857 o. Kr. lei ollislaš beaivvášsevnnjodeapmi, muhto doppe ii lean leamaš sevnnjodeapmi áigodagas 1229 ja 857 o. Kr., ja danne sáhttet bronsaáiggis nu sakka sárgon bávttiide dien dáhpáhusa. Davvi-Sámis ledje leamaš ollislaš beaivvášsevnnjodeamit jagiin 1067, 938 ja 929 o. Kr.

Eana

Eana lea beaivvášgotti goalmmát planehta mii lea Venusa ja Marsa gaskkas, Eatnamis lea okta mánnu. Nugo earáge beaivvášgotti planehtat, maiddái Eana jorrá Beaivváža birra. Eatnama astronomalaš symbola lea . Eana lea áidna planehta beaivvášgottis, mas lea eallin. Eana lea dassážii maiddái áidna planehta máilmmiávvosis gos eallin lea fuomášuvvon. Eana lea dateremiid mielde 4 miljárda jagi boaris. Eatnama sáhttá dateret ee. radioaktiivalaš isotopaid veagas. Eana johtá beaivváža birra. Okta birrajohtin ádjána 365,25 beaivvi, namalasssii ovtta eanajagi. Dán jagi botta Eana ieš jorrá iežas áksila birra sullii 366,25 geardde.

Eatnama jorranáksil lea hállut, mii dagaha jagiáiggiid planehta gierragis. Mánu gravitašuvdna dagaha ulli ja fiervvá, muhto maiddái stáđásmahttá Eatnama jorrama iežas áksila birra ja vehážiid mielde njoahcuda jorrama. Eana lea beaivvášgotti deahttámus planehta ja stuoramus dain njeljjiin geađgeplanehtain.

Eatnama litosfeara lea juohkásan moanat tektonalaš balduide mat johtet eanagierraga mielde. Eanagierraga gokčá 71% čáhci, eanas ábit. Loahppa 29% lea eana, namalasssii kontineanttat ja sullot. Eatnama poláraguovlluin lea eanas jiekŋa, lullin Antárktisa jiekŋageardi ja davvin Davve-Jiekŋameara jiekŋa hivvodagat. Eatnama siskkoš lea aktiiva. Das lea siskkáldas váimmus ruovddis ja golgi olgguldas váimmus. Aiddo dát golgi váimmus dagaha Eatnama magnehtagietti. Olggubučččas lea Eatnama mántel. Tektonalaš baldut johtet go mántel lihkada.

Eatnama vuosttaš miljárda jagiid siste, eallin čuožžilii mearrabotnis. Muhtun geologalaš duođaštusat čujuhit dohko guovlluid ahte eallin čuožžilii juo 4,1 miljárda jagi áigi. Dan maŋŋá iešguđet dagaldagat dego gaska Eatnamis Beaivvážii, fysihkalaš iešvuođat ja geologalaš historjá leat dahkat máŋgabealát eallima Eatnamis vejolažžan. Eatnama historjjá mielde biodiversitehta lea lassánan ja muhtumin gaskaluvvan joavkojámuid dihte. Árvalusaid mielde 99% buot Eatnama šlájain leat luottahuvan. 7,6 miljárda olbmu ellet Eatnamis. Eatnama biosfeara ja luondduriggodagat eaktudahttet daid ceavzima. Olbmuin leat iešguđetlágan servodagat ja kulvuvrrat. Politihkalaččat gávdnojit 200 iešmearrideaddji stáhta.

Neptun

Neptunus lea planehta. Dat lea beaivvášgotti gávccát ja olggumuš planehta. Dat lea njelját stuorimus čađamihtu hárrái. Neptunus lea veahá stuoribuš go su measta jumešlágan ránnjáplanehta Uranus. Neptunus johtá beaivváža birra juohke 164,8 jagi.

Namma lea nammaduvvon romálaš mearraipmila mielde ja dan astronomalaš mearka lea ♆, mii govvida Neptunusa golbmasuori.

Neptunus lea dat áidná planehta beaivvášgottis mii fuomášuvvui matematihkalaš rehkenastimiin, dan sadjái go áicamiin. Fránskkálaš astronoma Alexis Bouvard oinnii ahte Uranus jođii ártegit. Dalle dat jurdddašii ahte ferte leat soames gávnnakeahtes planehta leamen mii váikkuha Uranusa johtimii. Gávnnakeahtes planehta báiki einnostuvvui matematihkalaččat ja áicajuvvui dasto teleskohpain. Maŋŋelaš dan stuorámus mánnu, Triton, fuomášuvvui.

Njukča

Njukča (Cygnus cygnus) lea njukčaloddi. Njukča lea Suoma álbmotloddi.

Saǥai Muittalægje

Saǥai Muittalægje lei sámegielat ođasaviisa mii almmuhuvvui guktii mánnu jagiid 1904–1911. Aviissa vuođđudii Anders Larsen gii lei maid aviissa váldodoaimmaheaddji. Saǥai Muittalægje lei vuosttaš báiki, mis Isak Saba dikta Sámi soga lávlla almmuhuvvui cuoŋománu 1. b. 1906. Jagis 1911 aviissa heajos ruhtadili geažil Saǥai Muittalægje heaittihuvvui.

Eará gielaide

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.