Kypros

Kypros dahjege Kyprosa dásseváldi lea riika Eurohpas.

LocationCyprus

Vuođđodieđut:

Geahča maid

Belgia

Belgia dahjege Belgia gonagasriika lea oarje-eurohpálaš gonagasriika. Dan rádjeriikkat leat Frankriika, Duiska, Hollánda ja Luxemburg. Oaivegávpot lea Brüssel, gos lea mihtilmas oassi Eurohpá Uniovnna guovddášhálddahusas.

Duiska

Duiska dahjege Duiskka lihttodásseváldi (duiskkagillii Bundesrepublik Deutschland) lea riika Eurohpás. Dan olmmošlohku lea badjel 82 miljovnna, ja riika lea Eurohpá stuorámus olmmošlogu ektui jus Ruošša, mas oassi gullá Ásiai, ii leat mielde. Dan oaivegávpot lea Berlin. Duiskka rádjeriikkat let Danmárku, Vuolleeatnamat, Belgia, Luxemburg, Frankriika, Šveica, Nuortariika, Čeahkka ja Polska.

Durka

Durka dahjege Durkka dásseváldi lea riika Eurohpá ja Ásia rádjeguovlluin. Dan rádjeriikkat leat Bulgária ja Hellas oarjin, Georgia, Armenia ja Aserbaižan davvenuortin, Iran nuortin, ja Irak ja Syria nuortalullin. Gaskamearra ja Kypros leat lullin, Egearmearra oarjin ja Čáhppesmearra davvin. Marmaramearra, Dardanellat ja Bosporos juhket Durkka guovtti oassái, Eurohpá beal oassái ja Ásia beal oassái. Durkkas orrot sullii 80 miljovnna olbmo. Riikka oaivegávpot lea Ankara, muhto stuorámus gávpot lea Istanbul.

Durkka virggálaš giella lea durkkagiella, ja riikkas lea minoritehtas giellan kurdigiella. Stuorra oassi riikka álbmogis leat muslimat.

Eurohpá

Eurohpá lea eatnanoassi.

Frankriika

Frankriika (Ránská) dahjege Frankriikka dásseváldi (fránskkagillii: République française) lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Paris. Frankriikka rádjeriikkat leat Belgia, Luxemburg, Duiska, Šveica, Itália, Monaco, Spánia ja Andorra.

Greika

Greika dahjege Hellas, Greikka dásseváldi, Hellenaid dásseváldi (greikkagillii Ελληνική Δημοκρατία, Elliniki Dhimokratia) lea riika Lulli-Eurohpás. Dan rádjeriikkat leat Albánia, Makedonia, Bulgária ja Durka.

Irlánda

Irlánda (iirragillii: 'Éire') dahjege Irlándda dásseváldi (iirragillii: 'Poblacht na hÉireann') lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Dublin. Irlándda rádjeriika lea Davvi-Irlánda.

Islánda

Islánda (islánddagillii: Ísland) dahjege Islándda dásseváldi (islánddagillii: Lýðveldið Ísland) lea suoloriika Eurohpás. Islánda gullá NATOi. Riikka oaivegávpot lea Reykjavík.

Itália

Itália dahjege Itália dásseváldi (itáliagillii: Repubblica Italiana) lea riika Lulli-Eurohpás. Itália rádjeriikkat leat Frankriika, Šveica, Nuortariika, Slovenia, San Marino ja Vatikána.

Lietuva

Lietuva dahjege Lietuva dásseváldi (lietuvagillii: Lietuvos Respublika) lea riika Eurohpás. Lietuva lea okta Baltia riikkain ja dan rádjeriikkat leat Estteeana, Latvia, Vilges-Ruošša, Ruošša ja Polska.

Nuortariika

Nuortariika dahjege Austria dahje Nuortariikka dásseváldi (duiskkagillii Österreich) lea riika Gaska-Eurohpás. Nuortariikka rádjeriikkat leat Liechtenstein ja Šveica oarjin, Itália ja Slovenia lullin, Ungára ja Slovákia nuortin ja Duiska ja Čeahkka davvin.

Polska

Polska dahjege Polska dásseváldi (polskkagillii Polska) lea okta Nuorta-Eurohpa stuorámus riikkain. Dan rádjeriikkat leat oarjin Duiska, Čeahkka, lullin Slovákia, nuortanlullin Ukraina ja nurtin Vilges-Ruošša, Lietuva ja Ruošša. Polen lea okta Nuortameara birasriikkain.

Portugal

Portugal dahjege Portugala dásseváldi (portugálagillii: República Portuguesa) lea riika Eurohpás.

Ruoŧŧa

Ruoŧŧa (ruoŧagillii Sverige) dahjege Ruoŧa gonagasriika (ruoŧagillii Konungariket Sverige) lea riika Eurohpás. Dat gullá Davviriikkaide ja lea Skandinávias. Dan rádjeriikkat leat Suopma ja Norga. Ruoŧas lea maiddái čáhcerádji Dánmárkui. Ruoŧas orrot 10,1 miljovnna olbmu ja lea geografálaččat viđat stuorimus riika Eurohpás.

Ruoŧa oaivegávpot lea Stockholbma, man olmmošlohku lea 1,4 miljovnna. Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga (Statistiska centralbyrån) meroštallama mielde, namalassii eanet go 200 000 ássi, gávdnojit maiddái lassin golbma stuorragávpoga: Göteborg, Malmö ja Uppsala. Sullii 85% riikka olbmuin orrot báikegottiin, ja dát lohku stuorru. Ruoŧas lea vuollegaš čoahkkisvuohta, sullii 22 olbmu njealjehaskilomehteris. Čoahkkisvuohta lea alit Lulli-Ruoŧas.

Ruoŧŧa lea konstitutionála monarkiija ja parlamentáralaš demokratiija. Riika lea miellahttu Ovttastuvvan Našuvnnain jagi 1946 rájes ja Eurohpá uniovnnas jagi 1995 rájes.

Slovenia

Slovenia dahjege Slovenia dásseváldi lea riika Eurohpás. Dan rádjeriikkat leat Itália, Nuortariika, Ungára ja Kroátia.

Spánia

Spánia, Espánnja dahjege Spánia gonagasriika, Espánnja gonagasriika (maid Espánjá dahjege Espánjjá gonagasriika) lea riika Oarjelulli-Eurohpás. Spánia rádjeriikkat leat Portugála, Andorra, Frankriika ja Davvi-Afrihkás Gaskameara nuppe bealde Marokko ja Algeria.

Suopma

Suopma dahjege Suoma dásseváldi (suomagillii: Suomen tasavalta dahje Suomi, ruoŧagillii: Republiken Finland dahje Finland) lea iehčanas dásseváldi Davvi-Eurohpás Nuortameara nuortadavábealde. Suopma gullá Davviriikkaide ja Eurohpá Uniovdnii. Suoma rádjeriikkat leat Ruoŧŧa oarjin, Norga davvin, Ruošša nuortin ja Suomaluovtta lulábealde Estteeana. Suoma oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Helsset (suomagillii: Helsinki, ruoŧagillii: Helsingfors). Ålánda lea demilitariserejuvvon autonomalaš eanangoddi, mii gullá Supmii.

Suoma vuođđolága mielde Suoma riikkagielat leat suomagiella ja ruoŧagiella. Vuođđolága mielde sámiin álgoálbmogin, románain ja eará unnitlohkoálbmogiin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.

Suomas leat sullii 5,5 miljovnna ássi.

Vuolleeatnamat

Vuolleeatnamat, Nederlánda dahjege Vuolleeatnamiid gonagasriika (eahpev. Hollánda) (hollánddagillii Koninkrijk der Nederlanden) lea vuođđolágalaš gonagasriika Oarje-Eurohpás, man rádjeriikkat leat Duiska ja Belgia.

Vuolleeatnamat, ovttas Belgiain ja Luxemburgain, leat Beneluxriikkat. Oaivegávpot lea Amsterdam.

Ásia

Ásia lea eatnanoassi.

Eará gielaide

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.