Kiinná


Kiinná dahjege Kiinná álbmotdásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India, Nepal, Bhutan, Burma, Laos, Vietnam, Ruošša, Davvi-Korea, Pakistan, Mongolia, Kasakstan ja Kirgisistan.

中华人民共和国
Leavga
Leavga
Vearjogovva
Vearjogovva
Kárta

Kárta
Presideanta Xi Jinping
Stáhtaministtar Wen Jiabao
Oaivegávpot Běijīng
Viidodat 9 597 000 km²
Olmmošlohku 1 338 612 968
 – ássečoahkkisvuohta 139,48/km²
Virggálaš gielat kiinnágiella
Valuhta Renminbi ()
Áigi +8
Nationálalávlla Yìǒngjūn jìnxíngqǔ (义勇军进行曲)
Interneahtta-TLD .cn, .中国, .中國

Geahča maid

Afganistan

Afganistan dahjege Afganistana islamlaš dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Pakistan, Iran, Turkmenistan, Usbekistan, Tažikistan ja Kiinná.

Armenia

Armenia dahjege Armenia dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Durka, Georgia, Aserbaižan ja Iran.

Bangladesh

Bangladesh dahjege Bangladesha álbmotdásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India ja Myanmar.

Bhutan

Bhutan dahjege Bhutana gonagasriika lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India ja Kiinná.

Durka

Durka dahjege Durkka dásseváldi lea riika Eurohpá ja Ásia rádjeguovlluin. Dan rádjeriikkat leat Bulgária ja Hellas oarjin, Georgia, Armenia ja Aserbaižan davvenuortin, Iran nuortin, ja Irak ja Syria nuortalullin. Gaskamearra ja Kypros leat lullin, Egearmearra oarjin ja Čáhppesmearra davvin. Marmaramearra, Dardanellat ja Bosporos juhket Durkka guovtti oassái, Eurohpá beal oassái ja Ásia beal oassái. Durkkas orrot sullii 80 miljovnna olbmo. Riikka oaivegávpot lea Ankara, muhto stuorámus gávpot lea Istanbul.

Durkka virggálaš giella lea durkkagiella, ja riikkas lea minoritehtas giellan kurdigiella. Stuorra oassi riikka álbmogis leat muslimat.

India

India dahjege India dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Bangladesh, Kiinná, Burma, Bhutan, Nepal ja Pakistan.

Indonesia

Indonesia dahjege Indonesia dásseváldi lea riika Ásias.

Jáhpan

Jáhpan (japánagillii 日本, Nihon dahje Nippon) lea riika Ásias. Jáhpana oaivegávpot lea Tokyo.

Kasakstan

Kasakstan dahjege Kasakstana dásseváldi lea riika Ásias.

Lulli-Korea

Lulli-Korea dahje Mátta-Korea (koreagillii 대한민국) lea riika Ásias.

Mongolia

Mongolia lea riika Ásias.Dan rádjeriikkat leat Ruošša ja Kiinná.

Myanmar

Myanmar dahjege Myanmara lihtu dásseváldi (ovdal Burma dahjege Burma lihttu) lea riika Ásias.

Nepal

Nepal lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India ja Kiinná.

Ovttastuvvan našuvnnat

Ovttastuvvan Našuvnnat dahjege ON lea máilmmiviidosaš riikkaidgaskasaš ovttasbargoásahus, mii vuođđuduvvui golggotmánu 24. beaivve 1945 San Franciscos, Amerihká ovttastuvvan stáhtain.

Ovttastuvvan Našuvnnaid virggálaš gielat leat arába-, kiinná-, eaŋgals-, fránskka-, ruošša- ja spánskagielat.

Pakistan

Pakistan lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Afghanistan, Kiinná, India ja Iran.

Ruošša

Ruošša (ruoššagillii: Росси́я "Rassija"), virggálaš namma Ruošša federašuvdna (ruoššagillii: Росси́йская Федера́ция "Rassijskaja Federatsija"). Ruošša lea lihttodásseváldi (federašuvdna) mii lea Nuorta-Eurohpás ja Davvi-Ásias. Dálá stáhta vuođđuduvvui juovlamánu 25. beaivve 1991 Sovjetlihtu bieđganeami maŋŋá ja šattai viidodaga dáfus máilmme stuorámus riikan. Jagi 1993 vuođđolága mielde Ruošša federašuvdna lea beallepresideanttalaš dásseváldi mii mearkkaša ahte dásseválddi jođihit sihke presideanta ja stáhtaministtar.

Ruošša lea sihke eurohpálaš ja ásialaš riika. Dán oaivegávpot Moskva lea Ruošša eurohpálaš oasis. Ruošša rádjeriikkat leat Norga, Suopma, Estteeana, Látvia, Lietuva, Polska, Vilges-Ruošša, Ukraina, Georgia, Aserbaižan, Kasakstan, Kiinná, Mongolia ja Davvi-Korea. Daidda lassin Jáhpanii, Lulli-Koreai ja Amerihká ovttastuvvan stáhtaid Alaskai leat dušše unna mátki meara mielde. Beringnuori seakkimus gaska lea 85 km.

Ruošša sturrodat lea 17 075 400 njealjehaskilomehter ja olmmošlohku lea 144 miljovnna (2017). Váldogiella lea ruoššagiella mii gullá indoeurohpálaš gielaide. Stuorámus oassi olbmuin orrot oarjjábealde Urála ja Kaukasusa. Kaukasusa nuortta bealde lea eanaš duoddarat ja vuovdeguovllut. Riika gokčá nuortageažes oarjegeahčái oktanuppelot áigeavádagat ja leaa 11 250 km guhku. Dat mearkkaša ahte Moskva ássiin lea nohkkanáigi seammás go Jaskesábis lea čuovvovaš beaivvi iđitguovssu.

Ruošša federašuvdna leat 83 hálddašanovttadaga mat gohčoduvvojit federašuvdnasubjeaktan.

Thaieana

Thaieana lea riika Ásias. Dan oaivegávpot lea Bangkok.

Vietnam

Vietnam lea riika Ásias.

Ásia

Ásia lea eatnanoassi.

Eará gielaide

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.