Giella

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre  Oalle buorre  Oalle heittot  Hui heittot 

Tepantitla mural, Ballplayer A (Daquella manera)

Giella lea mearkasystema, maid olbmot geavahit kommunikašuvdnii ja jurddašeapmái.

Algeria

Algeria (arábagillii: الجمهورية الجزائرية الديمقراطية الشعبية, Al Jaza'ir IPA: [ɛlʤɛˈzɛːʔir], tamazighagillii: Dzayer [ldzæjər]) dahje Algeria demokráhtalaš álbmotdásseváldi lea dásseváldi Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat nuortadavvin Tunisia, nuortin Libya, nuortalullin Niger, oarjelullin Mali ja Mauritánia sihke oarjin Marokko ja Oarje-Sahára. Su oaivegávpot lea Alger.

Amerihká ovttastuvvan stáhtat

Amerihká ovttastuvvan stáhtat (eaŋgalasgillii: United States of America, U.S.A) dahje USA lea lihttostáhta Davvi-Amerihkás, mas leat vihttalogi stáhta. Dan rádjeriikkat leat Kanáda ja Meksiko. Buot stáhtat leat Meksiko ja Kanáda gaskkas earret guokte stáhta: Alaska, mii lea Davvi-Amerihká davvioarjegeažis ja Jaskesábi suoločoahkáš Hawaii. USAs orrojit 320 miljovnna olbmu ja etnalaččat riika lea hui máŋgabealát ja multikultuvvralaš, dasgo dohko leat sisafárrejeaddjit iešguđet máilmmi riikkain boahtán. Maiddái USA guovlluid geografiija ja dálkkadagat molsašuvvet sakka. Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 45. presideanta lea Donald Trump.

Anárašgiella

Anárašgiella lea sámegiella man anáraččat hállet. Dat gullá nuortasámegielaid nannánjovkui ja dan lagamus fuolkegiella lea nuortalašgiella.

Bihtánsámegiella

Bihtánsámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat davvisámegiella, julevsámegiella ja lullisámegiella.

Davvisámegiella

Davvisámegiella gullá sámegielaid oarjesámegielaid davvejovkui ovttas julev- ja bihtánsámegielain. Eará oarjesámegielat leat ubmisámegiella ja lullisámegiella.

Duiskkagiella

Duiskkagiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui.

Durka

Durka dahjege Durkka dásseváldi lea riika Eurohpá ja Ásia rádjeguovlluin. Dan rádjeriikkat leat Bulgária ja Hellas oarjin, Georgia, Armenia ja Aserbaižan davvenuortin, Iran nuortin, ja Irak ja Syria nuortalullin. Gaskamearra ja Kypros leat lullin, Egearmearra oarjin ja Čáhppesmearra davvin. Marmaramearra, Dardanellat ja Bosporos juhket Durkka guovtti oassái, Eurohpá beal oassái ja Ásia beal oassái. Durkkas orrot sullii 80 miljovnna olbmo. Riikka oaivegávpot lea Ankara, muhto stuorámus gávpot lea Istanbul.

Durkka virggálaš giella lea durkkagiella, ja riikkas lea minoritehtas giellan kurdigiella. Stuorra oassi riikka álbmogis leat muslimat.

Dánmárku

Dánmárku, virggálaččat Dánmárkku gonagasriika (dánskkagillii: Danmark, Kongeriget Danmark) lea riika Davvi-Eurohpás. Dat lea lulimus Davviriikkain ja lea Ruoŧa oarjelulábealde ja Norgga lulábealde. Dánmárkkus lea eananrádji Duiskkain, ja muhtun sajiid lea ráji nuppi bealde ges Davvemearra dahje Nuortamearra. Olmmošlohku lea sullii 5,7 miljovnna, ja oaivegávpot lea Københápman.

Geográfalaččat Dánmárku lea Jylland-njárggas, ja máŋggain eará sulluin, main dovddus leat ee. Sjælland, Fyn, Lolland, Falster ja Bornholm. Dánmárkku gonagasriikii gullet ieš Dánmárku ja Ruonáeatnama ja Fearsulluid iešstivrenguovllut.

Dánmárkkus lea buorre dilli ja doppe lea seahkeekononomiia. Riikka eallindássi lea buorre, ja servodagas leat unnit ekonomiijalaš erohusažat. Dánmárku lea parlamentarismalaš vuođđolágalaš monarkiija. Danmárku lea juhkojuvvon 5 regiuvdnii ja 98 gildii. Dánmárku lea leamaš ON ja NATO mielláhttu álggu rájes, ja EU miellahttu jagi 1973 rájes, muhto ii gula euroguvlui.

Riikka virggálaš giella, dánskkagiella lea dárogiela ja ruoŧagiela lagas fuolkegiella, ja das leat garra oktavuođat eará davvi gielaide.

Sullii 82 % álbmogis, ja 90 % etnalaš dánmárkulaččaiguin, gullet luteralaš Folkekirkenii. Jagis 2009 ledje badjel bealle miljovnna dánmárkulačča geat ledje olgoriikkas boahtán, sis sullii bealli eará riikkain Eurohpás.

Dárogiella

Dárogiella lea skandinávalaš giella, mii gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid davvejovkui.

Eaŋgalsgiella

Eaŋgalasgiella dahje eŋgelasgiella dahje eaŋgalsgiella lea kiinnágiela, spánskagiela ja hindigiela maŋŋá máilmmi eanemus hállojuvvon giella.

Eaŋgalasgiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui, muhto sisttisdoallá ollu fránskkagielas ja láhtengielas luoikkahuvvon sániid.

Guovdageaidnu

Guovdageainnu suohkan (dárogillii: Kautokeino kommune, kveanagillii: Koutokeinon komuuni, suomagillii: Koutokeinon kunta) lea gielda Finnmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 910 ja viidodat lea 9 707,4 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Guovdageaidnu.

Julevsámegiella

Julevsámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas biđonsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat davvisámegiella, biđonsámegiella ja lullisámegiella.

Lullisámegiella

Lullisámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid lullijoavkui ovttas ubmisámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat biđonsámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiella.

Ruošša

Ruošša (ruoššagillii: Росси́я "Rassija"), virggálaš namma Ruošša federašuvdna (ruoššagillii: Росси́йская Федера́ция "Rassijskaja Federatsija"). Ruošša lea lihttodásseváldi (federašuvdna) mii lea Nuorta-Eurohpás ja Davvi-Ásias. Dálá stáhta vuođđuduvvui juovlamánu 25. beaivve 1991 Sovjetlihtu bieđganeami maŋŋá ja šattai viidodaga dáfus máilmme stuorámus riikan. Jagi 1993 vuođđolága mielde Ruošša federašuvdna lea beallepresideanttalaš dásseváldi mii mearkkaša ahte dásseválddi jođihit sihke presideanta ja stáhtaministtar.

Ruošša lea sihke eurohpálaš ja ásialaš riika. Dán oaivegávpot Moskva lea Ruošša eurohpálaš oasis. Ruošša rádjeriikkat leat Norga, Suopma, Estteeana, Látvia, Lietuva, Polska, Vilges-Ruošša, Ukraina, Georgia, Aserbaižan, Kasakstan, Kiinná, Mongolia ja Davvi-Korea. Daidda lassin Jáhpanii, Lulli-Koreai ja Amerihká ovttastuvvan stáhtaid Alaskai leat dušše unna mátki meara mielde. Beringnuori seakkimus gaska lea 85 km.

Ruošša sturrodat lea 17 075 400 njealjehaskilomehter ja olmmošlohku lea 144 miljovnna (2017). Váldogiella lea ruoššagiella mii gullá indoeurohpálaš gielaide. Stuorámus oassi olbmuin orrot oarjjábealde Urála ja Kaukasusa. Kaukasusa nuortta bealde lea eanaš duoddarat ja vuovdeguovllut. Riika gokčá nuortageažes oarjegeahčái oktanuppelot áigeavádagat ja leaa 11 250 km guhku. Dat mearkkaša ahte Moskva ássiin lea nohkkanáigi seammás go Jaskesábis lea čuovvovaš beaivvi iđitguovssu.

Ruošša federašuvdna leat 83 hálddašanovttadaga mat gohčoduvvojit federašuvdnasubjeaktan.

Ruoŧagiella

Ruoŧagiella lea skándinávalaš giella, mii gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaide.

Suomagiella

Suomagiella gullá urálalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaide. Eará suopmelaš-ugralaš gielat leat ovdamearkan esttegiella, sámegielat ja ungárgiella. Suomagiella gullá nuortamearasuopmelaš gielaide.

Suopma

Suopma dahjege Suoma dásseváldi (suomagillii: Suomen tasavalta dahje Suomi, ruoŧagillii: Republiken Finland dahje Finland) lea iehčanas dásseváldi Davvi-Eurohpás Nuortameara nuortadavábealde. Suopma gullá Davviriikkaide ja Eurohpá Uniovdnii. Suoma rádjeriikkat leat Ruoŧŧa oarjin, Norga davvin, Ruošša nuortin ja Suomaluovtta lulábealde Estteeana. Suoma oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Helsset (suomagillii: Helsinki, ruoŧagillii: Helsingfors). Ålánda lea demilitariserejuvvon autonomalaš eanangoddi, mii gullá Supmii.

Suoma vuođđolága mielde Suoma riikkagielat leat suomagiella ja ruoŧagiella. Vuođđolága mielde sámiin álgoálbmogin, románain ja eará unnitlohkoálbmogiin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.

Suomas leat sullii 5,5 miljovnna ássi.

Sámit

Sámit (suomagillii saamelaiset, dárogillii ja ruoŧagillii samer, ruoššagillii саамы) dahjege sápmelaččat ásset Ruoššas, Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Sámiid ássanguovlu gohččoduvvo Sápmin. Norggas ássá sullii 50-65 000 sápmelačča, Ruoŧas sullii 20 000, Suomas 9 350 ja Ruoššas sullii 2000. Stuorit oassi sámiin hupmet sámegiela, mii lea okta suopmelaš-ugralaš giella mii muhtin muddui sulastahttá suomagielas. Odne gávdnojit maiddái máŋga sámit geat eai šat sámás ja identiteahttavuođđu lea dál varas dahje sogas, ii gielas.

Ubmisámegiella

Ubmisámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá sámegielaid oarjesámegielaid lullijovkui ovttas bihtánsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat biđonsámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiella.

Uusikaarlepyy

Uusikaarlepyy (ruoŧagillii: Nykarleby) lea gávpotgielda Oarje-Suoma leanas Pohjanmaa eanangottis. Uusikaarlepyy gávpot gullá Pietarsaari guovlugildii. Dan rádjegielddat leat Kauhava, Pedersöre, Pietarsaari ja Vöyri.

Eará gielaide

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.