Vaski

Vaski Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (lat. Cuprum). Prostoi aineh vaski on sitkei kullankarvaine da rouzuvoi metallu (se on vaiku rouzovoi, ku ei ole oksidnoidu pl'onkua). Ristikanzu käyttäy sidä ammuzis aijois algajen.

NatCopper
Vaski
29
Vaski
Cu
63,546
3d104s1

Histourii

Vaski on yksi enzimäzis metalloispäi, kuduadu ristikanzu käyttäy äijiä, sendäh gu sidä voi suaja kebjieh ruvaspäi da sih pidäy madal sulattamizen lämbötila. Se on yksi seiččemes metalloispäi, kudualoi ristikanzu tiedäy ammuzis aijois algajen. Tämä metallu on luonnos puhtahas nävös puaksumbah, migu kuldu, hobju da raudu. Vaskivuozisada, konzu käytettih äijiä vaskivehkehii, on kivivuozisuan jälgeh. S.A. Semjonovan da hänen ruadodovariššoin tutkimukset ozutettih, gu, hos vaski on pehmei, vaskizet ruadovehkehet ollah parembii, migu kivizet. Niilöin avul hallotah halgoloi, sruugatah, poratah da pilatah puuloi teriämbi.

Muinazis aijois sulatettih yhteh vaski tinanke – da roih bronzu. Sen avul luajittih orožii imi. Bronzuvuozisada tuli vaskivuozisuan sijah. Vasken da tinan segasulateh (bronzu) suadih enzikerran Lähi-Päivännouzus 3000 vuottu enne meijän aijan luguu. Bronzu oli kaikile mieldy myö, sendäh gu se on luja da sidä kebjieh taguo. Sen periä sidä käytettih, konzu luajittih ruado- da mečästysvehkehii, astieloi da čomenduksii. Kaikin nämmä ezinehet lövvetäh muinažuontiijollizis kaivamizis. Bronzuvuozisuan sijah tuli rauduvuozisada (se koskou ruadovehkehii).

Bronzu

Bronzu on vasken da tinan segasulateh. Bronzannu mugai on vasken segasulateh al'umiinien, kremnien, berillien, tinan da toizien mettaloinke, paiči sinkii (se on latuni) da nikelia (se on mel'hioru). Tavan mugah jogahizes bronzas on ližiä - sinkia, tinua (svintsua), fosforua da muudu.

Perindöllisty tinan bronzua rahvas alettih sulattua jo Bronzukavven allus. Sana bronzu on tulluh italiankielizes sanas bronzo, kudai on tulluh persian kieles, kuduas sana «berenj» merkiččöy «vaski».

Bronzan sumbu on 7800-8700 kg/m³; sulattamizen lämbötila on 930—1140 °C.

Hiimiellizen alguainehen luvettelo

Hiimiellizen alguainehen luvettelo

Kupari

перенаправление Vaski

Vaski — Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (lat. Cuprum). Prostoi aineh vaski on tavottu, sitkei kuldu-rouzovoi metallu. Se on rouzovoi, konzu ei ole oksidukalvuo. Rahvas käytetäh sidä jo ammuui.

Nikeli

Nikeli (lat. Niccolum, merkitäh Ni-merkil) on 28. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Nikelin atomnoumer on 28. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 10. joukos.

Helpo aineh nikeli on plastine, hobjanvalgei metallu, kuduadu hyvin taguo. Vähänaktiivine hiimiellizesti.

Nuaglu

Nuaglu on vehkeh kiinittämizeh niškoi. Nuaglas on varzi da piä, da terävy n’okku. Nuaglua käytetäh eri čuastiloin, enimyölleh puuhizien, toine toizeh kiinittämizes. Pal’l’azel nuaglu perretäh niilöih.

Enzimäzet nuaglat luajittih luonnon materjualois, kalan ruvvis da kazvoksien šiipois, libo niidy vestettih lujis puulois. Enzimäzet raudunuaglat roittihes bronzukavven aigua, silloi niidy tavottih da valettih. Jällespäi niilöin luadimizes käytettih vaski- libo raudulangua. Tänäpäi nuagloi luajitah teräsravvas.

Toizil kielil

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.