Kul'tuuru

Kul'tuural on moni toine toizeh liittyjiä merkičysty:

  • yhteizön libo kai rahvahan hengizien da ainehellizien suavutuksien kogonažus: täs merkičykses käytetäh sežo sanua sivistys.[1]
  • Arheolougine kult'uuru: arheolougizen ainehiston tyyppien avul miäriteltävy ezihistouriellizen aijan kanzu.[2]
  • Yhteiskundututkimuksen nägökulmasː eroittelujen sistiemj, kuduan avul ristikanzu javottelou kategourieloih ymbäristyö, arvottau omua iččiedäh da toizii dai rakendau identitiettua.[3]
  • Juattuloin azendehien, arvoloin, tavoittehien da käytändölöin kogomus, kudai on luonteenomainen institutsieloile, organisatsieloile, rahvasjoukole, libo "yhteiskunnale".
  • Opastuttuloin da opastettuloin neroloin summu.
  • Net ičenviendän piirdehet, kuduat vaihtellahes muantiijollizesti alovehittain.

Lähtehet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Eero Muurimäki (toim. Halinen, Petri & al.): Johdatus arkeologiaan, s. 326. Helsinki: Gaudeamus, 2009 (toinen painos). ISBN 978-952-495-051-0.
  3. Šablonu:Verkoviiteh http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiologia/luku2.html
Arhippa Perttunen

Arhippa Iivananpoika Perttunen (1769 – 7. talvikuudu 1841) oli vienankarjalaine runonpajattai. Häi eli Latvajärven hierus, Vuokkiniemes.

Perttunen sanelih runoloi Lönnrotalle vuonnu 1834. Häi pajattih runoloi myös J. F. Cajanul da M. A. Castrénil. Kolmasvuittu Kalevalan runolois ollah häin sanelemih.

Perttuse poigu Miihkali Perttunen maltoi myös pajattua rahvahanrunoloi hyvin.

Arto Rinne

Arto Rinne on petroskoilaine Karjalan Ruadivon toimittai da folk-muzikantu. Häi soittau da pajattau Santtu Karhu & Talvisovat, Myllärit da Sattuma –joukkolois.

Vuonnu 2006 yhtes Peter Coonanke valmisti enzimäzen pajodiskan. Kiireen kääntöpuoli –nimine al’boumu nägi päivänvalgien vuonnu 2007. Arton tytär Eila (on rodinuhes 19. sulakuudu vuonnu 1990) sežo on muzikantu, häi soitti viulul Sattuma-joukos.

Brendojevan festivuali

Brendojevan festivuali tapahtuu joga vuottu kirjuttajan roindupäivänny. Se on kuvves päivy syvyskuudu. Tävven vuvven Anuksenlinnan kirjaston ruadajat valmistellah tädä festivualii. Enzimäi allattih sidä kahtei kirjaston ruadajat: Galina Fedulova da Tamara Boikova. Kaikil karjalazil hyvä mieli kuunella Brendojevan eländyaigah näh da hänen runoloi. Joga vuottu ruado levevyi, ruvettih karjalazet lapset piirdelemäh, lugemah runoloi. Parahat lugijat oldih festivualän lugijat.

Kanzalline teatru (Petroskoi)

Petroskoin kanzalline teatru on vuvvennu 1932 perustettu ainavo suomenkieline teatru Ven’al. Teatran johtajannu on Irina Šumskaja.

Karjalan kul'tuuru

Karjalan Kielen Seuru on suomalane yhtistys, mi on roinnuhes vuuvvennu 1995 eistyttämäh karjalan kielen da karjalankielizien azemua Suomen da Ven'an puolel. Seuru perustettih Jovensuus da paginanvedäi on arhijepiiskoppu Leo. Yhtistyksen tarkoitus on ližätä kiinnostustu da tieduo karjalan kieles, jullata karjalankielisty kirjalližuttu da kannattua karjalastu tutkimustu da opastumistu da luovie ozutelmie. Karjalan Kielen Seuru on alguhpanii karjalan kieldy kehittäis da eistäjänny suullizes da kirjallizes ruavos. Vuozien aigah seuru on levendännyh toimindua da nygöi se on emenembi putin kul'tuuruseuru karjalankielizele vähembistöle kui kieliyhtistys.

Leo Tolstoi

Leo Tolstoi (ven. Лев Толстой) (9. syvyskuudu 1828 Jasnaja Pol'ana – 20. kylmykuudu 1910 Astapovo) oli tundiettu ven'alaine kirjailii. Leo Tolstoin kaikis tundiettuloi tevoksii ollah Voinu da rauhu (1865–1869) da Anna Karenina (1875–1877). Kirjutustavan mugah häi evustau realizmua. Tolstoi oli vie merkittävy yhteiskunnalline da uskondolline ajattelii.

Michelangelo

Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (6. kevätkuudu 1475, Caprese — 18. tuhukuudu 1564, Roma) oli itualielaine taidehmualuaju, kuvanvestäi da arhitektoru. Hänen tundiettui ruadoloi ollah muun mugah Sikstuksen kappelin freskot, Pietá-vestos Vatikanas da Daavid-vestos Firenzes.

Mirandan kieli

Mirandu libo mirandiezu (omal kielel mirandés) on romuanine kieli libo se polvevuu latinan kielespäi. Sidä paistah Kezäpäivännouzu-Portugalies Miranda de l Douron kunnas da erähis Bumioson kunnan kylis. Aijembi sidä on paistu sežo erähis Bergançan, Mogadouron, Macedo de Cabalheirosan da Fresno de Spada a la Cintan kundien kylis. Tädä kielen kogo histouriellistu paginalovehtu kučutah nimel Tierra de Miranda (Mirandanmua). Hos mirandan kieli ongi hävinnyh monis kohtis, sih näh on säilynyh merkilöi alovehen portugalien murdehes da perindölline kul'tuuru (pruazniekat, muuzikku, tansit) on yhtenjyttymiä kogo alovehel.

Oma Mua

Oma Mua on vuvvennu 1990 perustettu karjalankieline lehti. Lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah 8. kezäkuudu. Sen alguhpanijoinnu oldih kieliaktivistat Pekka Zaikov, Tatjana Klejerova da Akilan Iivan.

Lehten haldivoiččijoikse roittihes Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Periodika-julguamo.

Lehten piätoimittajannu on Ol'ga Melentjeva.

Oma Pajo

Oma Pajo on karjalazen pajon hora, kudai perustettih sygyzyl 1990. Horan repertuaras on enämbi 150 pajuo karjalan kielen eri murdehil da suomen kielel, karjalastu tansii da kižua. Oma Pajo on karjalazen pajon da karjalazen kul’tuuran säilyttäi da kehittäi. Horua tundietah ymbäri Karjalua da sen ulgopuolelgi: Ven’al da rajan tagua. Oma Pajo on yhtynyh monih kanzoinvälizih festivualiloih.

Ouperu

Ouperu on lavataidehmuodo, kudamas yhtistytäh muuzikku da ozutelmu. Ouperas on puaksuh täyzimittaine sinfouniiorkestru. Piäroulis ollah yhtelläh pajattajat. Ouperan tekstua, kudamua kučutah niem libretto, pajatetah ouperan aigah tavan mugah kahtel pajoluavul. Rezitatiivu on rounogu pajatustu pagizemal, kudai vedäy juondehtu edehpäi. Rezitatiivoin välil olevii pajoloi nimitetäh aarieloikse.

P'otr Vasiljev

P'otr Vasiljev (Peter Coon, on roinnuhes 23. kylmykuudu vuvvennu 1961, Petroskoi, Karjal) – muzikantu, äijil eri soittimil soittai, säveldäi, pajotevoksien kirjuttai.

Muuzikkulaijit: kantri, rok.

P. Vasijev kirjuttau tevoksii da muuzikkua Jousnen Jarved -nimizele joukole, kudai pajattau vepsän kielel. Hänel on Coon Records Oy -muuzikkustuudii. Vasiljev ruadoi yhtes nengozien muuzikkustuudieloin kel, kui Warner Finland, Uho production, Megamania, Johanna Kustannus, HMC, NMC, First Music publishing, Viva Music.

P. Vasijev kirjutti tundietun Tol'ko s toboi -nimizen balluadan ven'an kielel, kuduadu pajattau Stas Pjeha.

Vuvvennu 1987 Vasiljev barabanahpergajannu käi moneh konsertumatkah Ven'an tundietun Zeml'ane -rok-joukon kel.

Vuvves 2008 algajen oli Coon Records Oy (Suomi) -stuudien johtajannu.

Vuozinnu 2003-2010 Vasiljev oli Carelian Faces -festivualin (Suomi-Karjal) johtajannu.

Vasiljev oli yhtehizes ruavos nengozien joukkoloin kel, kui:

Zeml'ane

Santtu Karhu & Talvisovat

Very High Tension

Jousnen Jarved

Cyanide

Das Kuhn

Paimoi da paimendus

Paimoi on ristikanzu, kudamua enne karjalazet palkattih paimendamah karjua. Häi oli tiedoiniekku. Paimoit kylis oldih tulolozet. Uskottih, buito hyö ollah parembat da vägevembät tiedoiniekat, migu omat. Paimoidu varattih da kunnivoittih. Tavan mugah yksi samaine paimoi palkattih moni vuozikse.

Petroskoi

Petroskoi on Karjalan tazavallan piälinnu, Ven'an luodehizen federuallizen piirikunnan haldivolline, tevolližus-, turistu, tiedo- sego kul'tuurukeskus. Petroskoil on hyvä muantiijolline olopaikku. Oniegan kanualoin kauti Petroskoispäi voi piästä Itämeren, Vienanmeren, Barencinmeren, Kaspienmeren sego Mustumeren portih.

Salvador Dalí

Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (11. oraskuudu 1904 Figueres, Katalunii, Ispanii – 23. pakkaskuudu 1989 Figueres) oli katalunielaine taidehmualuaju, kuvanvestäi da kirjuttai. Dalí tundietah parahite hänen surrealistizis tevoksis, kudamis kuuluzimii on vuvvennu 1931 valmistunnuh Muston pyzyvys.

Santtu Karhu

Santtu Karhu (Aleksandr Medvedev, on roinnuhes 1967 Belomorsk, Nevvostoliitto) on karjalazen rockjoukkovehen Santtu Karhu & Talvisovat pajattai da pajoloin luadii.

Suarnu

Suarnu - on yksi fol´kloru zharnois,libo literatuuras. Se kerdomus, proozu, libo runo on kummaline da ainos on tapahtunnuh eländyaijas. Suarnas ainos on tapahtumine kummandettu da suurendettu, no niilöis nikonzu ei ole pretenzieloi da historilazii tapahtumizii. Suarnois ainos on lizätty sidä , midä ei voi olla eländyaijas.

Tansi

Tansi on taidehmuodo, kuduas ristikanzu liikuttau omua rungua, tavan mugah muuzikan ritman mugah tuottajen estietiekallistu vaikutustu, huvikse, sotsiuallizennu toimindannu libo muiten ozuttau midatahto omal tansil. Tansii voi nähtä sežo uskondollizis da toizis hengellizis ritualois. Toizet uskondollizet joukot pietäh omas puoles tansii riähkänny.

Tansi voibi olla sego edukädeh miärättylöin askelien tansimistu libo ihan improvizoidu liikkumine, puaksuh muuzikan ritmah. Askelkuvat puaksuh liitytäh tavanomazih tansiloih gu val'si, foxtrot da poloneezu. Tansi voibi olla taidehezitys, silloi sen horeogruafii on puaksuh tarkah miärätty. Toizes puoles tansi voibi olla ihan kogonah improvizatsii. Tansin elementoi käytetäh ezimerkikse teatran, tsirkan da toizien performansoin ezityksis.

Teatru

Teatru on ezittäjän taidehen muodo, kuduas ozuttelijat näytelläh rahvahan ies paginua, muuzikkua, tansii, liikkehii da viippavuksii käyttäjen. Tavan mugah kerrondan ližäkse teatral on eri muodoloi, nengomii kui ouperu, operettu, balettu, pantomiimu, kiinalaine ouperu da kabuki. Teatruezityksii puaksuh ozutetah teatrurakendukses, kudai on niih niškoi suunniteltu da rakendettu.

Toizil kielil

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.