1943

vuvvet
1939
·  1940 
·  1941 
·  1942  1943 

1944

·  1945 
·  1946 
·  1947 
Vuozikymmenet
1920-lugu · 1930-lugu1940-lugu1950-lugu · 1960-lugu
Vuozisuat
XIX vuozisada — XX vuozisada — XXI vuozisada

Ken rodihes sinä vuon

Ken kuoli sinä vuon

18. talvikuudu

18. talvikuudu - 352. vuvven päivy (353. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 13 päiviä.

25. oraskuudu

25. oraskuudu - 145. vuvven päivy (146. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 220 päiviä.

25. tuhukuudu

25. tuhukuudu on 56. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 309 (310. kargavusvuon) päiviä.

7. pakkaskuudu

7. pakkaskuudu - 7. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.

9. kevätkuudu

9. kevätkuudu - 68. vuvven päivy (69. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 297 päiviä.

Marija Melentjeva

Marija Vladimirovna Melentjeva (24. pakkaskuudu 1924 – 2. heinykuudu 1943) oli partizuanu, Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan yhtevyksen pidäi da Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan komsomolan keskuskomitietan instruktoru, Nevvostoliiton urhoi, Leninan ordenal da Ruskien tiähten ordenal palkittu.

Nikola Tesla

Nikola Tesla (serb. Никола Тесла; 10. heinykuudu 1856 Smil’an, Avstrien imperii – 7. pakkaskuudu 1943 New York, Yhtysvallat) oli keksii sähkötehniekan da radivotehniekan alal, inženieru da fiiziekko. Roinduperiä myöte häi oli serbielaine. Rodivui da kazvoi Avstro-Vengries. Ruadoi Fransies da Yhtysvallois. Vuvvennu 1891 häi sai Yhtysvalloin kanzalližuon.

Tesla otti ozua vaihtovirran, kolmivaihevirran da induktiomotoran luadimizes da kehittämizes. Se avvutti siirdyö tevolližusrevol’ucien toizeh etuappah. Teslan kunnivokse on nimitetty magniettuvuon tihevyön tesla-mittuyksikkö, avtomašinvalmistai Tesla Motors, sego Belgradan Nikola Teslan lendoazemu. Tutkii sai monet palkindot: E. Kressonan, J. Skottan da T. Edisonan medalit.

Nikola Teslaa pietäh yhtenny nygyhistourien merkiččijöis keksijöis. Tesla on sežo yksi radivotehniekan kehittäjis. Myöhembi hänele myönnettih sit patentu. Radivon ozutettuu Tesla sai muailman tunnustamizen arvokkahannu inženierannu da keksijänny. Teslan aigazet ruavot avattih dorogua nygyaigazele sähkötehniekale. Hänen keksindöt oldih innovatiivizet. Monien Teslan patentoin hyövyttämine onnistui vaste hänen kuolendan jälgeh.

Sežo NikolaTesla on efiran olemizen kannattai. Häi pidi monii koitteluloi tovestumah efirua eri ainehiennu, kuduadu voi käyttiä tehniekas.

Nikolai Omelin

Nikolai Titovič Omelin (4. (17.) ligakuudu 1916 – 29. elokuudu 2001) on Nevvostoliiton urhoi, polkovniekku.

Tove Jansson

Tove Marika Jansson (9. elokuudu 1914 Helsinki – 27. kezäkuudu 2001 Helsinki) oli suomenruoččilaine kirjuttai, taidehmualuaju, karikatiirupiirdäi da sarjukoomiksupiirdäi, kudai parahite tietäh muumiloin luadijannu. Vuvvennu 1966 händy palkittih Hans Christian Andersenan medalil suures ruavos lapsienkirjuttajannu.

Jansson kazvoi taiduo suvaiččijas perehes da opastui taiduo vuozinnu 1930–1938 Stokgol'mas, Helsinkis da Pariižas. Hänen enzimäine taido-ozuttelu piettih vuvvennu 1943.

Urpo Ylönen

Urpo "Upi" Ylönen (r. 25. oraskuudu 1943 Kägöisalmi, Karjal) on tundiettu karjalaine jiäkur'oitreneru da endine jiäkur'oivratari.

Ylönen valittih vuvven 1968 olimpialazis toizeh tiähdistöjoukkovehen da vuvven 1970 MM-kilvois häi oli turnavuksen paras vratari. Häi kižai Suomen piäsarjas Turun Tovereis (TuTo) da Turun Palloseuras (TPS). Ylönen kižai kaikkiedah 188 muanottelulois Suomen jiäkur'oimuajoukkovehes. Nygöi häi toimiu TPS:n vrataritrenerannu. Suomen Jiäkur'oimuzei aatelii Ylözen Suomen Jiäkur'oileijonaksi noumerul 61.

Toizil kielil

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.