1785

vuvvet
1781
·  1782 
·  1783 
·  1784  1785 

1786

·  1787 
·  1788 
·  1789 
Vuozikymmenet
1760-lugu · 1770-lugu — 1780-lugu — 1790-lugu · 1800-lugu
Vuozisuat
XVII vuozisada — XVIII vuozisada — XIX vuozisada

Ken rodihes sinä vuon

14. heinykuudu

14. heinykuudu - 195. vuvven päivy (196. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 170 päiviä.

20. heinykuudu

20. heinykuudu - 201. vuvven päivy (202. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 164 päiviä.

22. tuhukuudu

22. tuhukuudu on 53. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 312 (313. kargavusvuon) päiviä.

4. pakkaskuudu

4. pakkaskuudu - Vuvven 4. päivy grigorianskoin kalenderin mugah.

Moskovu

Moskovu libo Moskuvu (ven. Москва́) on Ven'an federatsien piälinnu. Moskovan eläjienlugu on läs 11,9 miljonua, da se kuuluu Jevroupan suurembien linnoin joukkoh. Moskovu on Ven'an tärgevimii tevolližus- da liikendehlinnoi. Moskovan linnan johtajannu ruadau Sergei Sob'anin. Moskovua on enzimästy kerdua mainittu histourien hroniekas vuvvennu 1147. Sidä vuottu pietäh linnan perustamisvuvvennu.

Napoleon I

Napoleon I Bonapart (fr. Napoléon Bonaparte; 15. elokuudu 1769 Ajaččio, Korsika – 5. oraskuudu 1821 Longvud, Pyhä Helena) oli Fransien enzimäine konsulu vuvves 1799 algajen da Fransien keisari Napoleon I 1804-1814.

Napoleon algoi virran vuvvennu 1785 artilierien nuorembannu leitenantannu. Sit häi sai divizien generualan čiinan da komanduičči voinuvoimii tagavos. Vuvvennu 1795 hänes rodih Itualien armien komanduiččii. Vuozinnu 1798-1799 Napolein johti matkukundua Jegiptah.

Vuvvennu 1799 Napoleon luadi valdivomuutoksen da hänes rodih enzimäine konsulu. Häi perusti diktatoran vallan. Napoleon pidi monii uvvistuksii, ezimerkikse perusti Fransien bankan (1800) da Kanzallizen koodeksan (1804).

18. oraskuudu 1804 Napoleonas rodih imperatoru. Napoleon voitti monet voinat: Avstrien kampuanii 1805, Prussien-Pol’šan kampuanii 1805, Avstrien kampuanii 1809. Sen periä Fransies rodih piävaldivo manderehes. Ga yksikäi Napoleon ei voinnuh voittua Britanien.

Vuvvennu 1812 Suuri armii jäi voitetukse Ven’ale, min jälgeh Napoleonan imperii hävii. Vuvvennu 1814 Napoleon kieldävyi valduistuimes. Häi oli karkoitettu El’ba-suarele.

Vuvvennu 1815 Napoleon uvvessah sai vallan suakse päiväkse. Häi jäi voitetukse Vaterloos da toizeh kerdah kieldävyi valduistuimes.

Elaijan jälgimäzet vuvvet Napoleon vedi Pyhä Helenan suarel. Vuvves 1840 algajen hänen tuhku säilytetäh Niistielöin kois Pariižas.

Podporožje

Podporožje on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku, kudai kuuluu Puudogan linnukundah.

Se sijoiččou 11 kilometrin piäs Puudogaspäi koillizeh, Vodlajoven rannal.

Vikšjärvi

Vikšjärvi (ven. Викшезеро libo ven. Викшозеро) on eländykohtu Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Käppäsellän kyläkunnas.

Šalla

Šalla on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku. Se on Šallan kyläkunnan haldivolline keskus.

Pos’olku sijoiččou Vodlajoven suus, kus se laskehes Oniegujärveh. Šallaspäi Puudogassah on 32 km. Lähimäine raududorogustansii on Karhumäis, 229 kilometrin piäs Šalluspäi.

Šallun pogostu muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1391. XV vuozisual tiä oli Šallun Spuasan manasteri.

XVIII vuozisual rakendettih st’okluzavodat, kuduat ruattih XIX vuozisuan algussah. Vuvvennu 1870 rakendettih kupču N.I. Rusanovan meččyruadozavodu. Vuvvennu 1882 piiterilaine kupču D.N. Lebedev perusti meččyruadozavodan.

Pos’olkas on algu- da keskiškola, kul’tuurutaloi, bol’niččü, časounu.

Toizil kielil

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.