Kulturi

Piorsarsimassuseq, oqaaseq isumaqarpoq, ineriartortitsiniarluni passussineq. Latin-erisut isumaqartinneqarpoq "assammik passussat", akerlianik Natur isumaqartinneqartoq "Pinngoreersut".

Wiki letter w.svg Una allaaserisaq tannerusinnaagunaraluarpoq. Wikipedia ikiorsinnaavat ilagukku.

Aamma takukkit

Katuaq

Katuaq tassaavoq Kulturip Illorsua, 15. feb. 1997-imi atoqqaartinneqartoq.

Katuaq inuiaqatigiit Kalaallit Nunaanni najungaqartut tamarmik illorsuaraat, Nuumi angerlarsimaffilik.

Katuaq nipilersuussuartut ippoq, sukkulluunniit appissinnaasoq, ullukkut takorluukkanik ulikkaartoq, unnukkullu saviup kajungerisaatut inunnik qaamanermut nutsuisartorlusooq.

Katuaq illorsuuvoq angakkuakkatut ittoq, arsarnerit alutornassusiisa, iluliarsuit kinginnerisa qaamarngullu apummi alanngialanerata uumassuseqartumillu pissuseqarnerata anersaanitsitsillutik isumassarsisitsinermikkut avatagiisilerlugulu ilusiligaat.

Qassimiuaariartartut atuisartulllu pitsaanerpaamik misigisaqartinneqartarnissaat, sullinneqarnissaat paasissutissinneqartarnissaallu Katuap sulisuisa salliutittuassavaat. Katuap neqeroorutaanut ilaasarput nipilersornernik tusarnaartitsinerit isiginnaartitsinerillu assigiinngitsut, saqqummersitsinerit, filmertitsinerit aaqqissuussinerillu allat.

Aamma ataatsimeersuarnerit pikkorissartitsinerillu ingerlanneqartarput, kiisalu Cafetuami alutornartunik mamartunillu sutungassaqartuartarpoq.

Katuaq aallaavigalugu aaqqissuussinerit sinerissamut ingerlatinneqartarput. Agguaqatigiillugu tusarnaartitsinerit isiginnaartitsinerillu 50–it miss. illoqarfinni allani ingerlanneqartut Katuap aaqqissuusseqataaffigai.

Nuannisarluarnissarnik kissaallutit Katuamut tikilluaqqoqqippatsigit, qujanarlu nittartakkatta alakkarnissaa piffissaqarfigigakku.

Qaanaaq

Qaanaaq nunatsinni illoqarfinni avannarpasinnerpaajuvoq, nunarsuatsinnilumi avannarpasinnerpaajulluni. Kommunit kattunnerisa kingorna Qaanaaq Qaasuitsup kommunianut atalerpoq 1. jan. 2009 aallarnerfigalugu.

Thule kulturi ukiut 1000 kingornatigut inuit Avanersuaq tikeqqaarpaa, Inuit-lu issittumi ullumikkut inuusut siuleraat. Qaanaaq inuusoqaaq oqaluttuarisaaneralu imaannaasimanani. 1953-mi Thuletoqaq Amerikamiunit sorsunnersuup nalaani najorneqalermalli kingornagullu sakkutooqarfik pilersinneqarmat, Qaanaarmiut maanna suli inissisimaffimminnut pinngitsaalisaallutik nuutsitaapput.

Nunartik, piniarfitoqarfitsik, erligisartik annaavaat, peqatigiiffik Hingitaq 53 ilaatigut aqqutigalugu ukiorpaalunni nunatoqqaminnut utersinnaanissaat, taarsiiffigineqarnissaallu ullumikkumut sorsuussutiginnissimallugu.

Qaanaaq ullumikkut 870-t missaanni inoqarpoq, nunaqarfii, Savissivik, kujasinnerpaaq (110-t missaat.) , Moriusaq (10-t ataallugit inoqarpoq), Siorapaluk nunaqarfinni inoqarfiusunilu avannarpasinnerpaaq (76-it missaanni inoqarpoq), Qeqertat (20-t missaanni inoqarpoq). Qaanaap eqqaanilu piniarneq aalisarnerlu inuutissarsiutini pingaarnersaapput. Sakkutooqarfimmi Thule Airbase kalaallinik aamma sulisoqartarpoq.

Septemberip 1-ni 2001 Qaanaami mittarfittaaq nutaaq atuutinneqalerpoq, angallannerli akisoqimmat takornariaqarneq annikitsutut oqaatigineqarsinnaavoq.

Oqaatsit allat

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.