Piresiili

Amerika nɛ Hadɛ Kiŋ ajɛya taa lɛ, Piresiili ɛjaɖɛ kɩlɩna walʋʋ. Ɖɩ-samaɣ kɩlɩna ɖɔɖɔ ɖɔʋ. Ɖɩwalaa ɛzɩ kilomɛtakakɩnaa 8 515 767 mbʋ yɔ. Ɖɩ-ɛyaa kɛkɛ ɛzɩ miiliyɔɔwaa 201 yɔ pɩnaɣ 2013 n̄ɩŋa taa. Kedeŋa kpeekpe ajɛɛ taa lɛ, Piresiili kɛnɩna ɖɔɖɔ ɛjaɖɛ kagbaanzɩ n̄ɩnɖɛ nɖɩ ɖɩkɩlɩ walʋʋ nɛ ɖɩ-ɛyaa kɩlɩ ɖɔʋ yɔ. Pɩnaɣ 2013 n̄ɩŋa taa lɛ, Piresiili kɛkɛnɩna kedeŋa kpeekpe yɔɔ ɛjaɖɛ lʋbɛ n̄ɩŋɖɛ nɖɩ ɖɩ-tɔsʋʋ huwaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ. Ɖɩ-ɛsɩndaa lɛ, ɖɩnaɣ Ruusii ɛjaɖɛ. Preziili kɛwɛna pɩnaɣ ŋ́ga ka-taa dɔɔlaarɩ waa ɛgbaŋ 2 243. Yee pɛtɛyɩ Amerika nɛ Hadɛ Kiŋ tɛtʋ tɔm naalɛ yɔ, Piresiili kpaɣ hɔɔlʋʋ kʋɖʋmʋʋ mpilim. Ɛ nɛ Siilii nɛ Ekowatɛɛrɩ pa-ajɛɛ ɖeke tasɩɩna nɛ ɖama kamasɩ. Piyele ɛ nɛ ajɛɛ lɛɛna kpeekpe pasɩna ɖama kamasɩ.

Piresiili ɛjaɖɛ kɛwɛ yomiye taa waasɩ sakɩyɛ Pɔrtigaalɩ n̄ɩmba nesi tɛɛ. Halɩ nɛ sɔnɔ mbʋ yɔ, ɖi-ɖeke ɖɩkɛnɩna Pɔrtigaalɩ n̄ɩmba n̄ɩm Amerika tɛtʋ taa. Mbʋ yebina nɛ pɔyɔɔdʋʋ Pɔrtigaalɩ n̄ɩmba kʋnʋŋ Preziili ɛjaɖɛ tʋma ɖɩlaɖɛ taa. Kedeŋa kpeekpe yɔɔ, Piresiili ɛjaɖɛ taa pakɩlɩɣ Pɔrɩtɩgɛɛ kʋnʋŋ yɔɔdʋʋ. Piresiili wɛ ajɛɛ wena ayɔɔdʋʋ Pɔrɩtɩgɛɛ kʋnʋŋ kʋnʋŋ yɔ, a-ŋgbɛyɛ taa. Amerika nɛ hadɛ kiŋ ajɛɛ taa lɛ, Ɛsɩpaañɔlɩ kʊnʊŋ pakɩlɩɣ yɔɔdʋʋ, pʋwayɩ lɛ, Pɔrɩtɩgɛɛ kʋnʋŋ. Paakɩlɩɣ-kʋ yɔɔdʋʋ Amerika Laatiini ɛjaɖɛ taa.

Piresiili nɛ Amerika nɛ hadɛ kiŋ ajɛɛ sakɩyɛ lɛɛna pɛwɛna wɛtʋ kʋɖʋmtʋ : ŋgbɛyɛ Katolika taa n̄ɩma kɩlɩna ɖɔʋ, ɛyaa takɩlɩ ɖama n̄ɩɣdʋʋ tɛtʋ hɔɔlʋʋ kʋɖʋmʋʋ taa, sakɩyɛ wɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ sɔsɔtʋ taa, ɛyaa mɩnʋʋ yɔɔ lɛ, 84 wɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ sɔsɔtʋ taa (84 %).

Kominawaa ndɩ ndɩ kpɛndɩna nɛ pɩkɛ Piresiili ɛjaɖɛ nɛ ɖɩsɔɔlɩ ɛyʋ tɩyɔɔwɛʋ. Pɩkɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-hɔɔlɩŋ wɛ ndɩ ndɩ nɛ ɖɩ-taa ɛyaa ɖamanɩnaʋ wɛɛ ndɩ yɔ. Laʋ sɔsɔʋ nakʋyʋ huuzi Piresiili ɛjaɖɛ hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ yɔɔ, ɛyaa fɛyɩ laʋ ŋ́gʋ kɩ-taa. Hadɛ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa lɛ, ɖɩnaɣ tɛtʋ sɔsɔtʋ tʋnɛ : "Sao Paulo" nɛ "Rio de Janeiro" nɛ ageta sɔsɔna taa naɖɩyɛ nɖɩ ɖɩcɔ "Belo Horizonte" tɛtʋ nɛ ɖɩta yɔ. Tɔsʋʋ nʋmɔʋ taa lɛ, Piresiili ɛjaɖɛ wɛ ajɛɛ wena a-taa mulum kɩla wɛʋ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ yɔ a-taa. Ɖɩwɛ ɖɔɖɔ ajɛɛ sɔsɔna wena a-tɔsʋʋ ɖɛ ɛsɩndaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ a-taa. Ajɛɛ ana, anaa yɔ : Siini, Ɛɛndɩ, Afrɩka hadɛ kiŋ nɛ Ruusii.

Biresilli, Preziili
Fransɩɩ taa: République du Brésil
Brazil topo

Preziili tɛlɛŋa
Flag of Brazil
Preziili kɩɖaʋ kɩdɛɛka
Coat of arms of Brazil
Preziili tampɔɔ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: Pɔrɩtɩgɛɛ
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: Piresiilia
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Michel Temer
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 8,515,767 km²
Samaɣ ñʋʋ: 206 077 898 (2016)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 23.8 km²
Adɔtɔ

Adɔtɔ kɛ tɩŋ ŋgʊ paa wɩlɩŋ taa kɩwɛ doŋ yɔ kɩlɩnɛ Amerika nɛ haɖɛ kiŋ (Piresiili nɛ hayi kiŋ) nɛ Amerika nɛ hɛkʊ taa nɛ Karayiibi ɛjaɖɛ taa yɔ. Pasɩma-kʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ pɔtɔkɩ-kʊ nɛ ɖɔɖɔ mbʊ yɔ se kɩlʊlʊʊ pee. Tɔm piye adɔtɔ lɩnɛ tupi-guarani taa naná naná tɔbʊʊ se tilali naa taa tilali. Adɔtɔ tɛ nɛ tɩŋpee wenaa awɛna tɩŋ piye nandʊʊ ɛgbam yɔ tɛ nɛ kɩ-kɛ adɔtɔ. Kɩ-kɛ tɛtɛ ñɩyʊʊ tɩŋ piye nɛ kɩ-ɖalakɩŋ talɩ mɛta kɩyʊm ntalɩ kʊyʊm nɛ hɔlʊʊ kɩ-kpeekpe taa nɛ kɩ-hatʊ ɖaɣla lɔɔ lɔɔ ɛzɩ sentɩmɛta naa 50 ntalɩ 1,80 nɛ pʊwɛ sɔɔ yaa nabʊyʊʊ taa pʊlozi kpɛdɛ kpɛdɛ.

Pasɩma kɩ-tɛ lʊlʊʊ alɩwaatʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ kɩkpazʊʊ piye ɛgbam ɖaʊ nakʊyʊʊ yɔ ɖaʊ ŋgʊ kɩwɛ kɩyeke nɛ hatʊ teɖe teɖe natʊyʊʊ cɔɔ-kʊ nɛ pɩta nɛ pɩkpazɩɣ hɛtʊ yuulee sɛmɩŋ ɛlɛ evemiye kɛtɛŋ lɛ pʊmʊwa nɛ pɩpɩsʊʊ pee kulukulu nayɛ, abalʊʊ nɛ akatɩɣ ɖama nɛ pɩpɩsʊʊ adɔtɔ ŋgʊ ɖɩsɩma yɔ. Mbʊlɛ, adɔtɔ pɩsɩ tɩŋ piye mɛwɛ nabʊlɛ taa, ɖɔɖɔ ɛzɩ payaʊ-kʊ se malʊlʊʊ pee yɔ. Kɩ-kpeekpe kɩ-dalakɩŋ talɩ sentɩmɛta naa 30 nɛ kʊ-tomnaɣ yɔ wɛ pɔyaa kotʊʊ kotʊʊ nɛ kɩsɛmɩŋ wɛ ndɩ ndɩ. Kɩ-lɩm wɛ leleŋ nɛ pɩ-tɛ sɛmɩŋ wɛ ndɩ ndɩ nabʊyʊʊ taa kʊlʊmʊʊ yaa sʊtʊ sɛmɩŋ.

Adɔtɔ sɔlɩ tɛtʊ ndʊ tɩ-taa fɛyɩ mʊzʊŋ yɔ. Pɔsɔʊ-kʊ lɛ, fenasɩ hiʊ nɛ nanza ntalɩ nɛɛlɛ mbʊ yɔ kɩpɩwa. Kpaɣnɛ fenaɣ loɖo ntalɩ fenaɣ lutozo lɛ, kɩyɛndɩɣ nɛ kɩgbanzɩ ntalɩ loɖo lɛ poholosʊʊ kajalaɣ adɔtɔ naa nɛ tɩŋ kʊyʊmʊ ŋgʊ kɩtasɩɣ lʊlʊʊ nabʊlɛ ya nabʊtozo. Kajalaɣ lɛ, fenasɩɣ nɛɛlɛ wayɩ nɛ nabʊlɛ lɛ, fenasɩɣ hiʊ nɛ kɩgbanzɩ wayɩ. Tɩŋ tikuu ɛ-paɣla kɔyɔ adɔtɔ piye ɖɔɖɔ paɣlʊʊ.

Christophe Colomb tɩlɩ tɩŋ piye ndɩ alɩwaatʊ ndʊ ɛtalɩ Guadeloupe tɛtʊ taa yɔ pɩnaɣ 1493. Ɛjaɖɛ ndɩ ɖɩ-taa ɛyaa kpaɣnɛ-ɖɩ ɛzɩ pɩkɛ kʊjɔʊ tɔnaɣ ŋga pahaɣa agɔma mba pɔkɔŋna mɛlɛ naa se pakʊna pɔ-lɔkɔtʊ mbʊ yɔ palɩnɛ nɔmɔʊ kɩɖalʊʊ lɩm salala yɔ. Ɖɔɖɔ lɛ Guadeloupe ñɩma taa kɛwɛ leleŋ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa nɛ pasɩŋgʊ pɔ-nɔnɔsɩ tɛ nɛ pɛ-hɛzʊʊ. Chritoph Colomb cɔlɔ lɛ kɩwɛ ɛzɩ pɔm ɛlɛ kɩ-kɩlɩ paɣlʊʊ nabʊlɛ pɔm nɛ kɩ-leleŋ wɛ camɩyɛ kama fɛyɩ. Papɩzɩɣ pɛsɛtɩ-kʊ nɛ saɣ.

Cʊcʊɖɛ

Cʊcʊɖɛ kɛ sʊŋga taa tɩŋ piye ndɩ payaɣ ɖɔɖɔ se Cʊcʊɖɛ tɩŋ. Kɩ-tɛ tɩŋ weyɩ ɛ-hatʊ wɛ tɩŋ hatʊ sɛmɩŋ ɛlɛ ɛlʊlʊʊ hɛtʊ kʊlʊmʊtʊ (Myrtacée) nɛ ɛñɔʊ Amerika nɛ Afrika sʊŋga ageetaa taa. Papazɩɣ kɩhayʊʊ yɔ pɩtalɩɣ pɩnzɩ 2000 mbʊ yɔ. Tɔm piye Cʊcʊɖɛ lɩnɛ arawak guaiaba kʊnʊŋ taa kɛnɛ nɛ ɖɩ-tɔbʊʊ se tɩŋ piye.

Cʊcʊɖɛ kɛ sʊŋga ageetaa taa tɩŋ piye ɖɩ-tɛ nɛ Amerika nɛ hɛkʊ taa ajɛyɛ taa Piresiili nɛ kɔzɩ kɔzɩ Antalɛzɩ, ɖɩwɛ kulukuluu nɛ pɔtɔkɩ-ɖɩ ɖɩpalɩka talɩɣ sɛntɩmɛta naa 3 ntalɩɣ 10 hɔɔlɩŋ lɛɛŋ taa hayɩm naa nabɛyɛ taa ɖɩtalɩɣ 12.

Cʊcʊɖɛ nɖɩ ɖɩwɛna tɔmnaɣ fɛlɛ fɛlɛ nɛ kɛ-fɛyɩ kpɩzɩŋ, ɖɩwɛ tɩŋ hatʊ sɛmɩŋ nɛ ɖɩpɩsɩɣ sʊtʊ lɩm sɛmɩŋ nɛ ɖɩ-yɔɔ wɛ takɩŋ toyi toyi ɛlɛ nayɛɛ yɔ alɩwaatʊ ndʊ ɖɩpɩɣ yɔ, lɛɛnɛ yɔ lɛ pɩwɛʊ caʊʊ nɛ ɖɩ-sɛɛ kpaŋ. Ɖɩ-mʊtʊ wɛ num tɩyɛ nɛ ɖɩ-taa wɛ pee wili wili nayɛɛ nɛ awɛ ɖoŋ nɛ ɖɩ-taa sɔzɩŋ nɛ sɔzɩŋ ɛnʊ ɛwɛ ndɩ. Cʊcʊɖɛ taa wɛ fitamini A nɛ B nɛ C ɛlɛ ɖɩ-tɛ fitamini C kɩlɩɣ ɖɔʊʊ tɩŋ pee lɛɛna. Cʊcʊɖɛ kɛ tɩŋ ŋgʊ kɩ-maɣna ɖalakɩŋ tɛ nɛ pɩtalɩ mɛta naa 8 nɛ kɩñɔʊ Amerika nɛ Afrika sʊŋga ajɛyaa taa.

Farsoovii

Farsoovii kɛna Poolɔñɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ kpaɣna pɩnaɣ 1596. Pɩnaɣ 2012 taa pakala ɛyaa kɛ tɛtʊ ndʊ tɩ-taa lɛ, pakpɛnda ɛyaa 3 100 000 nɛ tɩ-hɛkʊ taa ɖeyi ɖeyi lɛ, ɛyaa kpɛnda 1 726 581 piyele nɛ tɛtʊ ndʊ tɩ-walanzɩ taa maɣna ɛkɩtaarɩnaa ɛzɩ 51 724 yaa kilomɛtanaa 517,24 km2.

Payaɣ Farsoovii maalika ñʊʊtʊ kpaɣna pɩnaɣ 2006 se H. Gronkiewicz-Waltz (PO).

Ɛzɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ lɛɛtʋ ɖɔɖɔ yɔ, Farsoovii tɛtʊ nɛ ajɛya lɛɛna taa tɛtʋ ɖʋ taabalɩyɛ nɛ palakɩ tʋm kʋɖʋma se tɔsʋʋ nɛ ɛsɩnda wobu ɛɖɛɛna poliŋ. Tɛtʋ ndʋ yɔ: Astana (Kazakistaŋ), Pɛrɩlɛɛ nɛ Tusɛlɩdɔfɩ (Caama), Pudapɛstɩ (Hɔŋgirii), Sikaagoo (Etaazuni), Kronsɩnii nɛ Mɔsɩkʊʊ (Rusi), Hamamamacʊ (Sapɔŋ), Hanuwayɩ (Fɩyɛtɩnam), Harbɛɛ (Siini), Isitambʊli (Turki), Kiiv (Ukirɛɛnɩ), Haayɩ (Peyiibaa), Ɔsɩloo (Nɔɔrɩvɛɛzɩ), Riga (Litonii), Riyo de Janayiroo (Piresiili), Sewuli (Kooree nɛ hadɛ), Tɛlɩaviivi (Isiraɛlɩ), Toranto (Kanada) nɛ Filnuwisi (Lituwanii).

Hugues Capet

Hugues Capet kɛ capet waa tɛ kajalaɣ wiyaʊ (987 ŋtalɩ 996) nɛ ɛtɛ ɛkɛ ɖɔɖɔ Capet ɛyaa tɛ kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ kiɖe ɖʊyʊ (weyi ɛcaɣ Fransɩɩ kewiyaɣ kpelaɣ yɔɔ pɩkɔɔ pɩtalɩ kɩ-tɛ kpɛlɩ lɛzʊʊ alɩwaatʊ, nɛ kɩ-tɛ tɩ ɖanɩɣ ñɔɔzʊʊ alɩwaatʊ pɩnaɣ 1848). Palʊla-ɩ ɛzɩ pɩnzɩ 939 ŋtalɩ 941 cɔlɔ mbʊ yɔ, ɛlɛ pʊwɛɛ ɛzɩ Dourdan tɛtʊ taa palʊla-ɩ, nɛ ɛsɩ aloma fenaɣ kɩyakʊ 24 pɩnaɣ 996 kɛ lakʊ nakʊyʊ taa (ɖenɖe ɛyaa taa fɛyɩ yɔ) yuda tʊ pɔñɔtɩna Prasville tɛtʊ cɔlɔ kpam, Franc waa tɛ wiyaʊ sɔsɔ (pɩnzɩ 960-987 alɩwaatʊ). Ɛɛkɛ Hugues Sɔsɔ pɩyalʊ nɛ e-ɖoo kɔyɔ Hedvwige Saxe tʊ.

Kpaɣɖʊ 10 wɛɛ tɛmtʊ kɛ tɔsʊʊ huu nɛ ɛsakuliye lɩwa keeke nɛ ɛyaa hiɣ pa-tɩ ɖeu pɩnaɣ 1100 cɔlɔ mbʊ yɔ. Haɖaʊ ɛsɩnda ɖɛnaʊ, agbaŋga pazʊʊ nɛ kɩlɛzʊʊ lɩmaɣzɩyɛ labʊ mbʊ pɩtɩŋna pɩnaɣ taa haɖɛ yɔɔ pɩlɩna kajalaɣ caroling ɛyaa yɔɔ, tɩna tɔsʊʊ huu siŋ nɛ ɖoŋ ŋgʊ paa kɩwɛ hɛɛɛ ɛlɛ pɩkɛ tɩtɩm. Alɩwaatʊ kʊyʊmtʊ ndʊ tɩ-taa ɖɔɖɔ ɛyaa ɖɩzʊʊ tɛ tɛmtʊ nɛ ɖama hɛkɩŋ taa yoŋ yeba nɛ ɖɩsɩ sɔsɔsɩ maʊ lɩ nɛ pɩsaŋ haɖaa yaa haɖaʊ tʊmɩyɛ laɖa pɩzʊʊ pɛmɛlɩɣ sɩ-taa.

Francia occidentalis tʊʊ kɩ-tɩ nɛ Ampiiri nɛ kajalaɣ Capet tʊ, ɖɔɖɔ ɛzɩ ɛlɛzɩya yɔ, cɛyɩ pa-tɩ pama kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ pɛkpɛndɩna e-ɖoŋ nɛ halɩ paɖʊ ɛ-pɩyalʊ Robert pʊtɔdɩyɛ nayʊ kɛ pada Nɔwɛlɩ evemiye wiye pɩnaɣ 987 wɛɛ taa. Pɛcɛlɩ kewiyaɣ hulaɣ kɛ ɛ-pɩyalʊ alɩwaatʊ ndʊ ɛ-caa sɩba pɩnaɣ 996. Capet kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ ŋga patɩna ke-kiɖe yɔ kɛwɛ kakaa pɩtalɩ waasɩ lutozo mbʊ yɔ nɛ ke-kewiyaɣ liɖe ñɔ ajɛyɛ sakɩyɛ taa ɛzɩ Ɛsɩpaañɩ nɛ Itaalii nɛ Luxembourg nɛ Hɔŋirii nɛ Pɔritigaalɩ nɛ Piresiili.

Ɖɩsɩŋ sakɩyɛ Hugues Capet kewiyaɣ tɔm. Takayaɣ nayʊ nɔyʊ ɛ-tɛ wɛɛ taa taakpaɣ se pɩkɛ kɩjɛyɩɣ se ɛma e-fezuu caɣʊ tɔm. Pɔɖɔna mɩzɩɣ mɩzɩɣ ɛ-yɔɔ tɔm takayasɩ nɔnɔɔ wɛɛ taa ndʊ mʊwanɩ Richard Reims tʊ kaama yɔ. Hugues wɛʊ yɔ pʊwɛ ɛzɩ palʊla-ɩ Dourdan ɖɩɣa sɔsɔ taa kɛnɛ pɩnzɩ 939-941 cɔlɔ mbʊ yɔ. Ɛɛkɛ Hedwige Saxe tʊ pɩyalʊ (Otton 1 tʊ kɔɔ kɛlɛ) nɛ ɛ-caa kɛlɛ Hugues Sɔsɔ.

Kaartum

Kaartum kɛna Sudaanɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sʊzɔtʊ nɛ Kaartum tɔbʊʊ nɛ arabɩ kʊnʊŋ taa se Tu keɖe. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Nili Kʊlʊmʊʊ ɖɩ-yazɩyɛ taa nɛ Nili kɩkpɛdʊ ŋgʊ kɩlɩɣna Etiyoopii yɔ. Tɛtʊ ndʊ ɛyaa mba payaɣ se Umdurmani nɛ Paarii yɔ mba kɩlɩna wɛʊ nɛ pɛɖɛ ɛzɩ miliyɔɔnaa naanza yɔ, (4 518 000).

Kaartum tɛtʊ nɛ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ natʊyʊ kpɛndɩɣ nɛ tɩlakɩ tʊma kʊɖʊma nɛ a-taa kɔyɔ: Ankara (Turki), Isitambuli (Turki), Zuhaŋ (Siini), Kɛɛrɩ (Egipiti), Amanɩ (Yɔridani), Asmara (Eriitree), Adisi-Abeba (Etiyoopii), Pireziliya (Piresiili), Harigeyiza (Soomaali), Tuubayɩ (Emiratɩ-Araabʊzuni).

Kɔfɩ

Kɔfɩ kɛna sʊlɩm mbʊ ɛyʊ pɩzɩɣ ɛñɔɔ nɛ ɖom ɛtaakpayɩ yɔ. Kɔfɩ tɩʊ lʊlʊʊ na pee ana.

Kɔfɩ haɖaʊ tɔya ajɛya wena a-taa wɩsɩ ñakɩ camɩyɛ yɔ. Pahayʊʊ kɔfɩ yɔ, pɛɖɛʊ na-kɩ-pee ajɛya lɛɛna taa nɛ pʊcɔ pɛpɛdɩ-yɛ. Kɔfɩ kɛna tɔɔnasɩ taa tɔɔnaɣ ŋga pakɩlɩɣ pɛdʊ ajɛya sɔsɔna kɩyakɩŋ taa yɔ. Kɩkɛna ñɩm sɔsɔm kɛ ajɛya wena ahayɩɣ-kʊ yɔ. Kaɖazim wayɩ lɛ, kɔfɩ pakɩlɩɣ pɛdɩɣ ajɛya kpeekpe taa; ɛlɛ tɔm tʊnɛ yɔ, ñɩnɩyaa sakɩyɛ wɛɛ nɛ paatɩsɩɣ tʊyɔɔ caamɩyɛ nɛ paɖɩɣna ñɩnɩɣ se pana se toovenim mbʊ lɛ?

Pasɩtɛkɩ

Pasɩtɛkɩ (Citrullus lanatus (Thunb.) Matsum. & Nakai, pɩnaɣ 1916), payaɣ ɖɔɖɔ se melon lɩm, kɔzɩ kɔzɩ Fransɩɩ hɔɔlʊʊ Kanadaa ɛjaɖɛ taa, kɩkɛ ñɩɩyʊʊ tɩŋ, kɩlɩnɛ kukurɩbɩtasɩ tɩmʊʊ lide taa. Kɩ-tɛ Afrika Wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa kiŋ nɛ pahayʊʊ-kʊ sakɩyɛ mbʊ pʊyɔɔ yɔ kɩ-pee paɣlaɣ, a-lozi, a-taa mʊtʊ sɛ cɩɩɩ, pʊwɛ ɖɔɖɔ sʊtʊ lɩm tɩyɛ, pɩwɛ tɩŋ hatʊ sɛmɩŋ, pʊhʊlɩmɩ nɛ pɩtaa pee cɩkpenaa wɛ kpɛdɩŋ yaa sɛmɩŋ. Kɩ-tɛ yatʊ wɩlʊʊ kɩ-maɣmaɣ kɩ-wɛtʊ nɛ kɩpɩɣʊʊ lɛ, kɩ-yuŋ maɣna ɛzɩ kilonaa kɩgbanzɩ nɛ nɛɛlɛ hɛkʊʊ taa mbʊ yɔ.

Pʊwɛ se ɛyʊ ɛɖʊ tʊkaɣ pasɩtɛkɩ ŋgʊ pɔtɔkɩ yɔ nɛ sikiri tɛ pasɩtɛkɩ yaa sitire (citre) ŋgʊ paatɔkɩ kpaagba yɔ. Pasɩtɛ ŋgʊ payaɣ se Courge gigérine yaa Courge barbarine Fransɩ nɛ hadɛ kiŋ taa yɔ. Itaalii ɛjaɖɛ taa lɛ, payaɣ-kʊ se anguria yaa cocomero, Turki ɛjaɖɛ taa lɛ, karpuz, Pɔritigaalɩ nɛ Piresiili ajɛyɛ taa lɛ, melancia, sandia kɛ Ɛsɩpaañɩ ɛjaɖɛ taa, watermelon kɛ Ɛnglɩsɩ ɛjaɖɛ yaa ɖɔɖɔ スイカ (suika) Sapɔŋ ɛjaɖɛ taa.

Réunion ɛjaɖɛ tɛ (Ɛndɩ lɩŋgamʊʊ taa Fransɩ kuduyuu tɛ) paya pasɩtɛkɩ se melon. Pɩtɛ yiiduu mbʊ pɩlɩnɛ mbʊ pʊcɔlɔ yɔ se pɩkɛ kajalaɣ taa kɛlɛ tɩŋ piye ndɩ paɖʊ-ɖɩ lɩm hɛkʊ taa ɛjaɖɛ taa pɩtɩŋnɛ Ɛnglɩsɩ mɛlɛ sayaa cɔlɔ kpaɣɖʊ 19 alɩwaatʊ taa. Pasɩtɛkɩ ŋgʊ payaɣ Ɛnglɩsɩ taa se watermelon, lɩm hɛkʊ taa tɛtʊ yɔ mba taatɩɩsɩnda ɖooo canaʊ alɩwaatʊ taa melon tɩtɩŋga lɛ, pɛkpɛndʊʊ payaɣ se pasɩtɛkɩnaa tɩŋnɛ se melon waa. Pʊwayɩ kpanɛ kpaɣɖʊ nɛɛlɛ alɩwaatʊ taa Fransɩ mba yeba nɛ patɩlɩ melon lɛ, yatʊ Fransɩ melon lɛ, petisiɣ. Paa ɛzɩ sɔnɔ yɔɔdaɣ taa yiiduu mbʊ papɩzaɣ pɔñɔɔzɩ-tʊ sakɩyɛ taa kɔyɔ, papɩzɩɣ paɖɩɩnɛ-tʊ nɩɩɩ ɖɔɖɔ Réunion mba tɔm pee kɩpɩnɛɛ taa.

Riiyoodee Saanayiroo

Preeziili ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ taa payɩ lɛ, Sao Poolo tɛtʊ wayɩ lɛ Riiyoodee Saanayiroo ñɩndʊ tɩŋgɩna. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Piresiili ɛjaɖɛ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛkiŋ nɛ ndʊ ɖɔɖɔ lɛ Riiyoodee Saanayiroo hɔɔlʊʊ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ.

Tɛtʊ tʊnɛ tɩ-walanzɩ landammm taa wɛ ɛzɩ ɛkɩtaarɩnaa 126 000 yaa kilomɛtanaa 1 260 nɛ ɖomaɣ fenaɣ taa pɩnaɣ 2007 taa paakala ɛyaa kɛ tɛtʊ ndʊ tɩ-taa lɛ, paakpɛnda ɛyaa 6 093 472; ɛlɛ yee pekpɛndɩna ageeta wena acɔ tɛtʊ ndʊ nɛ ataa yɔ, ɛyaa kpɛnda mɩliyɔɔnaa 12 620 000.

Tɛtʊ tʊnɛ tɩ-hɩɖɛ yaʊ sɩŋŋŋ yɔ, pɩlɩna tɔnʊʊ taa kpekpeka aleɣya wena palakɩ-yɛ peeɖe paa ɛzɩmtaa yɔ, peeɖe kidiiliŋ yɔɔ nɛ Yeesu Kristu anjaʊ ŋgʊ palɩzɩ-kʊ Kɔrikovadoo yɔ kɩ-yɔɔ ɖɔdɔ. Payaɣ tɛtʊ tʊnɛ tɩ-tɛ maalika yɔɔ cɔnɩyʊ kɩfalʊ se Eduardo Paes (PMDB).

Riiyoodee Saanayiroo nɛ ajɛyaa nayɛ taa tɛtʊ sʊzɔtʊ natʊyʊ paɖʊ taabalɩyɛ nɛ palakɩ tʊma se pɛ-tɛtʊ ɛɖɛ nɛ ɛsɩnda. Tɛtʊ ndʊ tɩ-taa kɔyɔ: Setifi (Alizeerii), Pariseeloni (Ɛsɩpaañɩ), Puyenezɛrɩ (Arzantiini), Havanɩ (Kuubaa), Isitambuli (Turki), Turubaŋ nɛ Kaaap (Afrika Hadɛ kiŋ), Lisiboni (Pɔritigaalɩ), Lɔsɩ Aŋzeelɛsɩ nɛ Miyami (Etaazuunii), Yuunii (Liibaŋ), Niteeroyi nɛ Santosi (Piresiili), Niisi (Fransɩɩ), Sewuuli (Kooree Hadɛ Kiŋ), [[Sidinee] (Ositraalii), Tunisi (Tuniizii), Pogotaa (Kolombi), Ceedaa (Arabii-Sahʊditi) nɛ Fankuva (Kanadaa).

Sao Paolo

Sao Poolo kɛna Piresiili ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ natʊyʊ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Piresiili ɛjaɖɛ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kiŋ. Pɩnaɣ 2014 taa paakalɩ kigalʊʊ lɛ, ɛyaa mba pana tɛtʊ tʊnɛ tɩ-taa yɔ paakpɛnda ɛyaa miliyɔɔnaa 11 895 893 nɛ tɛtʊ tʊnɛ tɩ-walanzɩ landammm taa maɣna ɛkɩtaarɩnaa ɛzɩ 152 300 yaa kilomɛtanaa 1 523 yɔ. Mbʊ yebina nɛ pɛkɛdɩna tɛtʊ ndʊ nɛ lɛɛtʊ ndʊ tɩwɛ Preeziili ɛjaɖɛ taa kɔyɔ, tɩ-taa kɛ ɛyaa kɩla ɖɔʊ nɛ yee pɩkɛna Amerika Latini hɔɔlʊʊ taa kɔyɔ, ndʊ kɛŋna natʊlɛ ñɩndʊ ɛyaa ɖɔʊ taa.

Keteŋa kpeekpe ta lɛ, Sao Poolo tɛtʊ taa ɛyaa kɩlɩɣ Pɔrɩtɩgɛɛ kʊnʊŋ kɛ yɔɔdʊʊ. Amerika kɩteŋa taa lɛ, tɛtʊ ndʊ tɩ-taa ɛyaa tɩkɩla ɖɔʊ yɔ ndʊ lɛ: Mɛkisiikoo, Niyuu Yɔrɩkɩ nɛ Sao Poolo ñɩndʊ. Pɩkɛ keteŋa kpeekpe taa kɔyɔ, Sao Poolo tɛtʊ kɛŋna kagbaanzɩ ndʊ kɛ kɛ ɛyaa ɖɔʊ taa. Preeziili ɛjaɖɛ taa lɛ, Sao Poolo tɛtʊ kɛlɛ tɛtʊ sɔsɔtʊ ndʊ tɩ-taa tɔsʊʊ nɛ ɛsɩndaa wobu wɛɛ yɔ.

Ɛzɩ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sɔsɔtʊ ñɩnɩɣʊ se tɩnɛ lɛɛna taa ñɩndʊ ɛlakɩ ɖama nɩnaʊ nɛ taabalɩyɛ tʊmɩyɛ yɔ, Sao Poolo tɛtʊ nɛ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sɔsɔtʊ sakɩyɛ nina ɖma nɛ alaki tʊma kʊɖʊma. Tɛtʊ ndʊ, tɩwɛ keteŋa kpeekpe ajɛya nayɛ taa: Afrika taa, Amerika taa, Azia taa, Eerɔpʊ taa nɛ Oseyani taa. Ajɛya ana, akpɛnda 42 nɛ kacalaɣ tɛtʊ yɔ Miilaŋ, Itaalii ɛjaɖɛ taa ɖooo pɩnaɣ 1962 nɛ wayɩ wayɩ tɛtʊ lɛ, Alizee tɛtʊ, Alizeerii ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 2005.

Kʊnʊŋ ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ tɛtʊ tʊnɛ tɩ-taa yaa komina tʊma taa nɛ pawɩlʊ-kʊ sukulinaa taa yɔ, ŋgʊlɛ, pɔrɩtɩgɛɛ. Payaɣ tɛtʊ tʊnɛ tɩ-tɛ maalika yɔɔ cɔnɩyʊ kɩfalʊ se.

Sapɔŋ kʊnʊŋ

Sapɔŋ kʊnʊŋ kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ kʊ Sapɔŋ ɛjaɖɛ taa yɔ, kʊnʊŋ ŋgʊ Sapɔŋ samaɣ yɔɔdʊʊ. Pɩtaha- kʊ waɖɛ se kɩ-kɛ kʊnʊŋ sɔsɔʊ paa kɩ-kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ pamaɣ kʊ takayasɩ sɔsɔsɩ nɛ sukulɩ takayasɩ taa yɔ. Yuda ñɩma mba pamɩzɩ ɛjaɖɛ taa yɔ pɔyɔɔdʊʊ ɖɔɖɔ Sapɔŋ kʊnʊŋ, kɔzɩ kɔzɩ Piresiili nɛ Peruu ajɛyɛ taa ɖenɖe aŋgba yuŋ ñɩna wena awɛɛ peɖe yɔ ayɔɔdʊʊ kʊnʊŋ ŋgʊ ɛzɩ lima nɛ sao paulo nɛ ɖɔɖɔ Anguar lɩm taa ɛjaɖɛ kɛ Palaos taa.

Sapɔŋ kʊnʊŋ lɩna Sapɔŋ kʊnʊmɩŋ cejewiye ndɩ ɖɩwɛ ɖɩyeke yɔ ɖɩ-taa. Kʊnʊŋ ŋgʊ kɩ-tɔm pe hiɣ a-tɩ kɛ canaʊ alɩwaatʊ taa pɩtɩŋna matʊ ndɩ ndɩ yɔɔ ɛlɛ ndʊ pɩkɩlɩ naʊ ñaala yɔ kɛ Siinɩya kʊnʊŋ tɔm pe matʊ. Mbʊ yebina se ɖɩnɩɩ tɔɔbʊʊ mbʊ pʊyɔ paya kʊ se Sinoxénique kʊnʊŋ yɔ. Hɔlʊ nakʊyʊ taa lɛ wayɩ wayɩ kpaɖʊ kʊnɛ kɩ-taa matʊ sakɩyɛ kpakʊ Ɛrɔpʊ kʊnʊmɩŋ matʊ ndɩ ndɩ kɔzɩ kɔzɩ Englɩsɩɩ kʊnʊŋ.

Ɖooo pitihiɣ lɛ paakpaɣ Sapɔŋ kʊnʊŋ nɛ paɖʊ Altaïques cejewiye taa kɩ nɛ Mongol nɛ Turc nɛ Toungouze nɛ Kooree kʊnʊmɩŋ ɛlɛ Altaique wɛʊ kɔna ndɛŋkpɛzaɣ kɛ ɛyaa sakɩyɛ cɔlɔ. Yɔɔdasɩ nasɩyɛ wɩlɩɣ se Sapɔŋ kɛ cenje kʊnʊŋ, kisidina Altaique kʊnʊŋ nɛ Austronésien waa tɔm pe.

Hɔɔlʊʊ lɛɛkʊ taa lɛ ɖɩnaɣ kʊnʊŋ cɛŋce kʊnʊŋ nakʊyʊ nɛ wɛtʊ sɔsɔtʊ natʊyʊ tɩñɔtɩna aïnou, tʊtʊ lɩna Jomon alɩwaatʊ taa nɛ wɛtʊ cɩkpetʊ, tɩñɔtɩna Kooree ŋgʊ tʊtʊ lɩna Yayoi alɩwaatʊ taa. Maɣzɩm taa lɛ Sapɔŋ kʊnʊŋ pɩsa sɔnɔ nɖeke kʊnʊŋ, pʊ-tɔbʊʊ se kɩ nɛ nakʊyʊ patata. Ryukyu kʊnʊmɩŋ kɛ pɛtɛ ɛjaɖɛ taa sɔnzɩ kʊnʊmɩŋ kɛna kʊnʊmɩŋ weyi ɛnɛ Sapɔŋ kʊnʊŋ pɛkpɛnda cejewiye keke yɔ.

Somboɖe

Somboɖe kɛ tɩŋ piye ndɩ pɔtɔkɩ yɔ payaɣ ɖɩ-tɩŋ ɖɔɖɔ se Somboɖe tɩŋ (Carica papaya) tɩŋ ŋgʊ kɩlɩna Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa. Piye ndɩ ɖɩ-taa wɛ pee wili wili nɛ ɖɩ-taa mʊtʊ wɛna leleŋ tɩŋga, ɖɩwɛ ɛzɩ yaɖɛ yaa kulukulu nɛ ɖɩ-ɖalakɩŋ maɣna ɛzɩ sentɩmɛta naa 21 ntalɩ 31 nɛ pɔtɔkɩ pɩtaa mʊtʊ. Ɖɩyuŋ kɔyɔ kiilo kʊyʊmʊ yaa nabʊyʊ taa kiilo naa kɩgbanzɩ. Ɖɩ-taa wɛ pee kɩkpɛda sakɩyɛ. Somboɖe pɩɣʊ lɛ ɖɩwɛʊ tɩŋ hatʊ sɛmɩŋ caʊʊ nɛ ɖɩ-lɩm wɛ sʊtʊ lɩm leemuu tɩyɛ yaa ɖɩpɩzɩɣ ɖɩwɛna sɛmɩŋ lɛɛŋ ɖɔɖɔ.

Sombolaa naayɛ wɛ pɛlɛza alʊlʊʊ pɩlɩna ɖɛzʊʊ kpɛlɛkʊʊ se awɛ ɖoŋ nɛ Ringspot kʊdɔŋ. Pasɩma soŋpolaa a-naa nɛa-hɩɖɛ se Rainbow yaa SunUp nɛ pahaɣ waɖɛ se Etaazuunii ɛjaɖɛ taa yeke pahayɩ-yɛ, nɛ powokina Sapɔŋ ɛjaɖɛ taa nɛ Kanadaa ɛjaɖɛ taa.

Ɖɔɖɔ lɛ pamazɩ hayɩm naa nabɛyɛ Tayilandɩ nɛ Ositraalii ajɛyɛ taa nɛ pahaɣ waɖɛ se pahayɩ soŋpolaa a-naa peɖe. Sompolaa a-naa a-tɛ hiɣ kpeekpe kedeŋga tɩŋga taa kɛkɛ ɛzɩ tɔnɩ naa miiliyɔɔ naa 12,4 pɩnaɣ 2012 taa pɩkɩlɩ nɛ Ɛɛndɩ pɩtɩŋ Piresiili nɛ Ɛndonezi. Lɩm kʊlʊmʊm nabʊyʊʊ lɩɣ alɩwaatʊ ndʊ pafakɩ soŋpoɖe kɩdapɩbʊʊ yɔ. Cɩɩyɩm mbʊ pɩkɩɣ lɛɛlɛ ɛlɛ ŋpɩzɩ ŋnabʊ ɛlɛ ŋkayʊʊ yaa ŋleeŋ wɩsɩ yɔɔ pɔcɔ.

Topaazɩ

Ñɩɣlɩm tɛtʊ natʊyʊ wɛɛ nɛ payaɣ-tʊ se topaazɩ. Ñɩɣlɩm tɛtʊ wɛ huwa ndɩ ndɩ taa. Topazɩ ñɩɣlɩm tɛtʊ wɛ ñɩɣlɩm tɛtʊ ndʊ payaɣ se siilikatɩ (silicates) yɔ ti-huuye taa. Siilikatɩ waa ñɛwɛ huuye sɔsɔyɛ naɖɩyɛ taa, payaɣ ɖɩɖɩ se nezosibsiilikatɩ (néososubsilicates). Pa-mayaɣ lɛ Al2SiO4 (F, OH)2. Topaazɩ ñɩɣlɩm tɛtʊ taa wɛ fɛɛrɩ (fer) nɛ krom (chrome) nɛ mañɩzɩyɔm nɛ Tɩtanɩ.

Kʋnʋmɩŋ lɛɛŋ

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.