Paarii

Paarii kɛna Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ nɛ tɩwɛ pɔɔ ŋga payaɣ se Paarii yɔ ka-lɩm ɖivalɩyɛ nɛ pɔsɩ nzɩ payaɣ-sɩ se maarnɩ nɛ ʊwaazi yɔ sɩ-lɩm ɖɩkpɛndɩyɛ. Paarii kɛna ɖɔɖɔ tɛtʊ ndʊ lɩm cɔ-tʊ nɛ pɩta nɛ payaɣ-tʊ se Fransɩɩ yɔ, tɩ-tɛ tɛtʊ sɔsɔtʊ ɖɔɖɔ. Pɛtɛyɩ tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ kɛ tam nɛɛlɛ nɛ tɩ-taa kɔyɔ Liiyɔɔ nɛ Maarisɛɛyɩ.

Paarii tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩ-taa ɛyaa kpɛnda miliyɔɔnaa 12 475 808 kɛ pɩnaɣ 2014 taa; piyele tɩ-hɛkʊ taa ɖeyi ɖeyi lɛ, pɩnaɣ kʊɖʊlmaɣ, nga ka-taa lɛ, ɛyaa kpɛnda miliyɔɔnaa 2 229 621. Tɛtʊ ndʊ tɩkɛna kacalaɣ ñɩndʊ kɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa kɛ eɛyaa ɖɔʊ taa nɛ pɩkɛ Eerɔpʊ keteŋa kpeekpe taa; pʊtɔbʊʊ se kacalaɣ ñɩndʊ lɛ Mɔsɩkʊʊ nɛ naalɛ ñɩndʊ lɛ Isitambuli.

Yee pɩkɛ keteŋa kpeekpe taa kɔyɔ, tɛtʊ tʊnɛ ndʊ lɛ 29 ñɩndʊ ɛyaa ɖɔʊ taa. Paarii tɛtʊ tʊnɛ, tɩ-walanzɩ landammm taa maɣna kilomɛtanaa 105,40. Payaɣ Paarii tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩ-tɛ maalika yɔɔ cɔnɩyʊ kɩfalʊ se Anne Hidalgo (PS). Palɩza-ɩ pɩnaɣ 2014 nɛ pɩnaɣ 2020 taa ɛ-tʊmɩyɛ tɛŋ.

Paanɛ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sɔsɔtʊ ɛñɩnɩʊ se tɩna Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ ɛlakɩ tʊma kʊɖʊma kɔyɔ, Paarii maɣmaɣ ɛɛtɛŋ kɩ-taa sɩŋŋŋ nɛ paɖʊʊ taabalɩyɛ nɛ ɖama nɩnaʊ kɛ yem. Paarii tɛtʊ tʊnɛ tɩna tɛtʊ kʊɖʊmtʊ yeke pɛkpɛndɩna nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma sɩŋŋŋ nɛ ndʊ yɔ Room. Papaaza tʊma ana alabʊ ɖooo pɩnaɣ 1956 nɛ pɔ-tɔm piye kɔyɔ se: Paarii yeke mʊŋna Room nɛ Room yeke mʊŋna Paarii.

Paris - Eiffelturm und Marsfeld2

Tour Eiffel

Paris-von Montmartre-104-suedost-2017-gje

Paarii

Paris-Notre Dame-182-vom Institut du monde arabe-2017-gje

Notre Dame

Paris-Moschee-Place du Puits de l'Ermite-104-2017-gje

Mosque

Paris-Grand Palais-104-2017-gje

Grand Palais

Paris-Place des Vosges-114-Louis XIII-2017-gje

Place de Vosges

Paris-St Etienne du Mont-112-zum Chor-2017-gje

St. Etienne du Mont

Paris-Tuileries-110-2017-gje

Tuileries

Blaise Pascal

Blaise Pascal, palʊla-ɩ mɩsɩkʋm fenaɣ kɩyakʊ 19 pɩnaɣ 1623 kɛ Clairmont tɛtʊ taa (ɖenɖe sɔnɔ payaɣ se Clermont-Ferrand), Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛyʊ ɛnʊ ɛsɩ Paarii tɛtʊ kɩyɛɛna fenaɣ kɩyakʊ 19 pɩnaɣ 1662 taa. Ɛyʊ ɛnʊ ɛɛkɛ lɛɣtʊ tɩlɩyʊ, ɛkɛ tomnasi ɖɔnɛ tɛ tʊʊzɩyɛ kpɛlɛkɩyʊ, ɛkɛ ɖɔɖɔ luɖu nɛ lɔnzɩnɖɛ tʊmɩyɛ kpɛlɛkɩyʊ nɛ lɔŋ tasɩyʊ nɛ Ɛsɔtɔm yɔɔ tɩlɩyʊ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛwɛɣ pɩɣa ŋñɩɩ lɛ, ɛ-caa paza-ɩ kpɛlɛkʊʊ nɛ ɛtʊma kajalaɣ kaakɛ tɩlɩyɛ pɩŋ tɛ kpɛlɛkɩtʊ.

Ɛwɛna pɩnzɩ 19 lɛ, ɛlʊba akɔnta labʊ ñɩɣyʊ nɛ pɩnzɩ naatozo wayi lɛ, ɛlɩzɩ kɔɔnaɣ ñɩɣyɩŋ 50. Ɛwɩlɩɣ ñɩɣtʊ ndʊ ɛ-kpaɣdɩna nɛ ɛsɛʊ pɩŋ tɔm hʊyaa ñʊʊ tʊ weyi payaɣ se Séguier.

Hama tɩlɩyɛ naɖɩyɛ wayi, tɩlɩyɛ nɖɩ ɛwɩla kamɩŋ fenaɣ pɩnaɣ 1654 alɩwaatʊ taa yɔ lɛ, ɛcɛlɛ ɛ-tɩ lɔnzɩnɖɛ tʊmɩyɛ kpɛlɛkʊʊ nɛ Ɛsɔ yɔɔ lɩmaɣza tʊmɩyɛ kpɛlɛkʊʊ ɛlɛ, ɛtɔsɔɔ tɩlɩyɛ kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ yɔ ɖɔɖɔ. Ɛma takayasɩ pɩlɩna ɛjaɖɛ hɔɔlʊʊ ñʊʊ tʊ nɛ fetenum yɔɔ, tɔm ndʊ pasʊsa-tʊ fenasɩ naalɛ wayi kɛ ɛsɩm wayi mbʊ lɛ, ɛwɛna pɩnzɩ 39, ɛlɛ pɩɩwɩ-ɩ siŋ.

Palʊla-ɩ Clairmont (nɔnɔɔ Clermont-Ferrand), Auvergne egetiye taa, Pascal Blaise kɛ Auvergne tʊ nɛ ɛ-hɔʊ kaakɛ Auvergne tɛ ɛyaa kpaɣɖɩŋ sakɩyɛ sakɩyɛ taa. E-ɖoo, Antoinette Begon ñasɩba mɩsɩkʊm fenaɣ kɩyakʊ 29 pɩnaɣ 1626 alɩwaatʊ taa mbʊ lɛ, Pascal kaawɛna pɩnzɩ naatozo.

Ɛ-caa payaɣ se Pascal Etienne (1588–1651), ɛpaza ɛkɩlɩ sɔɔlʊʊ lɛɣtʊ tʊma nɛ tɩlɩyɛ tʊma mbʊ lɛ, ɛkɛ Auvergne cikpeluu taa wiyaʊ tɛ lɔntasɩyʊ caaja alɩwaatʊ, nɛ ɛkɛ ɖɔɖɔ sɩnaʊ kpaŋ taa ñʊʊ tʊ tɛɛ tʊ Montferrand tɛtʊ taa. Ɛyʊ ɛnɛ ɛkpaɣ lɩmaɣza mbʊ se eyeke koŋ ɛwɩlɩɣ e-pɩyaa. Pascal Blaise kaawɛna kɔɔnaa naalɛ, Jacqueline, palʊla-ɩ pɩnaɣ 1625 alɩwaatʊ taa nɛ Gilberte (palʊla-ɩ pɩnaɣ 1620 nɛ ɛwalɩ pɩnaɣ 1642 kɛ Florin Périer tɛtʊ taa, ɛkɛ lɔntasɩyʊ Clermont sɩnaʊ kpaŋ taa.

Pɩnaɣ 1631 taa lɛ, Etienne kpaɣ e-piyaa nɛ pɛɖɛɛ powolo Paarii tɛtʊ taa, mbʊ lɛ, Blaise kaawɛna pɩnzɩ 8 yeke. Ɛ-caa kpaɣ lɩmaɣza mbʊ se ɛ-maɣmaɣ ɛwɩlɩɣ ɛ-pɩyalʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ka-ñʊʊ taa kaawɛ lɔŋ piŋ. Kpɛɖɛɛ mbʊ ɖɔɖɔ lɛ, Blaise hiɣ lɛɣtʊ lɔŋ nɛ tɩlɩyɛ lɔŋ, pɩtɩŋna ɖɔɖɔ ɛ-caa tɛ yɔɔdasɩ nɛ tɩlɩyaa sɔsa pɛnɛ yɔ canaʊ alɩwaatʊ taa, Roberval nɛ Marin Mersenne nɛ Girard Desargues nɛ Claude Mydorge Pierre Gassendi nɛ Descartes.

Cibuuti

Cibuuti kɛna Afrika hayʊ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ pazɩ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ. Cibuuti ɛjaɖɛ wɛ Lɩŋamʋʋ Kɩsɛɛmʋʋ nɔɔ kpɛɛɛ. Kɩnɛ ajɛya anɛ asɩ pasɩna ɖama kamaɣ: Soomaali, Etiyoopii, Eeriitiree nɛ Yeemɛɛnɩ. Cibuuti kɛ ɖɔɖɔ peeɖe tɛtʊ sɔsɔtʊ.

Mɩsɩ kʊm fenaɣ naanza pɩnaɣ 1859 kɛ pakʊ sɔdɩɣʊ sɔsɔʊ nakʊyʊ, Henri Lambert, kɛ Taajuraa pɔɔ nɔɔ. Pɩlabɩ mbʊ lɛ, sɔɔjanaa tɩ kʊyʊ nɛ panɛ pɔ-nɔɔ ɖɛyʊ kɔmandaŋ Alphonse Fleuriot de Langle pañaɣ pana nɛ pakpa mbamba pakʊyɩ-ɩ mbʊ yɔ. Pɩwayɩ lɛ, powona-wɛ nɛ paɖʊzɩ Tuurkii sɔsaa nesi tɛɛ nɛ kɔmandaŋ ɛnʊ etiina tɔm ndʊ kɛlɛʊ yem Paarii.

Pɩnzɩ cabɩ wayɩ lɛ,Taajuraa wiyaʋ tiyina e-lone taa caɣyʊ Diny Ahmed Aboubekr nɛ Napoléon naatozo ñɩnʊ, Édouard Thouvenel, pañɩɣ takayaɣ nakayɛ taa nesi se pawɩlɩ taabalɩyɛ nɖɩ pɩwɛɛ se ɖɩwɛɛ ajɛya ana anaalɛ a-hɛkʊ taa yɔɔ. Pɩɩkɛlakɩŋ fenaɣ 11 wiye pɩnaɣ 1862. Taabalɩyɛ nɖɩ ɖiyebina nɛ Fransɩ pɩzɩ kɩya tɛtʊ ndʊ payaɣ se Obɔkɩ yɔ nɛ tɩwɛ Raasɩ-Biir cɔlɔ yɔ. Peeɖe kɛ mɛlɛnaa nɛ kpɩyɩŋ papɩzɩɣ pasɩŋgɩ. Fransɩɩ yabɩ ɖɔɖɔ kataŋga ŋga kɛwɛ Raasɩ-Ali pɩwolo pɩsɩɩna Raasɩ-Dʊmeyira nɛ hayʊ kiŋ yɔ. Pɩtɩŋa mbʊyɔ liidiya kutokiŋ Marie-Thérèse tɛ taalɛɛsɩwaa 10 000 mbʊ yɔ.

Ɛlɛ ɖooo pɩnaɣ 1884 kɛ Fransi paazɩ hɔɔlɩŋ ɛnʊyɔ kpacayɩɣ; pɩɩkɛna alɩwaatʊ ndʊ kɔmandaŋ Léonce Lagarde talaa yɔ nɛ pɩɩkɛna kɩyɛɛna fenaɣ kacalaɣ ŋgʊ wiye. Pɩɩpɩ-wɛ ɖinɖe pɛhɛzɩ yɔ mbʊ pʊ-yɔɔ yɔ, palɩɩwaɣ nɛ ɖooo Madagasɩkarɩ nɛ Indoosiini.

Mbʊ yebina nɛ Léonce Lagarde wɛɛ nɛ ɛmʊʊ tɛtʊ hɛɛɛ hɛɛɛ nɛ pɩtalɩ ɖooo Obɔkɩ nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ Taajuraa yɔ kpaɣ aloma fenaɣ ne mɩnzɛma fenaɣ taa. Paa nɛ pañɩɣ takayasɩ taa nesi kɔlaɣ fenaɣ 1885 kɔ yɔ, pɩkɔɔma pɩtalɩ lakɩŋ fenaɣ 26 pina kʊɖʊmaɣ ŋga ka-taa mbʊ yɔ lɛ, Koobalɩ sɔsɔ nɛ Isa naa nɔsɩ yɔɔ ɖɛya kpaɣ hadɛ kiŋ hɔɔlɩɣ tɩŋga nɛ paɖʊzɩ Fransɩɩ nesi tɛɛ. Pɩkɔɔma kɔlaɣ fenaɣ 2 nɛ 9 pɩnaɣ 1888 lɛ, Krandɩ-Biretaañɩ paɣ Fransɩɩ mba mba nɛ patatasɩ mʊʊ tɛtʊ nɛ pɩɖɛɣna ɛsɩndaa. Pɩnaɣ kʊɖʊmaɣ ŋga pama Cibuuti kidiiliŋ pɔɔ nɛ kɩpɩsɩ ɖɔɖɔ Fransɩɩ mba tɛ kidiiliŋ ŋgʊ kɩwɛ Soomalii yɔ pɩnaɣ 1896. Cibuuti taa ɛyaa kpɛndɩ kutkiŋ 5 000 nɛ kɩ-ñʊʊtʊ payaɣ se Bourhan Bey, ñʊʊtʊ kɩpɩnʊ Zeila, Abu Bakr Ibrahim pɩyalʊ.

Eiffel Kuduyuu Sɔsɔʋ (Tour Eiffel)

Eiffel Kuduyuu sɔsɔʋ kɛna fer puddlé tɛ kuduyuu sɔsɔʋ. Kɩ-kʋkʋyɩmɩŋ talɩɣ ɛzɩ mɛtɛwaa kudokiŋ nasɩdozo nɛ hiŋ naalɛ nɛ naanaza (324) mbʋ yɔ. Nɛ kuduyuu kʋnɛ kʋ-n̄ʋʋda nɛ mbʋ payaɣ se antɛnɩɩ. Kuduyuu kʋnɛ yɔ, kɩwɛ Paarii tɛtʋ taa. Paarii tɛtʋ kɛŋna Fransɩ ɛjaɖɛ tɛtʋ sʋsɔtʋ.

Ɖajaa Gustave Eiffel nɛ ɛ-sɩnɩyaa pamana kuduyuu Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ kʋnɛ.

Pama-kʋ size palɩzɩ Paarii tɛtʋ nɛ pele kedeŋa kpeekpe ɛsɩndaa. Pʋ-tɔbʋʋ se pɔsɔɔlɩ se kpeekpe yɔɔ ajɛya kpeekpe ɛtɩlɩ-kʋ. Pɩnaɣ 1889 ñɩŋa taa pelema Paarii tɛtʋ ndʋʋ kedeŋa ɛsɩndaa. Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ kʋnɛ, pacalɩ-kʋ maʋ lɛ, payaa-kʋ se mɛtɛwaa nasɩdozo (300) kuduyuu.

Kɩwɛ Paarii tɛtʋ nɛ hayi kiŋ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa. Kuduyuu sɔsɔʋ kʋnɛ kɩñɔtɩna Fransɩ ɛjaɖɛ taa awayɩ wondu kaɖaɣ ŋga payaɣ se ''lakɩŋ fenaɣ hayɩm'' yɔ kpam. Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ pɩsɩ Paarii tɛtʋ kumoɖe.

Kedeŋa kpeekpe ɛsɩyɛ egbena lona tɩŋa taa payɩ lɛ, Fransɩ ɛjaɖɛ taa Ɛsɔ sɛtʋ kpaaŋ sɔsɔʋ ŋgʋ payaɣ se ''Paarii tɛtʋ taa Ɖoɖoo'' yɔ kɩ-taa ɛyaa kɩlɩɣ wonaʋ ɛsɩyɛ egbena. Kɩ-taa kedeŋa kpeekpe caanaʋ wondu ndɩ ndɩ kɩlɩ wɛʋ. Pʋ-tɔbʋʋ se kɩ-taa pasɩ caanaʋ wondu sɔsɔtʋ sɔsɔtʋ. Pɩnaɣ taa ɛyaa mba powokina ɛsɩyɛ egbena kɩ-taa yɔ, patalɩ ɛyaa miiliyɔɔ waa hiu nɛ naadozo nɛ ɛyaa loɖo mbʋ yɔ.

Kɩ-wayɩ lɛ, Eiffel kuduyuu tɩŋɩna. Kpaɣna patʋlʋʋ kɩ-nɔnɔsɩ nɛ sɔnɔ yɔ, ɛyaa miiliyɔɔ waa nasɩdozo nɛ pɩɖɛɛ pʋ-yɔɔ tɛmna sʋnaʋ ɛsɩyɛ egbena kɩ-taa.

Pɩnaɣ 2011 ñɩŋa taa ɛyaa miiliyɔɔ waa lʋbɛ nɛ kʋɖʋm woŋna ɛsɩyɛ egbena Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ taa. Agɔma, pʋ-tɔbʋʋ se mba pɛtɛkɛ Fransɩ ɛjaɖɛ ñɩma yɔ pakɩlɩɣna wonaʋ ɛsɩyɛ egbena Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ taa. Pɩnaɣ 2011 taa, ɛyaa kpeekpe mba powoba ɛsɩyɛ egbena naʋ Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ taa yɔ, ɛyaa mɩnʋʋ yɔɔ lɛ, ɛyaa 75 kɛ agɔma.

Ɛsɔ sɛtʋ kuduyuu sɔsɔʋ ŋgʋ payaɣ se ''Paarii tɛtʋ taa Ɖoɖoo'' yɔ nɛ Eiffel kuduyuu peyeki nɛ Fransɩ ɛjaɖɛ tɔsʋʋ ɖɛɣna ɛsɩndaa pɩdɩɩfɛyɩ. Toovenum lɛ, ɛyʋ hɛyɩɣ liidiye nɛ pʋcɔ ewona ɛsɩyɛ egbena yɔ, ɖɩtɛkɛ cikpeɖe.taa.

Fransɩɩ

Fransɩ ɛjɛɖɛ kɛna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ Eerɔpʋ nɛ kɩ-wɩsɩ ɖʊyɛ taa kpem yɔ. Fransɩ tɛtʊ sɔsɔtʊ kɔyɔ Paarii nɛ kʊnʊŋ ŋgʊ pɔyɔɔdɩɣ yɔ lɛ Fransɩɩ. Liidiye ndɩ pɔtɔkɩ yɔ ndɩ lɛ Eeroo.

Fransɩɩ kɩɖaʊ kɛtɛɛka wɛna tɔlɩm nabutozo nɛ pɩpɩɩ tibu yɔɔ. Tɔlɩm mbʊ mbʊ yɔ: pʊlɔɔ, kʊhʊlʊmʊm nɛ kɩsɛɛmɩm. Kpaɣnɛ pɩnzɩ 1950 lɛ Fransɩ ɛjaɖɛ kɛna ajɛya wena alɩzɩ Eerɔpʋ kpeekpe ajɛya kɩkpɛndɩɣ ŋgbɛyɛ yɔ nɛ ɖɩwɛ OTAN ŋgbɛyɛ taa ɖɔɖɔ. Pɩtɛkɛ piɖeke, ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ G7 taa, G20 taa, ajɛya wena atɔkɩ Eeroo se liidiya yɔ a-taa, UNESCO taa ɖɔɖɔ nɛ aŋgba kɩkaŋ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa ɖɔpɖɔ.

Keteŋa kpeekpe yɔɔ lɛ Fransɩɩ kɛŋna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛna ɖɔŋ sakɩyɛ kɛ lɛɛna yɔɔ yɔ: kɩwɛna ɖɔŋ kɛ ajɛya wena awɛ lɩŋgamɩŋ hɛkɩŋ taa yɔ, pɩnɛ ketenzi nasɩlɛ taa ɖɔɖɔ.

Fransɩɩ ɖʊʊ kɩ-nɔɔ kɛ keteŋa kpeekpe politiki tɔm taa nɛ paale lɛ, kɩwɛna sɔɔjanaa. Keteŋa kpeekpe taa lɛ ɛjaɖɛ nɖɩ kɛna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩkɩlɩ wɛnaʊ ɖɔŋ lɩŋgamɩŋ nɛ teŋunaa yɔɔ. Pɩtɩŋa pɩlɩna kɩ-tɛ politiki tɔm nɛ kɩ-tɛ tɔsʊʊ hʊʊ taa nɛ ɛzɩma kɩ-ta ɛyaa ndɩ ndɩ wɛɛ ɖɔɖɔ yɔ. Fransɩ wɛna ɖɔŋ sɔsɔŋ kpem ɖɔɖɔ politiki tɔm taa, tɔsʊʊ taa, sɔɔjɛtʊ taa nɛ ɛsakuliye tɔm taa kɛ Eerɔpʋ nɛ keteŋa kpeekpe taa ɖɔɖɔ.

Eerɔpʋ kpeekpe taa lɛ, pɩnaɣ 2014 taa lɛ, Fransɩ kɛŋna ɛjaɖɛ naatozo ñɩnɖɛ tɔsʊʊ hʊʊ taa; Caama nɛ Kewiyaɣ Kɩkpɛndaɣ ajɛya ɖeke ɖɛna Fransɩɩ yɔɔ.

Fransɩ ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ yɔ Ɖajaa Emmanuel Macron nɛ komina ñʊʊdʊ yɔ Ɖajaa Édouard Philippe.

Fɩyɛɛnɩ

Fɩyɛɛnɩ kɛna ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ. Tɛtʊ ndʊ yɔ Otirisi. Tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩyɛ Otirisi ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ nɛ Taaniibi pɔɔ kɛtɛsʊ tɛtʊ tʊnɛ.

Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Eerɔpʊ keteŋa hɛkʊ taa nɛ tiposina Paarii tɛtʊ ɛzɩ kilomɛtanaa 1 243 yɔ; Pɛɛrɩlɛɛ yɔ pɩmaɣna ɛzɩ kilomɛtanaa 651; pɩkazɩ yee pɩkɛ Prukisɛɛlɩ tɛtʊ kɔyɔ, pɩtalʊ ɛzɩ kilomɛtanaa 1 112 yɔ.

Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ potina Pudapɛsɩtɩ ñɩndʊ nɛ kilomɛtanaa 250 pɩkazɩ tiposina Pɩraagɩ nɛ Muuniiki ñɩndʊ ɛzɩ kilomɛtanaa 350. Tɛtʊ ndʊ tɩkɩla –tʊ ñɔtinaʊ yɔ, ndʊ lɛ Pratisilaadaa nɛ tʊtʊ ñɛwɛ kilomɛtanaa ɛzɩ 60 yɔ.

Pɩsa nɛ patɩlɩ camɩyɛ kɛ ɛyaa mba pɛwɛ Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ taa peeɖe yɔ lɛ, komina yeba nɛ pakalɩ ɛyaa kɛ kɔlaɣ fenaɣ kacalaɣ wiye pɩnaɣ 2016. Kɩgalʊ ŋgʊ kɩtɛma lɛ, ɛyaa 1 840 573 kɛ pana tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩ-taa.

Piyele pamazɩ tɩ-ɖaalakɩŋ landammm taa lɛ, pɩmaɣna ɛkɩtaarɩnaa ɛzɩ 41 489 yaa kilomɛtanaa 414,89. Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ kɛna tɛtʊ ndʊ tɩ-taa keteŋa kpeekpe taa ajɛya sakɩyɛ taɣ liu nɛ alakɩ a-tɛ politiki ketiizasɩ yɔ. Mbʊ pʊyɔ yɔ tɛtʊ ndʊ tɩɩɖʊʊ tɩ-nɔɔ kɛ ajɛya lɛɛna tɛ politiki tɔm taa yem yɔ.

Peeɖe kɛ keteŋa kpeekpe taa ajɛya kɩkpɛndʊ aŋgba nayɛ tɩkila wɛɛ nɛ aŋgba ana a-taa kɔyɔ: OSCE, OPEP, ONUDI yaa ajɛya kɩkpɛndʊ ɖama nɩnaʊ nɛ taabalɩyɛ aŋgba sakɩyɛ.

Peeɖe ɖɔɖɔ poluki ñɩɩtʊ sɔsɔtʊ ndʊ pacakɩ tɩ-taa nɛ pasʊʊ tɩnzɩ ndɩ ndɩ taa nɛ pañɩnɩɣ se pana mbʊ keteŋa kaakɛna yɔ, kɛnaa yɔ yaa mbʊ kakaɣ kɛnaʊ yɔ.

Ɖooopɩnaɣ 2001 kɛ kɛ keteŋa kpeekpe ajɛya kɩkpɛndʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋna ɛsakuliye nɛ ɛsɩyɛ ekpena nɛ payaɣ-ɖɩ se UNESCO yɔ, ɖɩkpaɣ Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ nɛ ɖɩɖʊ ɖɩpɩlʊ taa. Payaɣ Fɩyɛɛnɩ tɛtʊ taa maalika yɔɔ cɔnɩyʊ se Michael Häupl.

(Europe)

Gabriel Fauré

Palʊla Gabriel Fauré kɛ agoza fenaɣ kɩyakʊ 12 ŋgʊ pɩnaɣ 1845 kɛ Pamiye tɛtʊ taa, Fransɩ ɛjaɖɛ taa nɛ ɛsɩ kamɩŋ fenaɣ kɩyakʊ naanza wiye pɩnaɣ 1924 ɛwɛna pɩnzɩ 79 kɛ Paarii tɛtʊ taa ɛjaɖɛ kʊɖʊmɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Gabriel Fauré kɛ piyano maɖʊ, kuludaɣ ajɔɔlaɣ pee ñɩnɩyʊ nɛ wendu luɖu yaa tɩ-mayʊ. Ɛ-wɩlɩya kɔyɔ Saint-Saëns nɛ Gustave Lefèvre Paarii tɛtʊ taa nɛ peeɖe ɖɔɖɔ kɛ ɛkɛ hendu teyaa ñʊʊdʊ kɛ cɔɔcɩ kpaaŋ ŋgʊ payaɣ-kʊ se Madeleine yɔ kɩ-taa.

Pʊwayɩ lɛ paya-ɩ se ɛkɛ wendu lubu yaa tɩ-maʊ tɛ wɩlɩyʊ sɔsɔ kɛ Paarii Tɔsʊʊ ɛtaalɛzɩ lɩmayɛ taa nɛ pʊwayɩ lɛ pɩnzɩ 15 taa, 1905 nɛ 1920, ɛkɛ hɛkʊ taa sukuli nakʊyʊ ñʊʊdʊ. Ɛwɛ Fransɩ ɛjaɖɛ taa mba pɛkɛ wendu luɖa yaa tɩ-mayaa sɔsaa kɛ kpaɣ pɩnzɩ mɩnɩŋ 19 tɛnɖɛ nɛ pɩsɩɩna pɩnzɩ mɩnɩŋ nɛɛlɛ taa yɔ. Gabriel Fauré caa kɛ payaɣ se Toussaint-Honoré Fauré nɛ ɛkɛ wɩlɩyʊ Pamiye tɛtʊ taa nɛ pʊwayɩ lɛ ɛpɩsɩ wɩlɩya ñʊʊdʊ kɛ Mɔntɩgoozii tɛtʊ taa.

Piyele e-ɖoo kɛlɛ Marie-Antoinette-Hélène Lalène-Laprade. Halʊ kʊkʊtʊ nɔɔyʊ cɔlɔ ɛɛwɛɛ nɛ pɩnaɣ 1854 ɛkʊya nɛ ewolo Paarii tɛtʊ taa se ɛpaɣzɩ ɖooo cɔlɩɩɩ wendu teu nɛ ɛsɔ wendu teu nɛ papɩsʊ ɛsɔ kpaaŋ taa yɔɔcɔnɩyaa, mba peɖiyu wendu teya lala yɔ nɛ mba pɛkpɛlɛkʊ-wɛ wendu ɖɔɖɔ yɔ. Peeɖe ɛlaba e-sukuli pɩnzɩ hiu nɛ kʊɖʊmaɣ nɛ ɛmʊ piyano mabʊ tɛ kacalaɣ nimiye nɛ wendu luɖaa tɛ kacalaɣ ñɩnɖɛ nɛ wendu kalʊ nɛtɩ-ɖam taa mʊnaʊ tɛ naalɛ ñɩnɖɛ.

Pɩnaɣ 1870 taa kɛ ɛsʊ sɔɔjɛɛtʊ alɩwaatʊ ndʊ fransɩ ɛjaɖɛ nɛ Pruseñɩnɖɛ poyowaɣ yɔ. Pɩnaɣ 1871 taa ɛɖaɣna pɩsʊʊ Paarii tɛtʊ taa nɛ ɛpɩsɩ wendu lubu nɛ ti-teu kɛ Saint-Sulpice cɔcɩ kpaaŋ taa.

Georges Bizet

Alexandre César Léopold Bizet, pakɩlɩ-ɩ sɩm nɛ Georges Bizet. Ɛyʊ ɛnʊ ɛkɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa hendu lɩzɩyʊ. Palʊla-ɩ aloma fenaɣ kɩyakʊ 25 pɩnaɣ 1838 Paarii tɛtʊ. Ɛsɩ mɩsɩkʋm fenaɣ kɩyakʊ 3 pɩnaɣ 1875 taa kɛ Bougivale (Seine-et-Oise). Ɛnʊ lɩzɩna Carmen hendu, opera naa taa kajalaɣ ñɩŋʊ ŋgʊ pakɩlaɣ teu yɔ.

Palʊla Bizet aloma fenaɣ kɩyakʊ 25 pɩnaɣ 1838 alɩwaatʊ taa kɛ Auvergne tɛ Tour habɩyɛ yɔɔ Paarii tɛtʊ (egeetiye kɩbɩnɖɛ naalɛ nɖɛ).

Ɛ-caa, Adolphe Armand Bizet, kɔɔnaɣ taa lɛ, ɛɛkɛ hʊnɖʊ nɛ hulasi lʊyʊ, pɩsɩ ɛtɩ hendu kpɛlɛkɩyʊ pɩnaɣ 1837. E-ɖoo, Aimée Léopoldine Joséphine Delsarte, ɛkɛ piyaanoo maɖʊ, kpɛlɛkɩ-ɩ ñɩɣyʊ ŋgʊ kɩyɔɔ kajalaɣ laɣsɩ. E-egbele François Delsarte, ɛlɛ ñɛkɛ wilɩyʊ sɔsɔ hendu nɔmɔʊ taa, Gluck tʊ keeke, ɛkɛ niiye mʊyʊ Erɔpʊ kpeekpe taa.

Paɖanɩ pɩɣa lɩm sɔʊ nɛ paya-kɛ se Georges Bizet lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 16 pɩnaɣ 1840 taa kɛ Notre-Dame-de Lorette Paarii tɛtʊ taa. Ɛ-kpaŋgbamʊ abalɩ ñɩnʊ kɔyɔ Philippe Louis Brulley, Brunière tɛ ñɩnʊ. Halɩñɩnʊ kɔyɔ Hyppolite Sidonie Daspres. Georges caŋ ɛwɩlɩ kʊjɔŋ sakɩyɛ pɩlɩna miziiki hɔɔlʊʊ taa nɛ ɛtɩ sʊʊ payɛ nɛ yɔɔdaɣ ɖɩkpɛlɩyɛ Paarii tɛtʊ taa ɛlɛ, ɛɛwɛna pɩnzɩ nakʊ yeke. Marmontel piyaanoo ɖaŋ taa kɛ ɛsʊwa. Ɛcaŋ ɛmʊ kɩhɛyʊ piyaanoo mabʊ nɔmɔʊ taa pɩnaɣ 1851 nɛ naalɛ ŋgʊ pɩnaɣ 1852.

Georges kpaɣ halʊ kɛ mɩsɩkʋm fenaɣ kɩyakʊ 3 pɩnaɣ 1869. Ɛ-halʊ ɛnʊ payaɣ se Geneviève Halévy, ɛkɛ Georges tɛ hendu lɩzʊʊ wɩlɩyʊ. Payaɣa-ɩ se Jacques Fromental Halévy, pɩnzɩ lʊbɛ kɛ ɛ-sɩm wayɩ nɛ Léonie Rodrigues-Henriques. Evebu pɩɣa ŋga kaawɛna pɩnzɩ 30 lɛ, ɛ-halʊ kaawɛna pɩnzɩ 20. Ɛsʊʊ pɩtɩŋna e-nesi ɖɔkʊʊ yɔɔ kɛ Halévy cejewiye taa, pɩɩkɛ Yuda mba cejewiye sɔsɔyɛ naɖɩyɛ kɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ Fransɩɩ ɛyaa taa yɔ.

Jean-Paul Sartre

Jean-Paul Charles Aymard Sartre kɛ Fransɩ ɛjaɖɛ taa tʋ. Ɛkɛ abalʋ weyi ɛwɛ lɔŋ nɛ lɛɣtʋ siŋŋ yɔ. Palʋla ɖajaa ɛnʋ mɩsɩkʋm fenaɣ taa, kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ kʋɖʋmʋʋ (21) n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1905 n̄ɩŋga taa.

Palʋla-ɩ Paarii tɛtʋ taa. Paarii tɛtʋ kɛna Fransɩ ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ. Ɛ-pɩjatʋ taa ɛɛkɛ pɩɣa ŋga kɛwɛ ndɩ kpem nɛ piya lɛɛsɩ yɔ. Ɛkɔma ɛpaɣlɩ mbʋ yɔ, ɛ-lakasɩ taa wɛ ɛzɩ kpaaŋ tʋ yɔ. Ɛ-lɩmaɣza wɛ cukaŋ lim lim. Ɖajaa Sartre sɩba agoza fenaɣ taa, kɩyakʋ hiu nɛ kagbanzɩ (15) n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1980 n̄ɩŋga taa.

Ɛsɩkaɣ lɛ, ɛkawɛna pɩnzɩ hiŋ lutozo nɛ kagbaanzɩ (85). Fransɩ ɛjaɖɛ taa ɛsɩba. Ɖajaa sɔsɔ Jean-Paul Charles Aymard Sartre kɛna Filozofii tʋmɩyɛ kpɛlɛkʋʋ laɖʋ sɔsɔ nɔɔyʋ Fransɩ ɛjaɖɛ taa.

Filozofii tʋmɩyɛ laɖʋ payaɣ size filozɔɔfʋ. Filozɔɔfʋ kɛ lɔnsɩnɖɛ tʋ sɔsɔ weyi ɛ-tʋmɩyɛ kɛlɛ size, ɛn̄ɩnɩ ɛyʋ yɔɔ lɩmaɣza yaa ɛyʋ yɔɔ lɔnzɩnɖɛ kpɛlɛkʋʋ yɔ. Ɖajaa sɔsɔ Jean-Paul Sartre kɛ filozɔɔfʋ tʋmɩyɛ kpɛlɛkʋʋ laɖʋ.

Ɖajaa Jean-Paul Sartre kɛ ɖɔɖɔ takayasɩ mayʋ sɔsɔ nɔɔyʋ. Fransɩ ɛjaɖɛ taa filozɔɔfʋ ɛnɛ, ɛcɛla ɛ-tɛ mbilim e-wezuu caɣʋʋ taa lɩmaɣzɩyɛ kpɛlɛkʋʋ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ. Filizoofii lɛɣtʋ piliŋ pɩlɩʋ ŋgʋ payaɣ se, ɛkɩsistansiyaliizism (existentialiste) yɔ, kɩ-taa ɛlakaɣ tʋmɩyɛ. Filozɔɔfʋ ɛnɛ, ɛma takayasɩ sakɩyɛ. Sɩ-taa nasɩyɛ kɔyɔ :

L'Être et le Néant (1943)

L'existentialisme est un humanisme (1946)

Critique de la raison dialectique (1960)nɛ nouvelles (Le Mur), nɛ romans (La Nausée, Les chemins de la liberté), nɛ lɩmaɣza canaŋ takayasɩ sɩnɛ : Les Mouches, nɛ Huis clos, nɛ La putain respectueuse, nɛ Le Diable et le Bon Dieu, nɛ Les Séquestrés d'Altona.

Kaartum

Kaartum kɛna Sudaanɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sʊzɔtʊ nɛ Kaartum tɔbʊʊ nɛ arabɩ kʊnʊŋ taa se Tu keɖe. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Nili Kʊlʊmʊʊ ɖɩ-yazɩyɛ taa nɛ Nili kɩkpɛdʊ ŋgʊ kɩlɩɣna Etiyoopii yɔ. Tɛtʊ ndʊ ɛyaa mba payaɣ se Umdurmani nɛ Paarii yɔ mba kɩlɩna wɛʊ nɛ pɛɖɛ ɛzɩ miliyɔɔnaa naanza yɔ, (4 518 000).

Kaartum tɛtʊ nɛ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ natʊyʊ kpɛndɩɣ nɛ tɩlakɩ tʊma kʊɖʊma nɛ a-taa kɔyɔ: Ankara (Turki), Isitambuli (Turki), Zuhaŋ (Siini), Kɛɛrɩ (Egipiti), Amanɩ (Yɔridani), Asmara (Eriitree), Adisi-Abeba (Etiyoopii), Pireziliya (Piresiili), Harigeyiza (Soomaali), Tuubayɩ (Emiratɩ-Araabʊzuni).

Karɩbɔnɩ

Karɩbɔnɩ kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pɩyʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 6 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ C. Ɛwɛna agbele naa naatozo, 12C, 13C nɛ 14C. Kajalaɣ naalɛ mba wɛ ɖiɣ ɖiɣ nɛ naatozo ŋgʊ kɛ cɛnzɩ tɔʊʊ ɖoŋ tɛ nɛ kɩwɛna fezuu hɔɔlʊʊ pɩnzɩ 5730.

Karɩbɔnɩ kɛ pʊtʊ nanza ñɩnʊ weyi ɛkɩlɩ tɔyʊʊ kedeŋga taa nɛ ɛkɛ hiu nɛ kagbanzɩ ñɩnʊ kɛ tɛtʊ pɔɔɖɛ taa. Tɛtʊ yɔɔ lɛ, ɛwɛɛ nɛ pana-ɩ (aka yaa mamacɩɩɖɛ nɛ tɩyamaɣ), hɔɔlasɩ sakɩyɛ tɛkɛ tomnasi (CO2 nɛ CH4) nɛ hɔɔlasɩ sakɩyɛ kɛ karɩbɔnɩ tɩyɛ (piyomasi, karazɩm nɛ fefeku).

Tɔmpiye karɩbɔnɩ lɩna Latɛŋ kʊnʊŋ taa, carbo, carbōnis (pʊ-tɔbʊʊ se mamacɩɩɖɛ). Plakʊʊ aka pɩtɩŋna ɖasɩ hɔbʊ tɛtʊ poɖe taa yɔ, Room ɛyaa kaasɩma-tʊ. Karɩbɔnɩ wɛtʊ ɛzɩ tɩyamaɣ yɔ paasɩma-kʊ ɖooo lɔŋ Azii ɛjaɖɛ taa, paama-tʊ Ɛsɔ tɔm takayaɣ kɩbɩnaɣ taa. Ɛ-hɩɖɛ lɩna Room ɛyaa kʊnʊŋ taa ɖɔɖɔ adámas, adámantis (pʊ-tɔbʊʊ se ñɩɣyʊʊ ɖoŋ ñɩŋgʊ).

Karɩbɔnɩ lɩmaɣza lɩwa kpaɣ alɩwaatʊ ndʊ René Antoine Ferchault de Réaumur lakaɣ tʊmɩyɛ pɩlɩna ñɩɣyʊ ɖoŋ ŋgʊ yɔɔ pɩtɩŋna ñɩɣyʊ, nɔmɔʊ ŋgʊ kɩ-taa ɛnaa se pʊtʊ nɔɔyʊ wɛ pɩ-taa nɛ ñɩɣyʊ tɔkɩ-ɩ. Pɩnaɣ 1772 alɩwaatʊ taa lɛ, Antoine Lavoisier, ñala tʊmɩyɛ karɩbɔnɩ nɛ tɩyamaɣ pɛ-tɛ miŋ mʊʊ yɔɔ nɛ ɛna se ñɔsɩ lɩɣ piŋ ɛlɛ ɛɛnaɣ lɩm nabʊyʊ kaʊ. Mbʊ lɛ, ɛtɔŋ se pʊtʊnaa mba pa-naalɛ karɩbɔnɩ pɛkɛwa.

Kpaɣɖʊ 19 kɛna kpaɣɖʊ ŋgʊ kɩ-taa karɩbɔnɩ wazaɣ kaapaɣla yɔ mbʊ pʊyɔɔ yɔ kɩhaɣa ɖoŋ. Ɖɩkpaɣ ɛzɩ pɩnaɣ 1865 alɩwaatʊ Antoine César Becquerel suzuu mbʊ karɩbɔnɩ kaakɛ keeke pɩtɩŋna ɖasɩ ɖoŋ nzɩ ndɩ ndɩ nzɩ payakaɣ Paarii tɛtʊ taa ɖooo canaʊ yɔ.

Molière

Payaɣ Molière hɩɖɛ maɣmaɣ se Jean-Baptiste Poquelin, palʊla-ɩ kɔlaɣ fenaɣ taa kɩyakʋ hiu nɛ kagbanzɩ (15) wiye pɩnaɣ 1622 Saint-Eustache cɔɔcɩ taa nɛ ɛsɩ lɛlaɣ fenaɣ 17 pɩnaɣ 1673 taa Paarii tɛtʊ taa. Ɛkɛ dramatiiɖizinɛ tanaʊ tʊ. Ɛkɛ mba palakɩ teyatiɖi fransɩ tɛtʊ taa yɔ, pɩɩkɛna wiyau Louis 14 alɩwaatʊ taa. Jean-Baptiste Poquelin ñɩma kɛ tadɩyɛ laɖaa nɛ ɛ-caa kɛ naataŋgbala ñɛyɩyʊ ɖɔɖɔ. Ɛwɛna pɩnzɩ 21 lɛ ɛna Madeleine nɛ Joseph Béjart ɛpaɣza teyatiɖi labʊ. Ɛma takayasɩ nzɩ sɩ-taa wɛ hoŋga yɔ. ɛlɛ, pala amʊʊza ndɩ ndɩ ɛyaa ɛsɩnda. Palaba: Scarron nɛ Thomas Corneille, pamaɣza Pierre Corneille pɩkɩlɩna ɛ-tayaɣ Nicomède nɛ Cinna, palaba ɖɔɖɔ Rotrou nɛ Tristan L'Hermite. Mɩnzɛma fenaɣ taa pɩnaɣ 1659 taa, ɛma takayaɣ nakɛyɛ nɛ kɛkɛdɩna ɛyaa sakɩyɛ: Les Précieuses ridicules. Le médecin malgré lui (1666) yaa Les Fourberies de Scapin (1671), L'École des femmes (1662) yaa L'Avare (1668), Le Bourgeois gentilhomme kɛ 1670 (ɛna Lully pamana-kɛ), Le malade imaginaire Charpentier) kɛ pɩnaɣ 1673, Le Misanthrope (1665), Tartuffe (1664-1669), Les Femmes savantes (1672), Ɛnʊ ɛmana ɖɔɖɔ Dom Juan kɛ pɩnaɣ1665.

Wiyau sɔsɔ Louis 14 teɣma-ɩ ɛ-tʊma taa cabɩ.

Ɛmaʊ taa lɛ, ɛtʊlaɣ mbʊ mbʊ ɛyaa lakaɣ nɛ pɩfɛyɩ ɖeu yɔ ɛlɛ ɛyɔɔdaɣ nɛ ɛyaa mba ɛ-maɣmaɣ eluba hɩla yem yɔ. Ɛyɔɔda walɩtʊ yaa halɩkpaɣyɛ pɩtɩŋgɩna ñɩm yɔɔ yaa nabʊyʊ yɔɔ yɔ pɩ-tɔm, ɛzɩma nabɛyɛ waɣna kewiyaɣ yaa po-lona nɛ pomuluu lalaa yɔ, halaa ɖɩcaɣyɛ yaa tɔm ndɩ ndɩ. Mba ɛyɔɔdɩna pɔ-nɔsɩ yɔ, pa-taa kɛlɛ: Monsieur Jourdain, Harpagon, Alceste nɛ Célimène, Tartuffe nɛ Orgon, Dom Juan, Sganarelle, Argan weyi ɛkpaɣ ɛzɩ kʊtɔndʊ yɔ.

Mɛkisiikoo (Tɛtʋ sɔsɔtʋ)

Mɛkisiikoo kɛna Mɛkisiiki ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ nɛ tɩwɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-hɛkʊ taa ɖeyi ɖeyi. Mɛkisiiki ɛjaɖɛ lɛ, ajɛya cikpena ɖɔɔ nɛ ana akpɛndɩna nɛ pɩla ɛjaɖɛ kʊɖʊmɖɩyɛ kpayɩ nɛ ajɛya ana a-taa kɔyɔ Mɛkisiko, ŋgʊ kɩkɛ ɛjaɖɛ 32 ñɩnɖɛ yɔ.

Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ pʊŋ nɩƴɛ hɛkʊ taa nɛ ɩ-kuyɩmɩŋ taa maɣna mɛtanaa ɛzɩ 2 400 yɔ ɛlɛ yee pamaazɩɣna teŋu yɔ pɩɖɛ ɛzɩ mɛtanaa 5 000 yɔ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Mɛkisiiki ɛjaɖɛ hɛkʊ taa ɖɛyi ɖeyi nɛ ndʊ kɛŋna tɛtʊ natutozo ñɩndʊ keteŋa kpeekpe taa ɛyaa ɖɔʊ taa.

Tɩ-ɖaalakɩŋ sɔsɔŋ taa maɣna ɛzɩ kilomɛtanaa mɩnɩʊ (100) yɔ nɛ ɖaalakɩŋ topoyuu taa lɛ pɩmaɣna kilomɛtranaa hiuwaa looɖo (60). Pɩnaɣ 2015 pakalɩ kɩgalʊʊ kɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa lɛ ɛyaa kpɛnda 8 918 653.

Ɛzɩ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sʊzɔtʊ lɛɛtʊ yɔ, Mɛkisiiki tɛtʊ nɛ ajɛyaa naayɛ taa ñɩndʊ paɖʊ nɔɔ nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma nɛ anaa yɔ: Pɛrɩlɛɛ (Caama), Sikaagoo (Etaazuuni), Maadiriidi (Ɛsɩpaañɩ), Nagoya (Japɔŋ)), Paarii (Fransɩɩ), Peekɛɛ (Siini), Sewuuli (Koree nɛ Hadɛ Kiŋ).

Payaɣ Mɛkisiikoo maalika yɔɔ cɔnɩyʊ kɩfalʊ se Miguel Ángel Mancera.

OTAN ŋgbɛyɛ

Anasaayɩnaa tɛ ajɛya sakɩyɛ naayɛ taa sɔɔjanaa ɖʋ ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ nɛ payaɣ pɛ-ŋgbɛyɛ ńɖɩ se OTAN. Pʋ-tɔbʋʋ se Atlantiki (Atlantique) pʋʋ nɛ kɩ-hayi kiŋ palaba kedizaɣ sɔsaɣ nakɛyɛ nɛ paɖʋ ŋgbɛyɛ ńɖɩ. Payaɣ OTAN ŋgbɛyɛ ɖɔɖɔ se « Atlantiki Nɔɔ haʋ ».

OTAN ŋgbɛyɛ tamaɣ kajalaɣ ñɩŋa kɔyɔ se ɖɩkandɩ ajɛya wena awɛ ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖɩ-taa yɔ nɛ ɖiɣɖiɣ caɣʋ nɛ laŋhɛzɩyɛ pɛwɛɛ ajɛya ana a-taa. Pʋ-tɔbʋʋ se ajɛya ana, a-taa sɔɔjanaa laba nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ palʋkɩ siŋŋ se laŋhɛzɩyɛ ɛwɛɛ ajɛya ana a-taa.

Pajala ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖʋʋ lɛ, pasɩɩ ɖɩ-tʋma ñʋʋ Lɔndrɩ tɛtʋ taa. Pʋwayɩ lɛ, pɛkɛzɩ ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖʋ-tʋma ñʋʋ Paarii tɛtʋ taa. Ɛlɛ, kpaɣna ɖooo pɩnaɣ 1966 taa nɛ pʋkɔɔ pɩsɩɩna sɔnɔ yɔ, OTAN ŋgbɛyɛ tʋma ñʋʋ wɛ Prukisɛɛkɩ tɛtʋ taa.

OTAN ŋgbɛyɛ sɔɔjanaa pɩlɩʋ sɔsɔʋ payaɣ se SHAPE. Pɩlɩʋ sɔsɔʋ ŋgʋ, kʋ-tʋma ñʋʋ kajalɩ wɛʋ Rocquencout tɛtʋ taa, Fransɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ, sɔnɔ yɔ, pɛkɛza kʋ-tʋma ñʋʋ Mons tɛtʋ taa. Mons tɛtʋ wɛ Pɛlɩziiki ɛjaɖɛ taa.

Ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʋ naanza (4) ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 1949 taa OTAN ŋgbɛyɛ ñɔɔ. Anasaayɩnaa tɛ ajɛya naayɛ calɩna ɖama nɩnaʋ nɛ pâla kedizaɣ nakɛyɛ Pɛlɩziiki ɛjaɖɛ taa Prukisɛɛkɩ tɛtʋ taa. Ajɛya wena anɩna ɖama nɛ ala kedizaɣ ŋ́ga yɔ, anaa yɔ : Pɛlɩziiki ɛjaɖɛ nɛ Fransɩ ɛjaɖɛ nɛ Lukisambuuri ɛjaɖɛ nɛ Peyibaa nɛ Kewiyaɣ Kɩkpɛndaɣ. Ɛlɛ, ajɛya ana, alakaɣ a-kedizaɣ ŋ́ga lɛ, ayaa ajɛya naayɛ se alɛ iwolo pe-kedizaɣ ŋ́ga ka-taa nɛ anɩɩ ndʋ pɔcɔɔlʋʋ yɔ. Ajɛya wena payaa yɔ, alɛ yɔ : Kanadaa nɛ Etaazuuni nɛ Tanemarɩkɩ nɛ Italii nɛ Isɩlandɩ nɛ Nɔrɩvɛɛzɩ nɛ Pɔrɩtigaalɩ.

Pʋwayɩ lɛ, anasaayɩnaa tɛtʋ taa ajɛya sakɩyɛ lɛɛna sʋʋ OTAN ŋgbɛyɛ taa. Ɛlɛ, ajɛya naayɛ tɔsɔɔlɩ se aɖʋ a-nɔsɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ nʋmɔʋ taa, pʋ-yɔɔ akezaa nɛ atɔsʋʋ OTAN ŋgbɛyɛ taa. Ajɛya ana, anaa yɔ : Otrisi, nɛ Fɛɛlandɩ nɛ Irilandɩ nɛ Suyɛɛdɩ nɛ Suwiisi.

Room

Room kɛna Itaalii ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ ɖooo pɩnaɣ 1871 nɛ tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ lɩm fɛɛʊ ŋgʊ payaɣ-kʊ se itaalii yɔ ɖɩ-wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ hɔɔlʊʊ taa. Pɩnaɣ 2014 taa pakalɩ kɩgalʊʊ kɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa pana ɛyaa miliyɔɔnaa 2 869 461 ɛlɛ pɛkpɛndɩna tɛtʊ ndʊ ti-ageeta tɩŋga kɔyɔ, pɩnaɣ 2013 maɣmaɣ taa ɛyaa kaakpɛnda miliyɔɔnaa 4 321 244.

Tɛtʊ tʊnɛ, Erɔpʊ ajɛya sɔsɔna kpeekpe taa lɛ, Mɔsikuu nɛ Lɔndrɩ wayɩ lɛ Room ñɩndʊ tɩŋgʊna ɛyaa ɖɔʊ taa nɛ walanzɩ landammm taa. Tɩ-walanzɩ taa wɛ ɛkɩtaarɩnaa ɛzɩ 128 531 yaa kilomɛtanaa 1 285,31 yɔ.

Room tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛna tɩ-ndɩ kpem: tɩ-taa nɛ ɛjaɖɛ cikpeɖe naɖɩyɛ nɛ paya-ɖɩ se Fatiikaŋ. Pʊtɔbʊʊ se tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩkɛ ajɛya naalɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ. Fatikaŋ ɛjaɖɛ yʊʊdʊ payaɣ se Papa. Papa ɛnʊ lɛ keteŋa kpeekpe kristʊ katolika mba ñʊʊtʊ. Fatiikaŋ kɛŋna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩkɩla wɛʊ ññɩɩɩ kɛ keteŋa kpeekpe taa yɔ.

Erɔpʊ ajɛya kpeekpe taa lɛ, tɛtʊ sɔsɔtʊ ndʊ tɩ-taa ɛyaa mba pɔsɔɔlɩ ɛsɩyɛ ekpena nɛ nʊmɔŋ wobu yɔ, tɛtʊ ndʊ payaɣ-tʊ se Lɔndrɩ nɛ Paarii yɔ tɩ-wayɩ lɛ, Room tɛtʊ tɩŋgʊʊna. Keteŋa kpeekpe tɛtʊ sɔsɔtʊ taa lɛ, Room tɛtʊ wɛ ndʊ tɩkɩlɩ ɖɛu yɔ tɩ-taa.

Room tɛtʊ taa cɔcɩnaa mba pɛwɛɛ yɔ pɛkpɛnda 900 nɛ sukulinaa sʊsaa nɛ pompɩnaa nɛ kondolokonaa ɖɔɔ; pɩtasɩ lɛ, peeɖe ɖooo kɩpɩnjaazɩ wondu kpɛndɩ pɩwɛ peeɖe pɩɖɔɔ sɩŋŋŋ. Peeɖe paatɛma ñɔɔzʊʊ keteŋa kpeekpe taa tɔnʊʊ taa aleɣya nɛ hayɩsʊ kɛ pɩnaɣ 1960.

Payaɣ Room maalika ñʊʊdʊ se Virginia Raggi. Paanɛ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sɔsɔtʊ ɛñɩnɩʊ se tɩna Itaalii ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ ɛlakɩ tʊma kʊɖʊma kɔyɔ, Room maɣmaɣ ɛɛtɛŋ kɩ-taa sɩŋŋŋ nɛ paɖʊʊ taabalɩyɛ nɛ ɖama nɩnaʊ kɛ yem. Room tɛtʊ tʊnɛ tɩna tɛtʊ kʊɖʊmtʊ yeke pɛkpɛndɩna nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma sɩŋŋŋ nɛ ndʊ yɔ Paarii.

Papaaza tʊma ana alabʊ ɖooo pɩnaɣ 1956 nɛ pɔ-tɔm piye kɔyɔ se: Paarii yeke mʊŋna Room nɛ Room yeke mʊŋna Paarii. Paarii tɛtʊ wayɩ lɛ, tɛtʊ sɔsɔtʊ natʊyʊ nɛ Ropma ñɩndʊ paɖʊ taabalɩyɛ ɖɔɖɔ nɛ tɩ-taa kɔyɔ: Asakasii (Polivi), Pɛlɩgraadɩ (Sɛrbii), Sinsiŋnatii nɛ Niyuu Yɔrɩkɩ (Etaazuunii), Peekɛɛ (Siini), Ploovidiivi (Puligari), Sewuuli (Kooree Hadɛ Kiŋ), Tokiyo (Sapɔŋ), Kazablanka (Marɔkɩ), Tunisi (Tuniizii), Sevizi (Ɛsɩpaañɩ) nɛ Kɛɛrɩ (Egipiti).

Sorbonne sukuli kɩtɛzʊʊ

Paarii-Sorbonne sukuli kɩtɛzʊʊ (Paarii 4), pɩkɛ Fransɩɩ sukuli kɩtɛzʊʊ ŋgʊ kɩɩwɛ ɖooo pɩnaɣ 1971 ŋtalɩ 2017, kʊ-tʊmɩyɛ keeke kɛlɛ takayasɩ maʊ, nesi tɛɛ tʊma nɛ ɛyʊ yɔɔ lɛɣtʊ tʊmɩyɛ. Kʊɖʊ nesi ɖooo pɩnaɣ 2010 kɛ Sorbonne sukuli kɩtɛzʊʊ nɛ Pierre nɛ Marie Curie, Museum National keekee tɔm kɛtɩdʊ, Compiegne laɣsɩ ndɩ ndɩ sukuli kɩtɛzʊʊ nɛ INSEAD hɔɔlʊʊ taa. Pɩ-tɛ ɛgbaɣdɩyɛ nɖɩ ɖɩlɩna Sorbonne sukuli kɩtɛzʊʊ ñɔʊʊ cɔlɔ ɖooo pɩnaɣ 2018.

Patʊlɩ Paarii-Sorbonne pɩlɩna lɛzɩtʊ sukuli kɩtɛzʊʊ ŋgʊ Edgar Faure kaañɔɔza ɖooo pɩnaɣ 1968 yɔ. Alɩwaatʊ ndʊ, paatɛyɩ Paarii sukuli kɩtɛzʊʊ pɩlɩŋ kagbaanzɩ, nɛ sukuli kɩtɛzɩŋ wɛɛ pɩ-taa peeɖe pɩlɩna paa hɔɔlʊʊ ŋgʊ lɛ nɛ kɩ-ɛyaa. Sukuli kɩtɛzɩŋ sakɩyɛ ɖɔka Sorbonne hɩɖɛ halɩ nɛ sɔnɔ.

Wɩlɩyaa kaawɛ pa-tɩ yɔɔ mbʊ se papazɩ patɛyɩ ɖama lɛ, pekpeluu ɖama pɩlɩna ɛzɩma panɩwaɣ ɖama lɩmaɣzɩyɛ, kɔzɩ kɔzɩ agoza fenaɣ taa pɩnaɣ 1968 alɩwwatʊ taa laɣsɩ ndɩ ndɩ yɔ. Paarii Sorbonne mʊwaɣ nɩwaŋ yɔɔ wɩlɩyaa, mbʊ pɩtakɛ Paarii-1 taa yɔ, mamʊ niye-Sorbonne waa, mba paawɛ lɩmɩyɛ yɔɔ yɔ.

Ɖɩcɔna sakɩyɛ taa kɔyɔ ɖɔɖɔ ɛzɩ Paarii tɛtʊ taa sukuli kɩtɛzɩŋ naa lalaa yɔ Paarii Sorbonne sukuli kɩtɛzʊʊ kataɣ tawalɩ sakɩyɛ. Kataɣsɩ wɛ ŋñɩɩ ŋñɩɩ, pɔɖɔna maʊ maʊ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa, Paarii tɛtʊ taa, Clignancourt nɛ Neuilly pɛ-tɛtʊ naa taa. Kpaɣ ɖooo pɩnzɩ 1990 ŋtalɩ 2000 tɛ lɩmaɣza mbʊ se paɖɑɣnɩ maʊ kedizasɩ sɔsɔsɩ kuduyiŋ mʊ hayɩm sakɩyɛ sukuli ŋgʊ kɩ-kataɣ.

UNESCO ŋgbɛyɛ

Kedeŋa kpeekpe ajɛya ɖʋ ɲgbɛyɛ naɖɩyɛ nɛ payaɣ-ɖɩ nɛ fransɩɩ kʋnʋŋ taa se UNESCO. Ŋgbɛyɛ ńɖɩ, ɖɩlʋkɩ se sukuli labʋ nɛ lɛɣtʋ tʋmɩyɛ nɛ ɛsakuliye pa-tʋma ɛɖɛɛna ɛsɩndaa.

Kedeŋa kpeekpe ajɛya kpɛndʋʋ ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ se ONU yɔ, ɖɩlabɩna tamaɣ nɛ UNESCO ŋgbɛyɛ ñɔ. kamɩŋ fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ loɖo (16), pɩnaɣ 1945 ñɩŋa taa paɖʋ ONU ŋgbɛyɛ.

Kedeŋa kpeekpe you kɩlɛlʋʋ yebina nɛ ɛyaa lɩzɩ lɩmaɣzɩyɛ se UNESCO ŋgbɛyɛ ɛñɔ. Toovenum lɛ, kedeŋa kpeekpe you kɩlɛlʋʋ wɔɖɔsa mbʋ yɔ, pɩfɛyɩ yɔɔdʋʋ. Ɛyaa miiliyaarɩ waa ɛgbɔŋ ɛgbɔŋ lesi pe-weziŋ. Piyele wondu ndɩ ndɩ ndʋ yoŋ ŋ́gʋ kɩnaŋaa yɔ, tɩfɛyɩ kalʋʋ kpem. Kedeŋa kpeekpe ajɛya tɔsɩŋ tii kpakuu wiluu tɩyɛ.

UNESCO ŋgbɛyɛ tamaɣ kɔyɔ se kalʋ siŋŋ nɛ laŋhɛzɩyɛ nɛ ɖiɣɖiɣ caɣʋ pɛwɛɛ kedeŋa kpeekpe yɔɔ. Pʋ-nʋmɔʋ taa lɛ, pʋpɔzʋʋ se sukuli labʋ ɛɖɛɛna ɛsɩndaa siŋŋ. Ɛyʋ ɛlaba sukuli nɛ ɛɖɛɛna ɛsɩndaa kɔyɔ, ɛtɩlɩɣ lɛɣtʋ siŋŋ nɛ ɛna se you fɛyɩna kazʋwa nakɛyɛ. Pʋpɔzʋʋ ɖɔɖɔ se, pokuli ɛza siŋŋ lɛɣtʋ nɛ ɛzakuliye pa-tʋma nʋmɔŋ taa.

UNESCO ŋgbɛyɛ lʋkɩ ɖɔɖɔ se taabalɩyɛ nɛ aŋgba pɛwɛɛ ajɛya kpeekpe hɛkɩŋ. UNESCO ŋgbɛyɛ lʋkɩ ɖɔɖɔ siŋŋ se paa ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩña siɣsiɣ wɛtʋ paɣtʋ. Ŋgbɛyɛ ńɖɩ, ɖɩlʋkɩ ɖɔɖɔ se ɖɩña ɛyʋ waɖɛ paɣtʋ. UNESCO tamaɣ sɔsaɣ kɔyɔ se ɖɩlʋ siŋŋ nɛ ɛyaa hɛkɩŋ taa tɛyɩtʋ sɩɩ tɩnaɣ. Pʋ-tɔbʋʋ se, ŋgbɛyɛ ńɖɩ, ɖɩɩsɩŋ anasaayɩ, ɖɩɩsɩŋ ɛyʋ kɩkpɛdʋ, ɖɩɩsɩŋ ɛyʋ kʋhʋlʋm, ɖɩɩsɩŋ sʋtʋ tɔlɩm tɩnaa. Ɖɩɩsɩŋ abalʋ, ɖɩɩsɩŋ halʋ. Ɖɩɩsɩŋ malʋʋ, ɖɩɩsɩŋ Krɩstʋ tʋ, ɖɩɩsɩŋ sɩɩnaa layʋ. UNESCO ŋgbɛyɛ ɛɛsɩŋ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋʋ, ɛɛsɩŋ ɛ-tɛɛ tʋ, ɛɛsɩŋ paɣtʋ lɩzɩyaa ñʋʋdʋ, ɛɛsɩŋ minisi, ɛɛsɩŋ tʋma sɔsɔna ndɩ ndɩ ñʋndɩnaa, ɛɛsɩŋ kpaɣ ŋcɛlɛm. Tobi taa se, UNESCO ŋgbɛyɛ cɔlɔ lɛ, ñɩm tʋ fɛyɩ, kʋñɔŋ tʋ fɛyɩ ɖɔɖɔ. Pʋ-tɔbʋʋ se nɔɔyʋ fɛyɩ paɣtʋ ñʋʋ yɔɔ, pʋwɛɛ se tɩmakɩ paa weyi kɩmaŋ.

UNESCO ŋgbɛyɛ tʋma ñʋʋ wɛ Paarii taa. Pɩnaɣ 2015 ñɩŋa taa lɛ, kedeŋa yɔɔ cɩnɛ ajɛya 195 kɛwɛna UNESCO ŋgbɛyɛ taa.

Ɔkɩsɩzɛnɩ

Ɔkɩsɩzɛnɩ kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ taa pɩyʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 8 nɛ yʊsaɣ ñɩŋga yɔ O. Ɛnʊ kɛna nɔɔ ɖɛyʊ salɩkɔzɛnɩ waa kpeɣlʊʊ taa, nɛ nabʊyʊ taa payɣ se ɔkɩsɩzɛnɩ waa hɔɔlʊʊ. Ɛyaa naalɛ ñɩnɩna nɛ pana pʊtʊ ɛnʊ, Sʊyɛdɩ tʊ Carl Wilhelm Scheele kɛ Uppsala tɛtʊ taa pɩnaɣ 1772 nɛ Piritaniki tʊ Joseph Priestley Viltshire tɛtʊ taa pɩnaɣ 1774. Pɛcɛlɛ-ɩ hɩɖɛ mbʊ se ɔkɩsɩzɛnɩ pɩnaɣ 1777 ɛlɛ Antoine Lavoisier Paarii tɛtʊ taa hana hɩɖɛ nɖɩ pɩtɩŋna krɛkɩ kɩbɩnʊʊ kʊnʊŋ yɔɔ se ὀξύς / oxys (cʊlʊ cʊlʊ pʊ-tɔbʊʊ se cɩnɛ se ñɩmɩŋ) nɛ γενής / genês (lʊlʊʊ tɛ).

Ɖɩha heelim taa kiɖe hɔɔlʊʊ kifezuu hɩɖɛ se ɔkɩsɩzɛnɩ, ɛlɛ palɩza hɩɖɛ nɖɩ nɛ tɔmpe naalɛ, palɩzɩ-yɛ nɛ krɛkɩ kʊnʊŋ taa ὀξύς, ñɩmɩŋ nɛ γείνομαι, malʊlʊʊ, mbʊ pʊyɔɔ yɔ wɛtʊ natʊyʊ ndʊ tɩkɩlɩ wɛʊ walaa yɔ kiɖe nɖɩ ɖɩ-taa yɔ (Lavoisier yɔɔdʊʊ ɔkɩsɩzɛnɩ tɔm) taa ñɩmɩŋ wondu ndʊ tɩkpɛndɩɣ tɩ-tɩ wondu lɛɛtʊ. Mbʊ lɛ, ɖɩkaɣ yaʊ ɔkɩsɩzɛnɩ fefeku kiɖe nɖɩ ɖɩ-tɛ kpeɣluu nɛ sɔŋaɣ wondu.

Kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ kɔtɩɩ kɩɖam weyi ɛ-yʊsʊʊ mayaɣ kɔyɔ O2, keeke taa ɛnʊ payaɣ se ɔkɩsɩzɛnɩ nɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɩnaa ya-ɩ se dɩyɔkɩsɩzɛnɩ, ɛ-taa wɛ ɔkɩsɩzɛnɩ tɛ pɩyʊ kɔtɩɩ waa naalɛ, nɛ pɔɖɔkɩ ɖama nɛ tamtʊ. Kedeŋga taa sɔŋaɣ ɛwɛ camɩyɛ kɔyɔ, dɩyɔkɩsɩzɛnɩ kɛ fefeku, kedeŋga taa kɔzɩ kɔzɩ teŋgu cɔlɔ kɩ-tɛ ɖɔʊ maɣna 20,8%.

Sakɩyɛ taa lɛ, keŋga kpeekpe taa ɔkɩsɩzɛnɩ kɛ pʊtʊ naatozo tʊ eyi ɛɖɔ piŋ ɛzɩ Hɩdrɔzɛnɩ nɛ Hɛlɩyɔm yɔ, ɛnʊ kɩlɩna tɔyʊ tɛtʊ pɔɔɖɛ taa.

Ɖooo kiɖe tɛɛ lɛ, ɛjaɖɛ taafɛyɩna dɩyɔkɩsɩzɛnɩ. Ɛnɛ ʊnʊyɔ ɛma ɛ-tɩ pɩtɩŋna mʊntʊsʊʊ manaʊ tɛ mbʊ tɩŋ, aɖɔnlɛlɛɛ nɛ ŋñɩɩ cɛkaɣ tɩnaa, pʊtʊnaa pɛnɛ palɩɣ yɔ pɩtalɩ ɛzɩ pɩnzɩ miiliyaarɩ waa 2,8 mbʊ yɔ. Dɩyɔkɩsɩzɛnɩ kʊʊ kpɩna wena atɔsɔɔlɩ heelim yɔ, pa-taa kɔyɔ kajalaɣ pʊtʊna mba palɛɛ lɩɣ ɛjaɖɛ yɔɔ yɔ ɛlɛ kɩwɛɛ wazaɣ siŋ pʊtʊnaa mba pefezuu yɔ pɛ-tɛ, pa-taa kɛlɛ mbʊ payi pɩkɩloɩ ɖɔʊ nɛ pɩwɛna wezuu nɔɔnɔɔ yɔ.

Ɩrɩdɩyɔm

Ɩrɩdɩyɔm kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 77 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Ir. Ɖooo pɩnaɣ 1803 kɛ pana ɩrɩtɩyɔm pɩtɩŋna Smithson Tennant yɔɔ Londre tɛtʊ taa, Angleterre ɛjaɖɛ taa, ɛ nɛ ɔsɩmɩyɔm kɛ caajaasɩ (ɩrɩdɩyɔm tɛ ɔsɩmɩyʊrɩ) alɩwaatʊ ndʊ poyola platɩnɩ nɛ platɩnɩ ñɩɣlɩm tɛtʊ kɩlɔrɩ siziŋ lɩm lɩm ɖoŋ ñɩmbʊ taa.

Kpaagbaa caajasɩ nzɩ paalɩzɩ ɔsɩmɩyɔm taa yɔ, taa kaawɛ ɩrɩdɩyɔm pʊtʊnaa, nɛ pɩsɔzɩ kʊzɔzʊʊ rɔdɩyɔm nɛ rʊtɛnɩyɔm. Patasɩɣ pɩyʊʊ lelemiŋ lɛ, lɩm nabʊyʊ lɩɣ pɩsɛ caʊʊ sʊtʊ lɩm tɩyɛ. Pɔsɔzʊʊ amoniyaki pʊɖɔɔ piŋ lɛ, pɩlakɩ lɔŋ platɩnɩ ñɩɣlɩm pʊtʊ nɛ pɩwɛɛ ɛzɩ kɩlɔrɩ yɔ. Pʊtʊ weyi ɛcaɣ ñanaɣ tɔbʊʊ tɛɛ yɔ ɛpɩsɩɣ kɩsɛm alɩwaatʊ ndʊ pahazɩɣ ɛ-yɔɔ hɩdrɔzɛnɩ fefeku yɔ. Kʊca ŋgʊ kɩtɛkɛ ñɩɣlɩm wonuu yɔ pɔyɔkʊʊ-kʊ nɛ pʊlɔŋ.

Pʊlɔŋ ŋgʊ pɔyɔkaa yɔ kʊmʊʊzʊʊ rɔdɩyɔm nɛ platɩnɩ. Ɩrɩdɩyɔm nɛ rʊtɛnɩyɔm kpeŋgeluu ɛzɩ ɖɔmbɛɛ yɔ nɛ panaɣ-yɛ camɩyɛ, nɛ keeke lɛ pɛwɛtʊ caɣ ndɩ ndɩ paa ñɩɣlɩm wondu kɩkpɛndɩtʊ kaawɛɛ kɔyɔ.

Ɛ-hɩɖɛ lɩna latɛŋ kʊnʊŋ taa iris pʊ-tɔbʊʊ se tɩŋ kayʊʊ, pɩlɩna tɔlɩm sɛmɩŋ ndɩ ndɩ weyi ɛwɛ ɛ-tɛ pʊtʊnaa taa yɔ. Krɛkɩ nɛ latɛŋ tɔmpiye yaa ɛnglɩsɩ ɩrɩdɩyɔm lɩ Fransɩɩ taa pɩnaɣ 1805, alɩwaatʊ ndʊ pɛkɛdaɣ Siini pɩnaɣ pɩnaɣ tɔm yɔ. Palaba tʊmɩyɛ nɛ ɩrɩdɩyɔm kpɛndɩtʊ 10% nɛ platɩnɩ kɛ 90% ɛzɩ wonuu kɩmaɣzɩnaʊ walanzɩ (mɛta kɩmaɣzɩnaʊ) nɛ yuŋ mazɩnaʊ, ɛlɛ Sèvre yuŋ mazɩnaʊ nɛ walanzɩ mazɩnaʊ tʊmɩyɛ kpaɣ paɣtʊ ndʊ, Sèvre pɩñɔtɩna Paarii Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa.

Ɩtɛrbɩyɔm

Ɩtɛrbɩyɔm kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 70 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Yb. Ɩtɛrbɩyɔm tɛ wɛ ɖɔɖɔ kɛtɛɖaɣ tɛtʊ naa taa. Ɖɔɖɔ ɛzɩ lantanɩdɩ waa lalaa yɔ ɛnʊ ɖɔɖɔ ɛwɛ kpʊzɩyɛɛ liidiye tɩyɛ, ɛwɛɛ cʊndʊlʊm nɛ ɛwɛɛ ɖɔɖɔ manɩɩ yee ɛjaɖɛ taa soŋaɣa ɛwɛ camɩyɛ. Pasɩ-ɩ ɖenɖe heelim fɛyɩ, kɔzɩ kɔzɩ niikaɣ taa. Payaɣ-ɩ se ɩtɛrbɩyɔm pɩlɩna lone nɖɩ ɖɩ-taa palɩ ɛ-yɔɔ yɔ, Ytterby pɩñɔtɩna Stockholm kɛ Sʊyɛdɩ ɛjaɖɛ taa, peeɖe pana ɛ-tɛ ñɩɣlɩm tɛtʊ nɛ halɩ palɩ pʊtʊnaa sakɩyɛ yɔɔ lone kʊyʊmɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa.

Pɩnaɣ 1789 lɛ, Fɛɛlandɩ ɛjaɖɛ tʊ Johan Gadolin tɩlɩ ɔkɩsɩzɛnɩ wonuu kɩfalʊʊ (yaa tɛtʊ) kɛ ɩtɛrbɩtɩ cɛbɩyaɣ nakayɛ taa (ɛɖaɣnɩ-ɩ yaʊ se katɔlɩnɩtɩ ɛ-hɩɖɛ ɖʊʊ yɔɔ yɔ. Ɛwaɣa kɩfalaɣ ŋga paatɛma-kɛ ɖooo pɩnzɩ naalɛ pʊcɔ pɩtɩŋna sɔɖʊʊ sɔɔja Carl Alex Arrhenius yɔɔ kɛ Ytterby haɖaa kooka taa Sʊyɛdɩ ɛjaɖɛ taa. Anders Gustaf Ekeberg ñɩɣna nesi ɛ-tʊma takayasɩ taa pɩnaɣ 1797.

Tʊma ana paɖaɣnɩ-yɛ paɣzɩɣ pɩnaɣ pɩsaa lɛ kɛ Sʊyɛdɩ ɛjaɖɛ taa pɩtɩŋna Lars Fredrik Nilson yɔɔ, ɛnʊ weyi ɛñɩɣ niye nɛ ɛpɩzɩ ɛlɩzɩ pʊtʊ kɩsʊzʊʊ nɔyʊ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa ɛɖaɣna labʊ kɩmaŋ tɛyʊʊ tʊmɩyɛ yɔ. Ɛya-ɩ se sɩkandɩyɔm pɩlɩna Sɩkandɩnavɩ hɩɖɛ ɖʊʊ yɔɔ. Fransɩɩ tɛ Georges Urbain, Otirisi ɛjaɖɛ tʊ Carl Auer von Welsbach nɛ Amerika tʊ Charles James paca kpɛndɩ naʊ ɛlɛ nɖeke nɖeke pɩnaɣ 1907 se Marignac tɛ ɩtɛrbɩnɩ taa wɛ pʊtʊnaa naalɛ ɛlɛ pɛwɛ ndɩ ndɩ.

Kamɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 4 pɩnaɣ 1907, Urbain wɩlɩ ɛ-tʊmɩyɛ lɛɣtʊ tʊmɩyɛ yɔɔ kandɩyaa Paarii tɛtʊ taa nɛ ɛtɔŋ se pɩkɩla ɖeu se payaa pʊtʊnaa mba pa-naalɛ se néo-ytterbium, nɛ pɩsa nɛ pɩtaatasɩ yiɣdinaʊ nɛ Marignac pʊtʊ kɩbɩnʊ, nɛ lutécium, ɛlɛ hɩɖɛ lɩna Paarii hɩɖɛ kɩbɩnɖɛ. Pɩkɔma saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 9 lɛ, sɔsɔ von Welsbach, pɩtalɩna-ɩ kɛlɛ ɛkɔŋna mbʊ tʊma wena ɛpaɣza-yɛ alabʊ ɖooo pɩnaɣ 1905 alɩwaatʊ taa yɔ.

Kʋnʋmɩŋ lɛɛŋ

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.