Ikanamix

Iikanamiks a di suoshal sayans we analaiz di prodokshan, dischribiuushan, ahn kansomshan a gudz ahn sorvis. Di torm iikanamiks kom frahn di Ienshent Griik οἰκονομία (oikonomia, “manijment a wahn ousuol, administrieshan”) frahn οἶκος (oikos, “house”) + νόμος (nomos, “kostam” aar “laa”) ahn a frahn yaso di ruul dem a di ous(uol) kom”. Di korent iikanamik magldem kom op outa di braada fiil a palitikal iikanami political economy ina di liet 19t senchr1i. Wahn mieja push fi di divelopment a madan iikanamiks a did di disaya fi yuus wahn empirikal apruoch we muor rizembl di fizikal sayansdem.

Iikanamiks iem fi eksplien ou ikanami wok ahn ou iikanamik iejent agents intarak. Iikanamik analisis yuuz chuu di uola di sosayati, ina bizniz, fainans ahn govament, bot ina kraim tu, edikieshan, di fambili, elt, laa, palitiks, rilijan, di suoshal institiushandem, waar, ahn sayans. Chuu di domien a iikanamiks a ekspan uov ina di suoshal sayansdemsocial sciences, dehn diskraib it az iikanamik impiirializim.

Sortn ahn sortn daimenshan a iikanamiks av som jenaral distingshan bitwiin dem. Di praimeri teksbuk distingshan a bitwiin maikroiikanamiks, we diil wid di biievia a biesik eliment ina di iikanami, inkluudin wanwan maakit ahn iejent (laik kansiuuma ahn form, baya ahn sela), ahn makroiikanamiks, we diil wid mataz we afek wahn uol iikanami, inkluudin anemplaiment, inflieshan, iikanamik gruot, ahn maniteri ahn fiskal palisi. Ada distingshan inkluud: bitwiin pazitiv iikanamiks (we eksplien “wa bi”) ahn naamativ iikanamiks (we sopuot “wa fi bi”); bitwiin iikanamik tiiri ahn aplaid iikanamiks; bitwiin mienschriim iikanamiks (muor “aatadaks” we diil wid di “rashanaliti-individiualizim-iikwilibriom neksos”) ahn hechrodaks iikanamiks (muor “radikal” we diil wid di “instichuushan-ischri-suoshal schrokcha neksos”), ahn bitwiin rashanal ahn biieviaral iikanamiks.

Anchopalaji

Anchopalaji a di stodi a yuumaniti. Imien sobdivijan a suoshal anchopalaji ah kolchral anchopalaji, we diskraib ou sasayatidem wok rong di wol, lingguistik anchopalaji, we investigiet di influens a languij ina suoshal laif, ah bailajikal ar fizikal anchopalaji, we kansoern lang-toerm divelopment a di yuuman aaganizim. Aakialaji, we stodi paas yuuman kolcha chuu investigieshan a fizikal evidens, kansida az branch a anchopalaji ina di Yunaitid Stiet, wails ina Yuurop, ivyuu az disiplin ina iwona rait, ar els igruup anda adaels rilietid disiplin laka ischri.

Aschranami

Aschranami, a nachral sayans, di todi a silestial abjek (laka staar, gialaxi, planit, muun, astaraid, kamit ah nebiula) ah pruoses (laka siupanuova hexpluojan, giama rie bos, ah kasmik maikrowiev bakgrong riedieshan), di fizix, kimischri, ah evalushan a soch abjek ah pruoses, ah muo jinarali aal finamina we arijiniet outsaida di atmosfier a Oert.

Bailoji

Bailoji a di saiyans we stodi di livin aaganizim dem. Bifuo di naintiin senchri, bailoji wehn kom aanda di jenaral stodi a aal nachral objek kaal Nachral Ischri. Wahn French nachralis niem Jean-Baptiste Lamark mek op di niem we wi yuuz nou. Bailoji a nou wahn tandad sobjek ina skuul ahn yuunivorsiti evri we ina di worl, an uoba milian piepa get poblish evri ier ina nof Bailoji ahn Medisn jornal.

Bailoji egzamin di schrokcha, fongkshan, gruot, arijin, evaluushan, dischribyuushan ahn klasifikieshan fi evri livin ting. Madorn bailoji bies pahn faiv mien prinsipl: Sel tiyori, evaluushan, jiin tiyori, enaji, ahn uomiyostiesis.

Chradishanali, bailoji brok op ina nof nof difrent ieriya, bies pan difrent aaganizm: Batani, di stodi a di plaant dem; zuulaji, di stodi a di animal dem; ahn maikrobailoji, di stodi a di wuoliip a maikro-aaganizm. Dem ya fiil ya brok dong forda bies pan di skiel pahn we di aaganizm dem get stodi, an di metad dem we wi yuuz fi stodi dem: Baiyokemismischri egzamin di fondamental kemischri a laif; molekyula bailoji stodi di komplex intarakshan a di sistim dem bitwix difrent bailajikal malikyuul; sel bailoji egzamin di biesik bildin blak a evriting we livin, di sel; fiziolaji egzamin di fizikal ahn kemikal fongkshan a di tisyu ahn aagan sistim ina evri aaganizm; ahn ikalaji stodi ou di difrent aaganizm dem intariliet wid dem envairanment.

Chried

Chried, ar kamoers, invalv di chanzfor a di uonaship a gudz ar saabis, frah wan poersn ar entiti tu waneda, ina hexchienj fi rimyuunarieshan, gudz ar saabis. Netwok we lou chried kaal maakit.

Filasafi

Filasafi a di todi a jinaral ah fondamental prablem, laka dem we kanek wid riyaliti, egzistens, nalij, valiu, riizn, main, ah langwij. Filasafi difrah frah adaels wie fi ajres soch prablem bai fii kritikal, jinarali sistimatik apruoch ah fii rilayans pah rashanal agiument. Ina muo kiajyual piich, bai extenshan, "fialasafi" kiah refa to "di muos biesik biliif, kansep, ah atityuud wa wan smadi ar gruup ab.

Fizix

Fizix (frah Ienshent Griik: φυσική (ἐπιστήμη) phusikḗ (epistḗmē) "nalij a niecha", frah φύσις phúsis "niecha") a di nachral sayans we invalv di stodi a mata ah fii muoshan chuu spies ah taim, tugiada wid rilietid kansep laka enaji ah fuos. Wan a di muos fondamental sayantifik disiplin, di mien guol a fizix a fi andastan ou di yunivoers biyev.

Gud

Ina ikanamix, wah gud a matiirial we satisfai yuuman waant ah provaid yuutiliti, fi egzampl, tu kansyuuma a-mek poerchis. Wah kaman distingshan mek bitwiin 'gudz' we a tanjibl prapati ah saabis, we nan-fizikal.

Injinierin

Injinierin a di aplikieshan a matimatix, impirikal evidens ah sayantifik, ikanamik, suoshal, ah praktikal nalij fi invent, inoviet, dizain, bil, mentien, risaach, ah impruuv chokcha, mashiin, tuul, sistim, kompuonent, matiirial, ah pruoses.

Jaagrafi

Jaagrafi (frah Griik γεωγραφία, geographia, litarali "oert diskripshan") a wah fiil a sayans we divuot tu di todi a di lan, di fiicha, di inabitant, ah di finamina dem a Oert. Di fos poersn fi yuuz di wod "γεωγραφία" wena Erastotiiniz (Eratosthenes 276–194 BKI). Fuo istarikal chadishan ina jaagrafikal risaach a spieshal analisis a di nachral ah di yuuman finamina (jaagrafi az di todi a dischibyuushan), ieria todi (plies ah riijan), todi a di yuuman-lan rilieshanship, ah risaach ina di Oert sayans. Nondiles, madan jaagrafi a wah aal-ingkompasin disiplin we fuomuos siik fi andastan di Oert ah aal a iyuuman ah nachral komplexiti—no onggl we abjekdem de, bot ou deh eh-chienj ah kom fi bi. Jaagrafi kaal "di wol disiplin" ah "di brij bitwiin di yuuman ah di fizikal sayans". Jaagrafi divaidop ina tuu mien branch: yuuman jaagrafi ah fizikal jaagrafi.

Jaaloji

Jaaloji (frah Griik γῆ, gē, i.e. "oert" ah -λoγία, -lojia, i.e. "todi a, diskuos") a wah oert sayans wa kompraiz todi a di salid Oert, di raktuon wa mekiop, ah di pruoses ou deh chienj. Jaaloji azwel kiah refa jinarali tu di todi a di salid fiicha a heni silestial badi (laka jaalaji a di Muun ar Maarz).

Kimischri

Kimischri a branch a fizikal sayans we todi di kampozishan, chrokcha, prapati ah chienj a mata.

Laa

Laa a sistim a ruul we infuos chuu suoshal instityuushan fi goban biyevia. Laa kiah mek bai wah kalektiv lejisliecha ar bai singgl lejislieta, rizolt ina statyuut, bai di egzekiutiv chuu dikrii ah regiulieshan, ar bai joj chuu bainin prisident, naamali ina kaman laa jurisdikshan. Praivit indivijual kiah kriet liigali bainin kanchrak, ingkluudn aabichrieshan agriiment we kiah ilek fi axep altoernitiv aabichrieshan tu di naamal kuot pruoses. Di faamieshan a laa dehself kiah bi influens bai wah kanstityuushan we raitdong ar tasit, ah di raits inkuod iin de. Di laa shiep palitix, ikanamix, ischri ah sasayati ina vierios wie ah saab az midieta a rilieshan bitwiin piipl.

Lajik

Lajik (frah di Ienshent Griik: λογική, logike) arijinali miin di wod, ar wa se ar spiik, (bot ikom fi miin taat ar riizn) jinarali nou kansida fi kansis a di sistimatik stodi a di faam a valid agiument. Valid agiument a wan we gat spisifik rilieshan a lajikal supuot bitwiin di asomshandem a di agiument an ikangkluujan.

Matimatix

Matimatix (frah Griik μάθημα máthēma, “nalij, todi, laanin”) a di todi a tapik laka kuantiti (nomba), chokcha, spies, ah chienj. A wah rienj a vyuu mongx matimatishan ah filasafa az tu di egzak skuop ah difinishan a matimatix.

Panish

Panish (Panish: español/castellano) a wah romans languij we kombout ina nadan Spien, ah den likl bai likl ivalv ina di mien languij ina gobament ah chried. Afta dat, bitwiin di fiftiint ah di naintiint senchri, juurin koluonial expanshan, ipred gaa Afrika, di Amoerkaz, Ieja ah di Pasifik.

Tide, eniwe frah 322 tu 400 milian piipl taak Panish az dem fos languij. Dis meki aida di sekan ar tod languij we piipl taak di muos az deh fos languij ina di wol, dipen pan di suos we yu riid.

Panish a-pred laka faya az sekan ar tod languij kaaza lajistix, ikanamix, ah tuoris inchres tuwaadz di wuoliip a konchridem wepaat Panish a di fos languij. Yu muosli nuotis dis ina konchri laka Brazil, di Yunaitid Stiet, Itali, Puotigal, Frans, ah muos a di hIngglish taakin konchridem.

Saikalaji

Saikalaji a di stodi a biyevia ah main, we imbries aal aspek a yuuman expiiriens. A wah akademik disiplin ah aplai sayans we siik fi andastan indivijal ah gruup bai establish jinaral prinsipl ah risaach spisifik kies. Ina dis fiil, profeshanal praktishana ar risaacha kaal saikalajis ah deh kiah bi klasifai az suoshal, biyeviaral, ar kagnitiv sayantis. Saikalajis atemp fi andastan di ruol a mental fongshan ina indivijal ah suoshal biyevia, sieh taim dem a-expluor di fiziolajikal ah bailajikal pruoses we andaniit kagnitiv fongshan ah biyevia.

Sayans

Sayans (frah Latn scientia, wa miin "nalij") a sistimatik entapraiz we bil ah aaganaiz nalij ina di faam a tesebl explinieshan ah pridikshan bout di yunivoers. Wah uola miinin rilietid kluos-kluos a "sayans" azwel refa tu di badi a nalij iself, di taip we kiah explien rashanal ah aplai rilayabl. Practishana a sayans nuo az sayantis.

Ina Jumiekan kantex, sayans azwel refa tu obia, mayal ah deh kaina praktis.

Kantempareri sayans tipikali sobdivaidop ina nachral sayans, we todi di matiirial wol; suoshal sayans, we todi piipl ah sasayati; ah faamal sayans, laka matimatix. Faamal sayans noftaim exkluud az deh no dipen pah no impirikal abzavieshan.[4] Disiplin we yuuz sayans laka injinierin ah medisn maita kiah aalso kansida az aplai sayans.[5]

Juurin di Migl Iejiz ina di Migl Iis, fongdieshan fi di sayantifik metod eh-lie bai Alhazen ina ih Buk a Aptix (Book of Optics).[6][7][8] Frah klasikal antikuiti chuu di 19t senchri, sayans az a taip a nalij eh muo kluosli lingk tu filasafi dah nou ah, az a mata a fak, ina di Westan wol, di toerm "nachral filasafi" eh-ingkompas fiil a todi we tide asosiet wid sayans, laka aschranami, medisn, ah fizix.[9][nb 3] Wails di klasifikieshan a di matiirial wol bai di ienshent Indian ah Griikdem ina ier, oert, faya ah waata weh muo filasafikal, midiival Migl Iistan sayantis eh-yuuz praktikal, experimental abzavieshan fi klasifai matiirial.[10]

Ina di 17t ah 18t senchri, sayantis ingkriisinli ena-siik fi faamiuliet nalij ina toermz a niecha laa. Uoba di kuos a di 19t senchri, di wod "sayans" eh-bikom ingkriisinli asosiet wid di sayantifik metod iself, az a disiplin wie fi todi di nachral wol. A weh ina di 19t senchri wen sayantifik disiplin laka bailoji, kimischri, ah fizix riich deh madan shiep. Di siem taim piiriad eh aalso ingkluud di arijin a di toerm "sayantis" ah "sayantifik komiuniti," di foundin a sayantifik instityuushan, ah ingkriisin signifikans a di intarakshan wid sasayati ah ada aspek a kolcha.[11][12]

Suoshal sayans

Suoshal sayans a mieja kiatigari a akademik disiplin, kansoern wid sasayati ah di rilieshanship mongx indivijual widin sasayati. Suoshal sayans iself ab nof branch, ebri dege wan kansida az "suoshal sayans". Di mien suoshal sayans ingkluud ikanamix, palitikal sayans, yuuman jaagrafi, dimagrafi ah suosialaji. Ina waida sens, suoshal sayans azwel ingkluud som fiil ina di yuumanitidem laka anchopalaji, aakialaji, jurispruudens, saikalaji, ischri, ah lingguistix. Di toerm sohtaim yuu azwel fi refa spisifikali tu di fiil a suosialaji, di arijinal 'sayans a sasayati', extablish ina di 19t senchri.

Tax

Tax (frah di Latn taxo) a finanshal chaaj ar ada levi impuoz pah taxpieya (indivijal ar liigal entiti) bai di stiet ar di fongshanal ikuivilent a di stiet fi fon vierios poblik expendicha. Fielia fi pie, ar iviejan ar rizistans tu taxieshan, yuujali ponishebl bai laa. Taxiz kansis a dairek ar indairek taxiz ah kiah pie fa ina moni ar bai ilieba ikuivilent. Som konchri impuoz liklmuos no taxieshan nontaal, ar luo-luo tax riet fi soertn ieria a taxieshan.

Sayans
Faamal sayansLajikMatimatixPrirodneNauke
Laif sayans AschranamiBailoji (BataniZuulaji)
Suoshal sayans AnchopalajiJaagrafi • Ikanamix • SaikalajiIschriFilasafi
Fizikal sayans FizixKimischri
Aplai sayans Injinierin

Ina ada langwij

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.