Edikieshan

Edikieshan a di pruoses we fasilitiet laanin, ar di akuizishan a nalij, skil, valiu, biliif, ah abit. Edikieshanal metad ingkluud tuoritelin, diskoshan, tiichin, chrienin, ah dairek risaach. Edikieshan friikuentli tek plies anda di gaidans a edikieta, bot laana kiah azwel edikiet dehself.

Aligzanda Bostamanti

Sar Wiliam Aligzanda Claak Bostamanti ar Sir William Alexander Clarke Bustamante, GBE (24 Febiweri 1884 – 6 Aagos 1977) wena Jumiekan palitishan ah lieba liida uu wena di fos praim minista a Jumieka. Bostamanti hana ina Jumieka wid di taikl Nashinal Iiro a Jumieka ina rekanishan a ih achiivment.

Bab Maali

Bab Maali (im baan Rabat Nesta Maali, Febiweri 6 1945, a Nain Mailz, Jumieka), wehna Jumiekan rege-haatis ahn sang raita.

Ihm ded pahn Mie 11 1981 ina Mayami, Flarida.

Ihm wehna wan a di bigis rege-haatis. Ihm mek rege myuuzik wel papila chuu di wuol werl but ihm no onggl pred fiim myuuzik, ihm pred Jah mechiz chuu di werl tu.

Feminizim

Feminizim a wah rienj a palitikal muuvment, aidialaji, ah suoshal muuvment we shier wah kaman guol: fi difain, extablish, ah achiiv iikual palitikal, ikanamik, poersnal, ah suoshal raits fi uman. Dis ingkluud fi siik fi extablish iikual apachuniti fi uman ina edikieshan ah implaiment. Feminis tipikali advokiet ar supuot di raits ah ikualiti a uman.Feminis muuvment eh-kiampien ah kantiniu fi kiampien fi uman raits, ingkluudn di rait fi vuot, fi huol poblik afis, fi wok, fi hoern fier wiejiz ar iikual pie, fi uon prapati, fi risiiv edikieshan, fi henta kanchrak, fi ab iikual raits widin marid, ah fi get matoerniti liiv. Feminis eh aalso wok fi promuot badili aatanami ah intgriti, ah fi protek uman ah gial frah riep, sexyual arasment, ah domestik voilens.Feminis kiampien jinarali kansida fi bi wan a di mien fuos biyain mieja istarikal sasayatal chienj fi uman raits, potikiula ina di Wes, we deh nieli-yunivoersali kredit fi don-achiiv uman sofrij, jenda nyuuchraliti ina Ingglish, riprodoktiv raits fi uman (ingkluudn axes tu kanchraseptiv ah supuot fi di liigalizieshan a abaashan), ah di rait fi henta ina kanchrak ah uon prapati. Alduo feminis advokesi eh-mienli ah stil fuokos pah uman raits, som feminis, ingkluudn bell hooks, aagiu fi di ingkluujan a man libarieshan widin ihiem bikaa di mandem azwel get aam bai chradishanal jenda ruol.Feminis tiori, we eh-imoerj frah feminis muuvment, iem fi andastan di niecha a jenda inikualiti bai egzamin uman suoshal ruol ah laif expiirians; iweh-divelop tiori ina difrah-difrah disiplin so ikiah iebl rispan tu ishu laka di suoshal kanschrokshan a jenda.Som faam a feminizim eh-get kritsaiz fi tek akount a onggl wait, migl-klaas ah edikietid pospektiv. Dis kritisizim eh-liid tu di krieshan a etnikali spisifik ar soh moltikolchral faam a feminizim, ingkluudn blak feminizim ah intasekshanal feminizim.

Ikanamix

Iikanamiks a di suoshal sayans we analaiz di prodokshan, dischribiuushan, ahn kansomshan a gudz ahn sorvis. Di torm iikanamiks kom frahn di Ienshent Griik οἰκονομία (oikonomia, “manijment a wahn ousuol, administrieshan”) frahn οἶκος (oikos, “house”) + νόμος (nomos, “kostam” aar “laa”) ahn a frahn yaso di ruul dem a di ous(uol) kom”. Di korent iikanamik magldem kom op outa di braada fiil a palitikal iikanami political economy ina di liet 19t senchr1i. Wahn mieja push fi di divelopment a madan iikanamiks a did di disaya fi yuus wahn empirikal apruoch we muor rizembl di fizikal sayansdem.

Iikanamiks iem fi eksplien ou ikanami wok ahn ou iikanamik iejent agents intarak. Iikanamik analisis yuuz chuu di uola di sosayati, ina bizniz, fainans ahn govament, bot ina kraim tu, edikieshan, di fambili, elt, laa, palitiks, rilijan, di suoshal institiushandem, waar, ahn sayans. Chuu di domien a iikanamiks a ekspan uov ina di suoshal sayansdemsocial sciences, dehn diskraib it az iikanamik impiirializim.

Sortn ahn sortn daimenshan a iikanamiks av som jenaral distingshan bitwiin dem. Di praimeri teksbuk distingshan a bitwiin maikroiikanamiks, we diil wid di biievia a biesik eliment ina di iikanami, inkluudin wanwan maakit ahn iejent (laik kansiuuma ahn form, baya ahn sela), ahn makroiikanamiks, we diil wid mataz we afek wahn uol iikanami, inkluudin anemplaiment, inflieshan, iikanamik gruot, ahn maniteri ahn fiskal palisi. Ada distingshan inkluud: bitwiin pazitiv iikanamiks (we eksplien “wa bi”) ahn naamativ iikanamiks (we sopuot “wa fi bi”); bitwiin iikanamik tiiri ahn aplaid iikanamiks; bitwiin mienschriim iikanamiks (muor “aatadaks” we diil wid di “rashanaliti-individiualizim-iikwilibriom neksos”) ahn hechrodaks iikanamiks (muor “radikal” we diil wid di “instichuushan-ischri-suoshal schrokcha neksos”), ahn bitwiin rashanal ahn biieviaral iikanamiks.

Iranian Kolchral Revaluushan

Di Kolchral Revaluushan (1980–1987) (ina Perjan: انقلاب فرهنگی) wehna piriad afta di 1979 Izlamik Revaluushan ina Iran wen di akadimia a Iran wehn poerj frahn Westan ahn nan-Izlamik influens fi bringi ina lain wid Shia Izlam. Di ofishal niem yuuz bai di Izlamik Ripoblik a "Kolchral Revaluushan."

Dairek bai di Kolchral Revaluushaneri Edkwaataz ahn lieta bai di Supriim Kolchral Revaluushan Kounsl, di revaluushan fos ting lakdong di yuniversitidem fi chrii ier (1980–1983) ahn afta dehn rihopn dehn ban nof buk ahn poerj touzan a styuudent ahn lekchra frahn di skuuldem. Di kolchral revaluushan invalv a soertn amount a voilens wen dehn tek uoba di yuniversiti kiamposdem sens aya edikieshan ina Iran a di taim ehn daminiet bai leftis fuosiz opuoz tu Ayatollah Khomeini vijan a tiyakrasi, ahn dehn ansoksesful chrai fi rizis Khomeini-is kanchruol a nof yuniversiti. Omoch styuudent ar fakolti dehn kil nobadi no nuo.

Di pruoses a piurifikieshan a di edikieshan sistim frahn farin influens no wehn widoutn sakrifais. Pan tap a intarop di edikieshan ahn prafeshanal laiblihud a nof smadi, idisrop Iran kolchral ahn intilekchual laif ahn achiivment, ahn ikanchribiut tu di hemigrieshan a nof tiicha ahn teknokrat. Di laas a jab skil ahn kiapital wiikn Iran ikanami.

Ischri

Ischri (frah Griik ἱστορία, historia, miinin "ingkwairi, nalij akwaya bai investigieshan") a di todi a di paas, potikiula ou iriliet tu yuuman. Ia wah ambrela toerm we riliet tu paas ivent azwel di memri, diskovri, kalekshan, aaganizieshan, prezentieshan, ah intoerpritieshan a infamieshan bout demya ivent. Skala uu rait bout ischri kaal istuorian. Ivent we okor praya tu raitdong rekaad kansida priischri.

Ischri kiah azwel refa tu di akademik disiplin we yuuz naritiv fi egzamin ah analaiz siikuens a paas ivent, ah abjektivli ditoermin di patan a kaaz ah ifek we ditoermin dem. Istuorian sohtaim dibiet di niecha a ischri ah iyuusfulnis bai diskos di todi a di disiplin az a hen ina iself ah az a wie fi provaid "pospektiv" pah di prablem a di prezent.

Tuori kaman tu potikiula kolcha bot no supuot bai extoernal suos (laka di tuoridem bout King Aata), yuujali klasifai az kolchral eritij ar lejin, bikaa deh no shuo di "disinchrestid investigieshan" rikwaya a di disiplin a ischri. Eroduotus, wah 5f-senchri BKE Griik istuorian kansida widin di Westan chradishan fi bi di "faada a ischri", ah, langsaida ih kantempareri Tuusididiiz, elp faam di foundieshan fi di madan todi a yuuman ischri. Piipl kantiniu fi riid deh wok tide, ah di giap bitwiin di kolcha-fuokos Eroduotos ah di milichri-fuokos Tuusididiiz rimien a paint a kantenshan ar apruoch ina madan istarikal raitn. Ina Ieja, wah stiet kranikl, di Pring ah Aatom Anal eh-nuo fi bi kompail frah az hoerli az 722 BKE alduo onggl 2n senchri BKE tex sovaiv.

Ienshent influens eh-elp spaan vieriant intoerpritieshan a di niecha a ischri we eh-ivalv uoba di senchri ah kantiniu fi chienj tide. Di madan todi a ischri waid-rienjin, ah ingkluud di todi a spisifik riijan ah di todi a soertn tapikal ar tiimatikal eliment a istarikal investigieshan. Noftaim ischri tiich az paat a praimri ah sekanderi edikieshan, ah di akademik todi a ischri a mieja disiplin ina yunivoersiti todi.

Jumieka

Jumieka (vierieshan Jamieka ah Jomieka askaadn tu spiich rejista ar axent) a wah ailan nieshan we a paat a di Grieta hAntiliiz, bout 234 kilamiita (145 mail) lang ah bout 80 kilamiita (50 mail) waid. Ide ina di Kiaribiyan Sii, bout 145 kilamiita (90 mail) sout a Kyuuba, ah 190 kilamiita (120 mail) wes a di ailan we niem Ispanyuola, we mekop frah Ieti ah di Daminikan Ripoblik.

Di fos piipl dem we eh lib ina Jumieka, wena di Taino we eh-taak Arawak. Deh eh-niem di ailant Xaymaca (pronouns laka zai-ma-ka), we miin iida di "Lan a ud ah waata", ar "Lan a Spring". Spien ena di fos Yuropiyan konchri fi kliem Jumieka ah deh eh niemi Santiaago. Lieta Britn eh teki frah dem ah toni ina British Wes Indiz Kroun Kalani we niem Jumieka. Iget Indipendans frah Britn ina 1962 bot stil tan ina di Kamanwelt a Nieshan wid Kwiin Ilizibet II az di ed a stiet. Di kiapital a Kinston.

Jumieka ab di tod nofis piipl we chat Ingglish ina Naat Amoerka, afta Moerka ah Kianada ina da siem aada. Jumieka ab bout 5 milian sitizn wid likl anda aaf a dem a-lib ina wah nex konchri. Muos a di maigrantdem de a Moerka, Kianada ah Britn bot di dayaspora pred uoba di wuol wol. Di bigis indoschri a baxait ah tuurizam. Soh ada indoschri a kaafi, koko, shuga, rom, sichros ah banaana.

Jumieka piipl dem taak wah Ingglish-bies kriyuol Languij we deh kaal Patwa, ar jos Jumiekan. Ibies muosli pah 17t senchri Ingglish we deh tiich di Afrikan slievdem mix wid som a deh uona Wes Afrikan languij, ah likl bit a lef-bak Panish ah Puotigiis. Som a di languij koh frah di kolchadem we mekop Jumieka kolcha tu. Alduo di Jumiekan lexikan a muosli Ingglish, di grama a mienli Wes Afrikan; yu kiah fain soh similariti ina Naijiirian Pijin Ingglish.

Iibn duo a wah liili konchri, Jumieka gi di wol wuoliip ina myuuzik, spuots, rilijan ah wid Maakos Gyaavi elp, Blak Nashinalizim.

Kolcha

Kolcha, frah Latn: cultura, lit. "koltivieshan") a kansep bies pah wah toerm fos yuuz ina klasikal antikuiti bai di Ruoman arita Cicero: "cultura animi" (koltivieshan a di suol). Dis nan-agrikolcharal yuus a di toerm "kolcha" riapier ina madoern Yuurop ina di 17t senchri ani refa tu di betament ar rifainment a indivijual smadi, espeshal chuu edikieshan. Juurin di 18t ah 19t senchri ikom fi refa muotaim tu di kaman refrans paint a wuola piipldem, ah diskoshan a di toerm eh noftaim kanek tu nashinal aspirieshan ar aidiil. Som sayantis laka Edward Tylor yuuz di toerm "kolcha" fi refa tu wah yuunivoersal yuuman kiapasiti.

Luwiiz Benit

Luwiiz Simuon Benit-Kuovali adawaiz nuo az Mis Luu OM, OJ, MBE (baan 7 Septemba 1919 ah ded 26 Julai 2006) wena wah Jumiekan puoyt, fuokluoris, raita ah tiicha. Shi weh-rait ah pofaam ar puoymdem ina Jumiekan Kryuol, so dat eh-elp fi gi di languij nof litareri rekanishan. Shi a wah senchral figa ina Jumiekan powetik tradishan ah wah chrang influens pah nof ada wel-nuon Kiaribiyan puoyt, laka Lintan Kwiesi Jansn ah Paal Kiinz Doglas.

Mask

Mask (IPAc-en mɒsk; frah المسجد Al-masjid) a plies a woship fi falara a Izlam.

A schrik ah ditiel rikuayament ina Suni fiqh fi a plies a woship fi bi kansida mask, wid plies we no miit demya rikuayament rigyaad az musalla. A schrinjent rischrikshan de pah di yuus a di ieria faamali dimaakiet az di mask (we muotaim a onggl wah sumaal puoshan a di laaja komplex), ah, ina Izlamik Shariya laa, afta wah ieria faamali dezigniet az mask, irimien so tel di Jojment Die.Nof mask ab ilabaret duom, minaret, ah praya aal, ina difrah-difrah stail a aachitecha. Mask arijiniet pah di Ariebian Peninsiula, bot nou deh kiah fain ina aal inabit kantinent. Mask saab az plies we Muzlim kiah kom tugiada fi salat (big صلاة ṣalāt, miinin "praya") azwel az senta fi infamieshan, edikieshan, ah dispyuut seklment. Di imam liid di kanggrigieshan ina praya.

Max Weba

Max Weba ar Maxmillian Carl Emil Weber (21 Iepril 1864 – 14 Juun 1920) a weh wah Joerman laaya, palitishan, skala, palitikal ikanamis ah suosialajis uu eh-ab nof influens pah suosialaji tiori. Ih mieja wok fuokos pah rashanalizieshan ina suosialaji a rilijan, gobament, aaganizieshan tiori, an bievia. Di muos fiemos ting we ih du a di ese pah Di Pratistant Etik ah di Pirit a Kiapitalizim, we taat im aaf ina suosialaji a rilijan. Di ese egzamin di ifek we Pratistantizim ab pan di staat a kiapitalizim; iagiu se kiapitalizim no onggl matiirialis laka ou Kaal Maax eh-puti, bot ih se ikombout ina rilijos valiu ah aidie we no kyaah explien wid onggl uonaship rilieshan, teknalaji, ah advaans ina edikieshan. Muos a we Weber kumop wid kaal di “Weba Tiisis”. Im a di fos smadi fi rekanaiz se a nof difrah-difrah aspek a suoshal aatariti, we ih kiatigaraiz askaadn tu soh difrah-difrah faam, laka chadishan ah laa. Di analisis we ih mek bout byuurakrasi se madan stiet instityuushan bies pah wah faam a rashanal-liigal aatariti.

Nalij

Nalij a familiariti, awiernis ar andastandin a smadi ar sinting, laka fax, infamieshan, diskripshan, ar skil, we akwaya chuu expiiriens ar edikieshan bai smadi posiiv, diskova, ar laan.

Pitni

Pitni ar pikni ar pikini (frah Puotigiis pequenino, sumaal wan), sohtaim refa tu az chail, bailajikali a yuuman biin bitwiin di stiej a boert ah piubati. Di liigal definishan a pitni jinarali refa tu a maina, adawaiz nuo az smadi yongga dah di iej a majariti.

Pitni kiah diskraib azwel rilieshanship wid a pierant (laka son ah daata a heni iej) ar, metafarikali, wah aatariti figa, ar signifai gruup membaship ina klan, chraib, ar rilijan; ikiah signifai azwel smadi uu afek ar influens chrang-chrang bai spisifik taim, plies, ar soerkomstans, laka "niecha pitni" ar "Sixtiz pitni".

A nof suoshal ishu afek pitni, laka chailud edikieshan, buliyin, pavati, disfongshanal faambli, chail lieba, ah ongga. Pitni kiah riez bai pierans, fasta pierans, gyaadian ar riez paashali ina die kier senta.

Ruomantisizim

Ruomantisizim (adawaiz di Ruomantik era ar di Ruomantik piiriad) wena aatistik, litareri, ah intilekchual muuvment weh arijiniet ina Yuurop tuwaad di hen a di 18t senchri ah ina muos ieria weh-de a ipiik ina di apraximet piiriad frah 1800 tu 1850. Ruomantisizim eh-kiaraktaraiz bai di emfasis pah imuoshan ah indivijualizim azwel di gluorifikieshan a aal di paas ah niecha, iprefa di midiival reda dah di klasikal. Iweh paatli riakshan tu di Indoschrial Revaluushan, di aristokratik suoshal ah palitikal naam a di Iej a Inlaitnment, ah di sayantifik rashanalaizieshan a niecha. Iweh-imbadi chrang-chrang ina di vijual aats, myuuzik, ah lichicha, bot iweh-ab mieja impak pah ischriografi, edikieshan, ah nachral sayans. Iweh-ab signifikant ah kamplex ifek pah palitix, ah wails fi nof a di Ruomantik piiriad iweh-asuosiet wid libaralizim ah radikalizim, ilang-toerm ifek pah di gruot a nashinalizim eh praps muo signifikant.

Suoshal muuvment

Suoshal muuvment a wah taip a gruup akshan. Dem a laaj, sohtaim infaamal, gruupin a indivijal ar aaganizieshan we fuokos pah spisifik palitikal ar suoshal ishu. Ina ada wod, deh kiari out, rizis, ar andu suoshal chienj.

Madan Westan suoshal muuvment eh-bikom pasebl chuu edikieshan (di waida diseminieshan a lichicha) ah ingkriis mobiliti a lieba juu tu di indoschrializieshan ah oerbanizieshan a 19t senchri sasayati. Deh sohtaim aagiu se di friidam a expreshan, edikieshan ah relitiv ikanamik indipendans privalent ina di madan Westan kolcha rispans fi di anprisident nomba ah skuop a vierios kantempareri suoshal muuvment. Ousomeba, adawandem paint out se nof a di suoshal muuvment a di laas onjrid ier gruo op, laka di Mau Mau ina Kenia, fi opuoz Westan koluonializim. Aida wie, suoshal muuvment eh kluosli kanek ah kantiniu siem wie wid dimokratik palitikal sistim. Okiejanali, suoshal muuvment eh-invalv ina dimokrataizin nieshan, bot muotaim deh florish afta dimokratizieshan. Uoba di paas 200 ier, deh eh-bikom paat a papila ah gluobal expreshan a disent.Madan muuvment noftaim yuutilaiz teknalaji ah di intanet fi muobilaiz piipl gluobali. Kaman tiim a fi adap tu komiunikieshan chren mongx soksesful muuvment. Risaach a-bigin fi expluor ou advokesi aaganizieshan lingk tu suoshal muuvment ina di Yunaitid Stiet ah Kianada yuuz suoshal miidia fi fasilitiet sivik ingiejment ah kalektiv akshan. Di sistimatik lichicha rivyuu a Buettner & Buettner analaiz di ruol a Tuita juurin a waid rienj a suoshal muuvment (2007 WikiLiik, 2009 Molduova, 2009 Aschrian schuudent pruotes, 2009 Izrel-Gaaza, 2009 Iran griin revaluushan, 2009 Taranto G20, 2010 Venizuela, 2010 Joermani Stutgaat21, 2011 Iijip, 2011 Ingglan, 2011 US Akiupai muuvment, 2011 Spien Indignados, 2011 Griis Aganaktismenoi muuvment, 2011 Itali, 2011 Wiskansn lieba pruotes, 2012 Izrel Hamas, 2013 Brazil Viniga, 2013 Toerki).Palitikal sayans ah suosialaji eh-divelop a varayati a tiori ah impirikal risaach pah suoshal muuvment. Fi egzampl, som risaach ina palitikal sayans ailait di rilieshan bitwiin papila muuvment ah di faamieshan a nyuu palitikal paati azwel fi diskos di fongshan a suoshal muuvment ina rilieshan tu ajenda setn ah influens pah palitix.

Telivijan

Telivijan ar TV a wah telikomiunikieshan miidia we yuuz fi chanzmit song wid muuvin imij ina monokruom (blak-ah-wait), ar ina kola, ah ina tuu ar chrii dimenshan. Ikiah refa tu telivijan set, telivijan program, ar di miidia a telivijan chanzmishan. Telivijan a mas miidia, fi hentatienment, edikieshan, nyuuz, ah advataizin.

Yunaitid Stiet

Di Yunaitid Stiet a Amoerka (kamanli refa tu az di Yunaitid Stiet, di U.S., di USA, ar Moerka) a wah fedaral kanstitiushanal ripoblik kampraiz a fifti stiet, wahn fedaral dischrik ahn 16 terichries. Di konchri sitiet muosli ina senchral Naat Amoerka, we i faati-iet kantigyuos stiet ahn Washintan D.C. di kiapital distrik, de bitwiin di Pasifik ahn hAtlantik Uoshan, buoda bai Kianada tu di naat ahn Mexiko tu di sout. Di stiet a hAlaska de ina di naatwes a di kantinent, wid Kianada tui hiis ahn Rosha tu di wes kraas di Bierin Schriet. Di stiet a Awayi a wahn haachipelago ina di migl-Pasifik. Di konchri haalso pozes sebral teritori, ar insiula yeria, kyata-kyata roun di Kyaribiyan ahn Pasifik. Di U.S. a di toerd-laajis konchri baka Rosha ah Kianada wid a ieria a 9,826,675 skwier kilamita, ah av di toerd aies papilieshan ina di woerl. Dem a wahn a di muos rieshali, etnikali ahn kolchrali daivers konchri dem ina di woerl kaazn seh uol iip a piipl maigriet frah difran-difran konchri go liv de. Di jaagrafi ah klaimit a di Yunaitid Stiet wel-daivers tu so di konchri av nof-nof viraiati a wail-laif.

Di Pielo-Indian dem weh maigriet frah Yuurieja tu di mienlan Yunaitid Stiet rong 15,000 yier nong ah Yuropian kolonaizieshan staat ina di 16t senchri. Di Yunaitid Stiet staat out wid 13 British koloni pah di iis kuos. Deh weh av soh ranglinz wid di British ahn a dat weh caaz di Amoerkan Rivaluushan. Pah Julai 4, 1776, wen di koloni deh weh a fait ina di Amoerkan Rivaluushineri Waar, di deliget deh frah di 13 koloni dem yuunanimosli adap di deklarieshan a indipendens. Di waar weh don ina 1783 ah di British dem rekagnaiz di indipendens a di Yunaitid Stiet, di fos soksesful waar fi indipendens gens wah Yuuropian koluonial empaya. Di Yunaitid Stiet adap di kanstitiushan pah Setemba 7, 1787 ah di stiet deh ratifai ih ina 1788. Di fos ten amenment dem, nuon tugeda az di Bil a Raits, weh ratifai ina 1791 ah weh dizain fi gyarantii nof a di fondamental sivl raits ah libati dem.

Di Yunaitid Stiet weh biliiv ina di dakchrin a Manifes Destini, wah biliif se di sekla dem weh destin fi pred-out aal uova Naat Amoerka, so ina di 19t senchri deh shub-out nof-nof a di Amoerkan Indian chraib dem so deh kuda kliem nyuu terichri ah tek iin nyuu stiet. Bai 1948 deh weh pred-out aal uova di kantinent. Rung di sekan aaf a di 19t senchri, di Amoerkan Sivl Waar caaz slievri fi don ina di konchri ah bai di 19t senchri fi don, deh weh pred-out az faar az di Pasifik Uoshan. Deh taim ya di ikanami weh a gwaan gud mienli bikaaz a di Indoschrial Rivaluushan. Di Panish-Amoerkan Waar ah Woerl Waar I put di Yunaitid Stiet pah tap az wa gluobal militeri powa ah afta Woerl Waar II di wuol woerl rakagnaiz dem az a suupapowa. Dis a weh caaz deh weh a di ongl konchri fi divilop nyuklier wepan ah yuuz dem fi fait war, ah deh weh a poermanent memba a di Yunaitid Nieshan Sikioriti Kounsl. Wen di Kuol Waar weh don ah di Suoviet Yunian weh mash-op ina 1991, di Yunaitid Stiet kum out az di ongl suupapowa ina di woerl.

Di Yunaitid Stiet a we deh kaal divelop konchri so dat miin tu se dem a wa ai hinkom konchri. Dem av di laajis nashinal ikanami ina di woerl bies aafa naminal ah riil GDP - 23% a woerl GDP. Disya diraiv frah di wol iip a nachral risuos we deh gat, ah deh ai lieba prodoktiviti. Iivn duo deh kansida az puos-indoschrial, deh stil du nof-nof manifakcharin ahn a wan a di laajis manifakchara ina di woerl. Dem alsuo a di laajis militeri powa ina di woerl, siin az deh akount fi wola 34% a gluobal militeri spending. So, deh av di biges militeri ah ikanami, deh lob pred deh palitix aal bout, deh kolcha laaj aal uova di woerl, ah deh elp divelop nof-nof sayantifik ah teknalajikal inavieshan.

Yunivoersiti a di Wes Indiz

Di Yunivoersiti a di Wes Indiz (UWI) a di poblik yunivoersiti sistim extablish fi saab di aya edikieshan niid a di rezident a 18 Ingglish-piikin konchri ah terichri ina di Kiaribiyan: Anggila, Antiiga ah Baabyuuda, Di Ba’aamaz, Babiedoz, Beliiz, Boermyuuda, British Voerjin Ailanz, Kieman Ailanz, Daminiika, Grinieda, Gayana, Jumieka, Mansarat, Sin Kits ah Niivis, Sin Luusha, Sin Vinsn ah di Grenadiinz, Chrinidad ah Tubiego, ah Toerx ah Kiekos Ailanz. Aal a di konchridem a iida memba a di Kamanwelt a Nieshan ar British Uobasiizs Terichri. Di iem a di yunivoersiti a fi elp "anlak di potenshal fi ikanamik ah kolchral gruot" ina di Wes Indiz, so fi lou impruuv riijanal aatanami. Di Yunivoersiti eh arijinali instityuut az indipendant extoernal kalij a di Yunivoersiti a Landan.

Yuuna Maasn

Yuuna Maasn, baan Una Maud Victoria Marson (5 Febiweri 1905 – 6 Mie 1965) wena Jumiekan feminis, aktivis ah raita. Shi projuus puoym, plie ah pruogram fi di BBC. Maasn eh-chrabl gaa Landan ina 1932 ah wok fi di BBC juurin Wol Waar II.

Ina ada langwij

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.