Viides Mooseksen kirja

Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”(Lain) toisto”; hepr. ‏דְבָרִים‎, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä.

Viides Mooseksen kirja
דְבָרִים
Tanak
Toora
Raamattu
Vanha testamentti
Kuvitusta Viidenteen Mooseksen kirjaan. San Paolo fuori le Muran Raamattu.

Kuvitusta Viidenteen Mooseksen kirjaan. San Paolo fuori le Muran Raamattu.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Mooses
Kirjoituspaikka Moabin tasanko[1]
Ajoitus n. 1445–1400 eaa.[1]
Teksti
Genre lakikirja
Alkukieli heprea
Lyhenne 5. Moos.
Lukuja 34
Jakeita 959
Edeltävä:
< 4. Moos.
Seuraava:
Joos. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Sisältö

Yhteenveto

  • Kymmenen käskyä (5)
  • Suuri käsky: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi" (6)
  • Kehotuksia totella Herraa ja muistaa hänet (6–8)
  • Lakeja eri aloilta (12–25)
  • Joosua, Mooseksen seuraaja (31)
  • Herran viimeiset käskyt Moosekselle
  • Mooseksen virsi, Mooses saa nähdä Kanaanin maan (32)
  • Mooses siunaa Israelin heimot (33)
  • Mooseksen kuolema (34)

Lähteet

  1. a b Review of Every Book in the Bible Bible Overview. Daily Bible Online. Viitattu 12.12.2016.

Kirjallisuutta

Suomeksi

  • Peltola, Olavi: ”Viides Mooseksen kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.

Englanniksi

  • Alter, Robert: The Five Books of Moses: A Translation with Commentary. W. W. Norton & Company, 2008. ISBN 0393070247.
  • Craigie, Peter C.: The Book of Deuteronomy. New international commentary on the Old Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1976. ISBN 0802825249.
  • Hall, Gary Harlan: Deuteronomy. The College Press NIV Commentary Series. College Press, 2000. ISBN 0899008798.
  • Phillips, Anthony: Deuteronomy. Cambridge Bible Commentaries on the Old Testament 5. CUP Archive, 1973. ISBN 052109772X.
  • Scharfstein, Sol: Torah and Commentary: The Five Books of Moses : Translation, Rabbinic and Contemporary Commentary. KTAV Publishing House, Inc., 2008. ISBN 1602800200.
  • Work, Telford: Deuteronomy. Brazos Theological Commentary on the Bible. Brazos Press, 2009. ISBN 1587430983.
  • Wright, Christopher J. H.: Deuteronomy. Understanding the Bible Commentary Series. Baker Books, 2012. ISBN 1441238328.

Aiheesta muualla

Teksti

Muuta

  • Jastrow, Morris Jr. et al.: Deuteronomy. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
  • Maas, Anthony: Pentateuch Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Ensimmäinen aikakirja

Ensimmäinen aikakirja (hepr. ‏דברי הימים א‎, Divre Hayyamim Alef, ”Päivien historia 1”; m.kreik. Παραλειπομένων A΄, Paraleipomenōn 1) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun 13. kirja ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin yhdestoista kirja yhdessä Toisen aikakirjan kanssa.

Esran kirja

Esran kirja (hepr. ‏ספר עזרא‎, Sefer Ezra) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun 15. kirja ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin kymmenes kirja yhdessä Nehemian kirjan kanssa.

Habakukin kirja

Habakukin kirja (hepr. ‏חבקוק‎, Chav'kuk) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 35. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen seitsemästoista kirja.

Haggain kirja

Haggain kirja (hepr. ‏חגי‎, Chagi) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 37. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen yhdeksästoista kirja.

Joelin kirja

Joelin kirja (hepr. ‏יואל‎, Yo'el, vuoden 1938 raamatunsuomennoksessa Jooelin kirja) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 29. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen yhdestoista kirja.

Kolmas Mooseksen kirja

Kolmas Mooseksen kirja (Leviticus, m.kreik. (το) Λευιτικόν (βιβλίον), (to) Leuitikon (biblion), ”Leeviläisten kirja”; hepr. ‏וַיִּקְרׇא‎, Vayikra, ”Ja Hän kutsui”) on kolmas viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran kolmas kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin kolmas kirja.

Luettelo Raamatun kirjoista

Raamatun kirjojen kaanon on erilainen juutalaisuudessa sekä katolisessa, ortodoksisessa ja protestanttisessa kristinuskossa. Ero koskee Vanhaa testamenttia eli heprealaista raamattua Tanakia. Sen kirjojen määrä ja järjestys on eri kirkoissa erilainen, johtuen sekä kirjojen erilaisesta ryhmittelystä että siitä, että katoliset ja ortodoksiset kirkot lukevat Vanhaan testamenttiin kuuluviksi myös niin kutsutut deuterokanoniset kirjat eli apokryfikirjat. Mukaan luettujen apokryfikirjojen määrä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa on myös erilainen.

Lisäksi kreikkalaisessa ortodoksisuudessa, itämaisessa ortodoksisuudessa ja katolisen kirkon itäisissä riituksissa kirjojen määrässä on pieniä eroja. Alla ortodoksiselle Vanhalle testamentille annettu kaanon on laajin mahdollinen, eli jos yksikin itäinen kirkko hyväksyy kirjan, se on myös annettu luettelossa. Kaikki katolisen kirkon hyväksymät kirjat ovat aina myös ortodoksisen kirkon hyväksymiä. Protestanttisuus hyväksyy varsinaiseen Vanhaan testamenttiin vain heprealaisen raamatun kirjat.

Juutalaisuus ei luonnollisestikaan tunnusta Uutta testamenttia. Juutalaisuuden osalta luettelo koskee vain heprealaista raamattua, joka on annettu vertailukohdaksi Vanhan testamentin versioille. Kristilliset kirkot ovat Uuden testamentin kaanonista yksimielisiä.

Mooseksen laki

Mooseksen laki on Raamatun Mooseksen kirjoissa oleva laaja uskonnollinen laki, jolla on keskeinen merkitys juutalaisuudessa. Raamatun mukaan laki annettiin, kun Jumala teki liiton Israelin kansan kanssa. Myös kristinuskon käsitys on, että laki on Jumalan antama, peräisin mutta suuret osat siitä eivät enää Jeesuksen ajan jälkeen, uuden liiton aikana ole voimassa.

Mooses

Mooses (hepr. ‏משה‎, Moše, kreik. Μωυσῆς, Moyses) oli Vanhan testamentin mukaan israelilainen kansanjohtaja, lainlaatija, kymmenen käskyn ilmoittaja, profeetta ja yksi Vanhan testamentin päähenkilöistä.

Mooseksesta kerrotaan Raamatun 2.–5. Mooseksen kirjoissa. Historioitsijoiden yleisen näkemyksen mukaan Mooses ei ollut historiallinen henkilö. Perinteisissä uskonnollisissa näkemyksissä hänen on arveltu eläneen 1500-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa välisenä aikana. Mooseksen aikaan faraona on yleisimmin arveltu olleen Ramses II (hallitsi 1279 eaa.–1213 eaa.) Kuitenkin mm. egyptologi David Rohl on esittänyt teorian, jonka mukaan exodus olisi tapahtunut jo huomattavasti ennen Ramseksen aikaa, ja faaraona olisikin ollut silloin Dedumose II. Myös erään teorian mukaan Amenhotep II (hallitsi 1427 eea.–1401 eaa.) olisi ollut exoduksen aikainen faarao.Mooses eli Raamatun mukaan 120-vuotiaaksi.

Nahumin kirja

Nahumin kirja (hepr. ‏נחום‎, Nachum) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 34. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kuudestoista kirja.

Nehemian kirja

Nehemian kirja (hepr. ‏ספר נחמיה‎, Sefer Nehemiah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun 16. kirja ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin kymmenes kirja yhdessä Esran kirjan kanssa.

Neljäs Mooseksen kirja

Neljäs Mooseksen kirja (Numeri, m.kreik. Αριϑμοί, Arithmoi, ”Numerot”; hepr. ‏בְמִדְבַּר‎, Ba-midbar, ”Erämaassa”) on neljäs viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran neljäs kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin neljäs kirja. Nimi Numeri ja englantilainen nimi Book of Numbers johtuvat siitä, että kirjan alussa kerrotaan väestönlaskennasta ja luetellaan eri heimoihin kuuluneiden israelilaisten lukumäärät.

Ruutin kirja

Ruutin kirja (hepr. ‏מגילת רות‎, Megilath Ruth) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kahdeksas ja juutalaisen Raamatun Tanakhin kolmannen pääosion Ketuvimin viides kirja.

Shmita

Shmita (hepr. ‏שְׁמִטָּה‎) on juutalaisuuden Tooran määräämä seitsemän vuoden välein toistuva sapattivuosi, jota nykyaikainen ortodoksijuutalaisuus seuraa. Shmitan tärkeimmät määräykset ovat että "Israelin maiden" pitää jäädä viljelemättä ja vuoden lopussa velat annetaan anteeksi. Shmita toistuu juutalaisessa kalenterissa vuosina: 1951 (5712), 1958 (5719), 1965 (5726), 1972 (5733), 1979 (5740), 1986 (5747), 1993 (5754), 2000 (5761) ja 2007 (5768).

Shmitan katsotaan perustuvan seuraaviin Tooran kohtiin:

Toinen Mooseksen kirja 23:10–11

Kolmas Mooseksen kirja 25:1–7

Viides Mooseksen kirja 15:1–6

Toinen aikakirja 36:20–21Juutalaisen lain mukaan kaikkien juutalaisten omistamalla maalla kasvatettujen vihannesten syöminen on kielletty shmita-vuoden aikana, joka alkaa roš hašana -päivästä (vuonna 2007 12. syyskuuta illalla).

Edah Hareditin rabbien mukaan ei-juutalaisten ei-juutalaisten omistamalla maalla kasvatetut vihannekset ovat kuitenkin sallittuja. Tämän vuoksi Israelissa on ajoittain salakuljetettu vihanneksia arabien kyliin ja väitetty että ne on kasvatettu arabien mailla. Aiemmin noin kolmannes Israelin vihanneksista on tuotu shmita-vuoden aikana Gazan kaistalta.

Toisena vaihtoehtona on käytetty maan myymistä ei-juutalaisille vuoden ajaksi, sopimuksella joka velvoittaa sen myynnin takaisin vuoden loputtua. Tämän heter mechira -käytännön hyväksyvät monet modernit ortodoksijuutalaiset, mutta harediortodoksit eivät.

Toinen Mooseksen kirja

Toinen Mooseksen kirja (Exodus, m.kreik. Ἔξοδος, Eksodos, ”Lähtö”; hepr. ‏ואלה שמות‎, Ve-eleh šemoth, ”Nämä ovat nimet” tai vain שמות, Šemoth, ”Nimet”) on toinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki) eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran toinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin toinen kirja. Kirja sisältää sekä kertomuksia Mooseksen ajan tapahtumista että osan Mooseksen laista, erityisesti kymmenen käskyä.

Kirjassa kerrotaan, kuinka israelilaiset olivat orjina Egyptissä, kunnes he Mooseksen johdolla poistuivat maasta ja lähtivät vaeltamaan kohti luvattua maata. Kertomus jatkuu Neljännessä ja Viidennessä Mooseksen kirjassa sekä Joosuan kirjassa. Vaelluksen aikana kerrotaan Mooseksen kohdanneen Jumalan Siinain vuorella ja antaneen tämän johdosta kansalle lain. Kirjan loppuosa samoin kuin kolme viimeistä Mooseksen kirjaa sisältävätkin pääasiassa lain säännöksiä.

Toinen Samuelin kirja

Toinen Samuelin kirja (hepr. ‏ספר שמואל ב‎, Sefer Sh'muel Bet) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kymmenes ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen neljäs kirja.

Heprealaisissa raamatuissa Ensimmäinen ja Toinen Samuelin kirja lasketaan usein yhdeksi "Samuelin kirjaksi" (Sefer Sh'muel). Kirjoihin viitataan joskus myös ”Ensimmäisenä” ja ”Toisena kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta kuninkaiden kirjasta käytetään nimiä ”Kolmas” ja ”Neljäs kuninkaiden kirja”.

Toinen aikakirja

Toinen aikakirja (hepr. ‏דברי הימים ב‎, Divre Hayyamim Bet, ”Päivien historia 2”; m.kreik. Παραλειπομένων Β΄, Paraleipomenōn 2) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun 14. kirja ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin yhdestoista kirja yhdessä Ensimmäisen aikakirjan kanssa.

Toinen kuninkaiden kirja

Toinen kuninkaiden kirja (hepr. ‏ספר מלכים ב‎, Sefer Melachim Bet) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kahdestoista ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kuudes kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista. Lisäksi niissä kerrotaan profeettojen Elian ja Elisan toiminnasta.

Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan viitataan myös ”Kolmantena” ja ”Neljäntenä kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta Samuelin kirjasta käytetään nimiä ”Ensimmäinen” ja ”Toinen kuninkaiden kirja”.

Toora

Toora (hepr. ‏תורה‎, Torah) on heprealaisen Raamatun eli Tanakin ensimmäinen osa. Toora käännetään usein sanalla laki, vaikka asianmukaisempi käännös on opetus. Juutalaisille toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan synagogassa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä Pentateukki, joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa. Kirjaksi sidottua Tooraa kutsutaan myös hepreankielisellä nimellä humaš.Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista muun muassa suomen­kielisessä käännöksessä käytetään nimitystä Mooseksen kirjat. Tätä nimeä niistä käytetään lähinnä protestanttisissa kirkko­kunnissa, sillä Martti Luther nimesi saksan­kielisessä raamatun­käännöksessään niiden keskeisimmän henkilön ja oletetun kirjoittajan, Mooseksen, mukaan. Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät juutalaisten uskonnollisen lain, Mooseksen lain.

Kirjoilla on myös kreikkalais-latinalaiset nimet:

Genesis (Gen.) "synty", (Ensimmäinen Mooseksen kirja)

Exodus (Ex.) "lähtö", (Toinen Mooseksen kirja)

Leviticus (Lev.) "leeviläinen", (Kolmas Mooseksen kirja)

Numeri (Num.) "luvut", (Neljäs Mooseksen kirja)

Deuteronomium (Deut.) "toinen laki", (Viides Mooseksen kirja)

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.