Valunta

Valunta on suure, joka kuvaa valuma-alueelta virtauksien mukana poistuvaa vesimäärää. Sen yksikkö on yleensä millimetri tai millimetriä aikayksikössä. Termi valuma taas tarkoittaa valuntaa alueen pinta-alaa kohden. Valuman tunnus on q ja yksikkö litraa sekunnissa neliökilometrillä. Englannin kielen termi runoff viittaa sekä valumaan että valuntaan.

Veden kiertokulussa vesi sataa ilmakehästä alas maahan kulkeutuakseen sitten valuntana takaisin meriin. Vesistön valuma-alue tarkoittaa sitä aluetta, jolle pudonnut sadevesi kulkeutuu pois kyseisen vesistön kautta. Valuma-alue on niin sanottujen vedenjakajien rajaama: vedenjakajat ovat korkeita maastonkohtia, jotka konkreettisesti jakavat sataneen veden sen mukaan, kumpaa rinnettä pitkin vesi valuu pois. Pintavesien ja pohjavesien valuma-alueet ja vedenjakajat voivat erota toisistaan. Valuma-alue määritetään topografisen kartan avulla, epäselvissä tapauksissa apuna voidaan käyttää maastossa suoritettuja korkeusmittauksia.

Runoff
Pintavaluntaa sadevesiviemäriin

Valuntaan vaikuttavat tekijät

Rankkasateet ja lumien sulaminen aiheuttavat tyypillisesti valuntapiikkejä. Runsas kasvillisuus pidättää vettä estäen valuntaryöppyjä ja siten tulvia. Myös maaperä, esimerkiksi soramaa, voi hidastaa valuntaa merkittävästi. Sen sijaan esimerkiksi asfaltti pidättää vettä erittäin huonosti. Valuma-alueen muoto ja korkeussuhteet vaikuttavat veden keräytymiseen: nopeimmin vesi pääsee keräytymään pyöreillä valuma-alueilla sekä vuorisilla alueilla. Valuma-alueen järvet tai suot keräävät satanutta vettä ja siten hidastavat valuntaa.

Valuntatyypit

  • Pohjavalunta on jatkuvaa perusvaluntaa, joka siirtyy valuma-alueen suulle pohjavetenä tai pintavaluntana.
  • Pohjavesivalunta on valuntaa, joka koostuu pohjavedestä.
  • Pintavalunta tai pintakerrosvalunta tarkoittaa maan pinnalla kulkeutuvaa vettä.
  • Välitön valunta tarkoittaa valunnan ryöppyä, joka johtuu esimerkiksi lumien sulamisesta keväällä.

Valunnan laskeminen

Valunta voidaan laskea vesitaseyhtälön avulla:

R = P – E – ΔV, missä

Joltain alueelta poistuva vesimäärä lasketaan käytännössä usein valuma-alueen sadannan ja haihdunnan erotuksena.

Katso myös

Lähteet

  • Seppo Mustonen (toim.): Sovellettu hydrologia. Vesiyhdistys, 1986. ISBN 951-95555-1-X.
Ala-Lylyjärvi (Juupajoki)

Ala-Lylyjärvi on Pirkanmaalla Juupajoella Lylyn kylässä sijaitseva järvi.

Aïrin ja Ténérén luonnonsuojelualue

Aïrin ja Ténérén luonnonsuojelualue on kansallinen luonnonsuojelualue Nigerissä. Siihen kuuluu Aïrvuoriston itäinen ja Ténérén aavikon läntinen osa. Sen sisällä on vielä lisäksi erillinen mendesinantiloopin suojelualue. Suojelualue perustettiin 1988, ja Unescon maailmanperintöluetteloon se lisättiin 1991. Alueella on monipuolinen lajisto, jossa elää monia kasvi- ja eläinlajeja, jotka eivät ole Saharan alueen lajeja vaan ovat kotoisin esimerkiksi Välimereltä tai Sahelista.

Hydrologia

Hydrologia eli vesitiede on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla. Sen tutkimusalue painottuu Maan vesikehän mantereilla esiintyvään osaan. Meriä tutkii geofysikaalisesta näkökulmasta fysikaalinen meritiede.

Suomessa operatiivisia hydrologisia palveluita kuten tulvien ja lumikuorman arviointia hoitaa Suomen ympäristökeskus SYKE. Alaa voi opiskella Helsingin ja Oulun yliopistoissa, geofysiikan osastolla/laitoksella sekä Teknillisessä korkeakoulussa Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella.

Pieni Hiekka-aavikko

Pieni Hiekka-aavikko on aavikko Australiassa Länsi-Australian alueella. Se on pääosin alavaa hiekka-aavikkoa. Aavikon pinta-ala on noin 101 000 km2Pieni Hiekka-aavikko ei ole mikä tahansa pienialainen hiekka-aavikko, vaan toinen Australian kahdesta Hiekka-aavikon nimeä kantavasta aavikosta. Suurempi niistä on Iso Hiekka-aavikko, joka sijaitsee Pienen Hiekka-aavikon pohjoispuolella. Gibsonin aavikko puolestaan sijaitsee Pienen Hiekka-aavikon itäpuolella.

Pienen Hiekka-aavikon maastomuodot, eläimistö ja kasvillisuus ovat samankaltaiset kuin Ison Hiekka-aavikon, ja molempien läpi kulkee historiallinen Canning Stock Route -karjatie. Karjatie on Pienen Hiekka-aavikon ainoa varsinainen kulkuväylä. Vuotuinen sademäärä on 150–200 mm, ja sateet saadaan pääosin kesällä. Valunta päätyy aavikon pohjoislaidalla sijaitsevaan Lake Disappointment -suolajärveen. Keskilämpötila on kesäisin 22–38 °C ja talvisin 5.4–21.3 °C.

Veden kiertokulku

Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto kuvaa veden olomuodon muutoksia nesteestä vesihöyryksi ja jääksi tai päinvastoin. Se kuvaa myös veden jatkuvaa liikettä vesikehässä. Veden kiertokulku voidaan jakaa neljään osaan: sadantaan, valuntaan, haihduntaan ja infiltraatioon.

Sadanta on ilmakehässä pilviksi tiivistynyttä vesihöyryä, joka putoaa maan pinnalle tai mereen. Sadanta saadaan pääasiassa sateena tai lumena.

Valunta kuvaa sitä, miten pintavedet kulkeutuvat meriin pudottuaan sateena mantereille. Valunta tapahtuu pääasiassa jokien kautta. Osa sataneesta vedestä haihtuu jo ennen ehtimistään mereen.

Haihdunta on veden muuttumista vesihöyryksi ja siirtymistä ilmakehään. Haihduntaa voi tapahtua joko elottomilta pinnoilta (evaporaatio) tai kasvien kautta (transpiraatio). Yhteisnimitys näille on evapotranspiraatio.

Infiltraatio eli imeytyminen kuvaa pintaveden siirtymistä maaperän läpi pohjavedeksi. Varsinainen infiltraatio on sadeveden tunkeutumista maan pinnan läpi maaperään, suodanta taas infiltroituneen veden kulkua yhä alemmas pohjaveden rajaan saakka. Suodannan nopeus riippuu maaperän laadusta.Kulkeutumisen lisäksi vesi voi varastoitua vaihtelevan pituisiksi ajoiksi muun muassa järviin, jäätiköihin, pilviin, lumipeitteeseen, pohjaveteen ja meriin.

Vesitaseyhtälö

Vesitaseyhtälö kuvaa jonkin alueen vesivaraston muutosta ja kertoo, millä tavoin vesi kulkee alueen kautta tietyllä aikavälillä. Yhtälön vasemmalla puolella on alueelle tulleen veden määrä ja oikealla siltä poistunut vesi. Valuma-alueen vesitaseyhtälö on

, missä

Käytännössä alueen vesivaraston muutos ilmenee järvien ja pohjaveden vedenkorkeuden nousuna tai laskuna sekä lumipeitteen muutoksena. Vastaava vesitaseyhtälö voidaan kirjoittaa mille tahansa alueelle tai esimerkiksi järvelle, jolloin R kuvaa järven lähtö- ja tulovirtaaman erotusta ja ΔS suoraan järven vedenpinnan nousua tai laskua.

Vägara laht

Vägara laht (myös Väike Mullutu laht, Kiisajärv) on Virossa Saarenmaan kunnassa Saarenmaalla sijaitseva luonnollinen järvi.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.