Tuomarien kirja

Tuomarien kirja (hepr. ‏ספר שופטים‎, Sefer Shoftim) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun seitsemäs ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen toinen kirja. Kirjan nimi viittaa sen sisältöön — se sisältää Israelin kansaa hallinneiden ja ohjanneiden tuomarien historian.

Tuomarien kirja
שופטים
Tanak
Nevi'im
Raamattu
Vanha testamentti
Jeftan paluu. Giovanni Antonio Pellegrini, n. 1700–1725.

Jeftan paluu. Giovanni Antonio Pellegrini, n. 1700–1725.
Synty
Kirjoittaja (perint.) tuntematon
Kirjoituspaikka Babylonia tai Kanaaninmaa
Ajoitus n. 500–400 eaa.
Teksti
Genre historiakirja
Alkukieli heprea
Lyhenne Tuom.
Lukuja 21
Jakeita 618
Edeltävä:
< Joos.
Seuraava:
Ruut >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Historia

Gustave Dore Jephtha
Jeftan tytär. Gustave Doré, 1865.

Kirjan nimi tulee siitä, että se käsittelee tuomareita. Teos kuvailee aikaa, joka sijoitetaan luvatun maan valloituksen ja kuningaskunnan perustamisen välille, jolloin tuomarien esitetään hallinneen Israelin heimoja. Raamatun kronologiassa aika sijoittuu noin vuosiin 1200-1000 eaa.[1] Tuomarit olivat eräänlaisia heimopäälliköitä, joiden kuvataan nousseen johtamaan kansaa, kun nämä rikkoivat Herraa vastaan. Tutkimuksessa on kyseenalaistettu tällaisen jakson historiallisuus ja ehdotettu, että kyseessä on myöhemmin kehitelty historiantulkinta.[2]

Babylonialaisen Talmudin mukaan kirjan on kirjoittanut Samuel.[3] Eksegeettisessä tutkimuksessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että kirja rakentuu toisiinsa vain löyhästi liittyvistä kertomuksista.[4] Epätasainen rakenne viittaa siihen, että Tuomarien kirjan kertomukset ovat alun perin eri ajoilta peräisin olevia erillisiä kertomuksia. Yksittäisten kertomusten ajoittaminen on kiistelty kysymys: ne saattavat perustua varhaisiin heimotraditioihin tai olla myöhäistä fiktiota. Tutkimuksessa esitetäänkin usein, että kertomusten kokonaisuus on toimitettu yhteen noin 500-400 eaa. osana Deuteronomistista historiateosta.[1] Tätä toimitushistoriaa tutkittaessa on esimerkiksi huomattu, että kirjan alkupuolisko (Tuom. 1:1-2:5) on todennäköisesti lisätty kirjaan myöhemmin.[5]

Kuolleenmeren kääröjen joukosta on löydetty yleisesti käytetystä Tuomarien kirjan masoreettisesta tekstistä poikkeava käsikirjoitus. Siitä puuttuu kokonaan jakso Tuom. 6:7-10, mikä vahvistaa, että katkelma on tekstiin myöhemmin tehty lisäys.[6]

Sisältö

  • Israelilaiset valloittavat Kanaaninmaata: muun muassa Adoni-Besek, Jerusalem, Hebron, Debir, Betel (Tuom. 1)
  • Enkeli nuhtelee israelilaisia (2)
  • Otniel, Ehud ja Samgar tuomareina (3)
  • Debora ja Barak tuomareina (4-5)
  • Gideon tuomarina, sota midianilaisia vastaan, Gideonin valloitukset ja retket (6-8)
  • Abimelekin kuninkuus (9)
  • Tola ja Jair tuomareina, sota ammonilaisten kanssa, Jefta tuomarina (10-11)
  • Ibsan, Elon ja Abdon tuomareina, sota efraimilaisten kanssa (12)
  • Simson tuomarina, Simson voittaa filistealaiset (13-15)
  • Simson ja Delila (16)
  • Miikan pyhäkkö, Danin heimo etsii uutta asuinpaikkaa (17-18)
  • Raiskaus Benjaminin Gibeassa, seurauksena veljessota (19-21)

Lähteet

  1. a b Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun, s. 71-72. Kirjapaja, 2008.
  2. Thomas L. Thompson: Early History of the Israelite People: From the Written & Archaeological Sources. BRILL, 2000-01-01. ISBN 9004119434. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.5.2018). en
  3. Louis Jacobs: Structure and Form in the Babylonian Talmud. Cambridge University Press, 2008-02-14. ISBN 9780521050319. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.5.2018). en
  4. Marc Brettler: The Book of Judges: Literature as Politics. Journal of Biblical Literature, 1989, nro 3, s. 395–397. doi:10.2307/3267111. Artikkelin verkkoversio.
  5. Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 11.5.2018.
  6. Heikki Räisänen: Kuva Raamatun maailmasta muuttuu. Tieteessä tapahtuu, 2010, s. 65. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

  • Peltola, Olavi: ”Tuomarien kirja”, Löytöretki Vanhaan testamenttiin. Kauniainen: Perussanoma, 1992. ISBN 951-888-174-X. Teoksen verkkoversio.
  • Brettler, Marc Zvi: The Book of Judges. Old Testament readings. Psychology Press, 2002. ISBN 0415162173.
  • Webb, Barry G.: The Book of Judges. The New International Commentary on the Old Testament. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2012. ISBN 0802826288.

Aiheesta muualla

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Tuomarien kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
  • Drum, Walter: Judges Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  • Hirsch, Emil G. & Ryssel, Victor: Book of Judges. Jewish Encyclopedia. 1906. (englanniksi)
Aamoksen kirja

Aamoksen kirja (hepr. ‏עמוס‎) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 30. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kahdestoista kirja.

Ensimmäinen Samuelin kirja

Ensimmäinen Samuelin kirja (hepr. ‏ספר שמואל א‎, Sefer Sh'muel Alef) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun yhdeksäs ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kolmas kirja. Ensimmäisen Samuelin kirjan tunnetuimpia tarinoita on Daavidin ja Goljatin kohtaaminen.

Heprealaisissa raamatuissa Ensimmäinen ja Toinen Samuelin kirja lasketaan usein yhdeksi "Samuelin kirjaksi" (Sefer Sh'muel). Kirjoihin viitataan joskus myös ”Ensimmäisenä” ja ”Toisena kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta kuninkaiden kirjasta käytetään nimiä ”Kolmas” ja ”Neljäs kuninkaiden kirja”.

Ensimmäinen kuninkaiden kirja

Ensimmäinen kuninkaiden kirja (hepr. ‏ספר מלכים א‎, Sefer Melachim Alef) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun yhdestoista ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen viides kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista. Lisäksi niissä kerrotaan profeettojen Elian ja Elisan toiminnasta.

Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan viitataan myös ”Kolmantena” ja ”Neljäntenä kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta Samuelin kirjasta käytetään nimiä ”Ensimmäinen” ja ”Toinen kuninkaiden kirja”.

Habakukin kirja

Habakukin kirja (hepr. ‏חבקוק‎, Chav'kuk) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 35. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen seitsemästoista kirja.

Haggain kirja

Haggain kirja (hepr. ‏חגי‎, Chagi) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 37. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen yhdeksästoista kirja.

Hoosean kirja

Hoosean kirja (hepr. ‏ספר הושע‎, Sefer Hoshea) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 28. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kymmenes kirja. Kirja on pisin niistä profeetallisista kirjoista, jotka kirjoitettiin ennen Babylonin vankeutta.

Jeremian kirja

Jeremian kirja (hepr. ‏ירמיהו‎, Yirmi'yahu) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 24. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kahdeksas kirja.

Joelin kirja

Joelin kirja (hepr. ‏יואל‎, Yo'el, vuoden 1938 raamatunsuomennoksessa Jooelin kirja) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 29. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen yhdestoista kirja.

Kaksitoista profeettaa

Kaksitoista profeettaa (hepr. ‏תרי עשר‎‎‎, Trei Asar) on juutalaisen Tanakhin toisen osan Nevi'imin kahdeksas ja viimeinen kirja. Se kokoaa yhteen niin kutsutut pienet profeetat eli kaksitoista profeetallista kirjaa, jotka ovat kristillisen Raamatun Vanhassa testamentissa erillisinä, sen viimeisinä kahtenatoista kirjana.

Luettelo Raamatun kirjoista

Raamatun kirjojen kaanon on erilainen juutalaisuudessa sekä katolisessa, ortodoksisessa ja protestanttisessa kristinuskossa. Ero koskee Vanhaa testamenttia eli heprealaista raamattua Tanakia. Sen kirjojen määrä ja järjestys on eri kirkoissa erilainen, johtuen sekä kirjojen erilaisesta ryhmittelystä että siitä, että katoliset ja ortodoksiset kirkot lukevat Vanhaan testamenttiin kuuluviksi myös niin kutsutut deuterokanoniset kirjat eli apokryfikirjat. Mukaan luettujen apokryfikirjojen määrä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa on myös erilainen.

Lisäksi kreikkalaisessa ortodoksisuudessa, itämaisessa ortodoksisuudessa ja katolisen kirkon itäisissä riituksissa kirjojen määrässä on pieniä eroja. Alla ortodoksiselle Vanhalle testamentille annettu kaanon on laajin mahdollinen, eli jos yksikin itäinen kirkko hyväksyy kirjan, se on myös annettu luettelossa. Kaikki katolisen kirkon hyväksymät kirjat ovat aina myös ortodoksisen kirkon hyväksymiä. Protestanttisuus hyväksyy varsinaiseen Vanhaan testamenttiin vain heprealaisen raamatun kirjat.

Juutalaisuus ei luonnollisestikaan tunnusta Uutta testamenttia. Juutalaisuuden osalta luettelo koskee vain heprealaista raamattua, joka on annettu vertailukohdaksi Vanhan testamentin versioille. Kristilliset kirkot ovat Uuden testamentin kaanonista yksimielisiä.

Malakian kirja

Malakian kirja (hepr. ‏מַלְאָכִי‎, Malʾaḫi, Mál'akhî) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 39:s, Vanhan testamentin viimeinen ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen 21. ja viimeinen kirja.

Miikan kirja

Miikan kirja (hepr. ‏מיכה‎, Mikhah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 33. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen viidestoista kirja.

Nahumin kirja

Nahumin kirja (hepr. ‏נחום‎, Nachum) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 34. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kuudestoista kirja.

Nevi’im

Nevi'im (hepr. ‏‏נביאים‎), Profeetat, on toinen Tanakhin, heprealaisen Raamatun, kolmesta pääosiosta.

Obadjan kirja

Obadjan kirja (hepr. ‏ספר עובדיה‎, Sefer Obed'yah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 31. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kolmastoista kirja. Obadjan kirja on Tanakin ja Raamatun lyhin kirja.

Sakarjan kirja

Sakarjan kirja (hepr. ‏זכריה‎, Zachar'yah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 38. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen 20. kirja.

Sefanjan kirja

Sefanjan kirja (hepr. ‏צפניה‎, Zefan'yah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 36. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kahdeksastoista kirja.

Toinen Samuelin kirja

Toinen Samuelin kirja (hepr. ‏ספר שמואל ב‎, Sefer Sh'muel Bet) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kymmenes ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen neljäs kirja.

Heprealaisissa raamatuissa Ensimmäinen ja Toinen Samuelin kirja lasketaan usein yhdeksi "Samuelin kirjaksi" (Sefer Sh'muel). Kirjoihin viitataan joskus myös ”Ensimmäisenä” ja ”Toisena kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta kuninkaiden kirjasta käytetään nimiä ”Kolmas” ja ”Neljäs kuninkaiden kirja”.

Toinen kuninkaiden kirja

Toinen kuninkaiden kirja (hepr. ‏ספר מלכים ב‎, Sefer Melachim Bet) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kahdestoista ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kuudes kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista. Lisäksi niissä kerrotaan profeettojen Elian ja Elisan toiminnasta.

Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan viitataan myös ”Kolmantena” ja ”Neljäntenä kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta Samuelin kirjasta käytetään nimiä ”Ensimmäinen” ja ”Toinen kuninkaiden kirja”.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.