Tietosanakirja

Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.[1][2] Tietosanakirja voi olla yleinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, tai se voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten taiteeseen tai tekniikkaan. Tietosanakirja-artikkeleiden pituus voi vaihdella teoksesta riippuen muutamasta lauseesta useiden sivujen mittaisiin esseisiin.

Tieto
Tietosanakirja, 11 osaa, 1909–1922.

Historia

Sana ensyklopedia johtuu kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys.

Tietosanakirjalla oli rooli Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Niin sanotut ensyklopedistit muokkasivat suuren ranskalaisen tietosanakirjan Encyclopédien avulla mielialoja kuningasvaltaa vastaan. Teoksen toimittajat Denis Diderot ja Jean le Rond d’Alembert antoivat artikkelien kirjoittajien julkaista siinä piilotetusti poliittisia ja uskonnonvastaisia kannanottoja. Kannanotot oli piilotettava, koska erityisesti uskonnolliset piirit vastustivat kirjasarjan julkaisua ja vaativat sen takavarikointia.[3]

Suomessa painettujen tietosanakirjojen julkaisu on tyrehtynyt internetin ilmaisen aineiston vuoksi.[4][5]

Tiedon kokonaisesityksiä

Tunnettuja tietosanakirjoja

Tieto2
”Automobiili”, Tietosanakirja, 1. osa, 1909.

Suomalaisia tietosanakirjoja

Pieni
Pieni tietosanakirja, neljä osaa, 1925–1928.
T10034 b3478 SpectrumTietokeskusWikipedia
Spectrum, 17 osaa, WSOY 1976–1987.
Suomenkielisiä
Ruotsinkielisiä

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: tietosanakirja. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  2. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: ensyklopedia. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  3. ”Kannanoton piilottaminen tehtiin esimerkiksi niin, että artikkeli oli teeskennellyn naiivi, liioitteleva tai siinä oli viittaus artikkeliin, jossa oli täysin vastakkainen näkemys asiaan. Niinpä lapsen kuolemasta todettiin, että aidon kristityn on iloittava lapsensa kuolemasta, koska kuolema suo lapselle ikuisen autuuden.” Otavan suuri maailmanhistoria 12. Valistuksen aika, s. 206. Erling Bjøl (päätoimittaja). Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08415-1.
  4. a b c d Tiikkaja, Samuli: Internet tappoi suomalaiset tietosanakirjat – myös netissä. Helsingin Sanomat, 26.3.2012, s. C 1. Artikkelin verkkoversio. (Internet Archive)
  5. Muukkonen, Henrik: Internet tappoi tietosanakirjan. Talouselämä 1.12.2009. Viitattu 5.3.2016.
  6. a b c d Hakusana tietosanakirja teoksessa Spectrum. 12. osa, Tal–Uzb. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1980. ISBN 951-0-07251-6.
  7. http://runeberg.org/nf/ Projekt Runebergissa
  8. Meyers Konversationslexikon. 4. ed. 1885–1892.
  9. Shiels, Maggie: Wikipedia takes business approach 15.4.2008. BBC. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)
  10. Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos
  11. Pieni Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos.
  12. Spektrum Tietokeskus 2. painos, osa 12, s. 200, WSOY 1980, ISBN 951-0-07251-6 (osa 12)

Kirjallisuutta

  • Häkli, Esko: Tiedon taika. Ensyklopedioista ennen ja nyt. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-06681-1.
1860-luku

1860-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1860 ja päättyi 31. joulukuuta 1869. Vuosikymmen oli 1800-luvun seitsemäs vuosikymmen.

Encyclopedia of Life

Encyclopedia of Life (EOL) on vapaa tietosanakirja, jonka tarkoituksena on dokumentoida maapallon kaikki 1,9 miljoonaa tunnistettua elävää eliötä. Tietokantaa päivitetään jo olemassaolevista asiantuntijoiden kokoamista tietokannoista ja myös käyttäjät voivat osallistua sen ylläpitämiseen. Sivusto julkaistiin 26. helmikuuta 2008.

Sivustosta julkaistiin 5. syyskuuta 2011 uusi versio, EOLv2.

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala (ruots. Södra Karelen) on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on Lappeenranta.

Etelä-Karjala on nimensä mukaisesti eteläinen osa Suomen puolelle jääneestä osasta vanhaa historiallista Suomen Karjalaa. Kulttuurillisesti ja historiallisesti alue on osaa vanhaa Viipurin lääniä. Etelä-Karjalan pohjoisin kunta on Parikkala ja eteläisin Lappeenranta. Etelä-Karjalaa ympäröivät Kymenlaakso lounaassa, Etelä-Savo pohjoisessa, Pohjois-Karjala koillisessa, Venäjän Leningradin alue etelässä ja Karjalan tasavalta idässä.

Bruttokansantuote Etelä-Karjalassa oli 35 382 euroa/asukas vuonna 2011.

Harju

Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto. Harjun tunnusmerkkejä ovat maa-aineksen huuhtoutuneisuus sekä ympäristöään ylemmäksi kohonnut kumpumainen muoto. Harju voi kummun sijasta olla myös pitkä, mutkitteleva ja kapea, jolloin sitä kutsutaan harjuselänteeksi. Silloin on helppo huomata, että harjulla on suunta, joka selittyy jääkauden aikaisella mannerjäätikön virtaussuunnalla. Monesti harjut esiintyvät peräkkäisinä ryhminä, joita kutsutaan harjujaksoiksi. Harjujaksot voivat olla kymmeniä kilometrejä pitkiä muostumia, jotka hahmottaa parhaitsen kartalta.Harjuja on Suomessa 1,5 miljoonaa hehtaaria eli 4,5% maamme pinta-alasta.

Harmaakivi

Harmaakivi on usein graniitin vanhentunut nimitys, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten granodioriittia ja gneissigraniittia. Suomen keskiaikaiset kivikirkot on pääosin rakennettu harmaakivestä. Alkujaan monien kirkkojen ulkoseinät ovat olleet rapattuja ja kalkittuja.Vuonna 1932 ilmestynyt Iso tietosanakirja määritteli harmaakiven harmaanväristen graniittikivien kansanomaiseksi nimitykseksi. Rahvas käytti sanaa usein mistä tahansa malmien, kalkkikiven tai muun hyödynnettävän kiviaineksen yhteydessä esiintyvästä hyödynnettäväksi kelpaamattomasta kivestä kelvollisen vastakohtana.

Järvi

Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue. Järven vesi ei virtaa tiettyyn suuntaan, ainakaan jatkuvasti. Järveä pienempi seisova vesi on lampi ja virtaavia vesimuodostumia ovat joet ja purot. Useimmat järvet ovat suolattomia. Suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Yleensä järveen johtaa ja siitä laskee pois joki. Osa järvistä saa vetensä lähteistä. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet, esimerkiksi Vostok Antarktiksella.

Laskujoettomissa järvissä vettä poistuu ainoastaan haihtumalla. Siksi ne ovat usein erittäin suolaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi maailman suolaisimmat järvet Kuollutmeri ja Iso Suolajärvi sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri. Tällaiset järvet ovat usein merenpinnan alapuolella.

Keuruun reitti

Keuruun reitti on itäisin Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitti saa alkunsa Multian ja Saarijärven kuntien alueella sijaitsevista latvajärvistä. Reitin suurimpia järviä ovat Keurusselkä ja Ukonselkä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan (Kolhon kylän) kaupunkien alueella ja Kuorevesi Mänttä-Vilppulan ja Jämsän, aiemmin myös Kuoreveden kunnan alueella. Reitin vedet laskevat Vilppulankosken kautta Paloselkään.

Krim

Krim (ukr. Крим, Krym, ven. Крым, Krym, krimintat. Qırım) on Mustaanmereen työntyvä niemimaa. Niemimaalla sijaitsee Krimin autonominen tasavalta. Sen yhdistää mantereeseen 4–8 kilometriä leveä Perekopinkannas. Niemimaan itäosassa Kertšinsalmi erottaa Asovanmeren Mustastamerestä. Krim kuuluu de jure Etelä-Ukrainaan ja de facto Länsi-Venäjään (lukuun ottamatta Arabatinkynnäksen pohjoisosaa, joka kuuluu sekä de jure että de facto Ukrainan Hersonin alueeseen).

Krimin autonomisen tasavallan pääkaupunki ja väkiluvultaan niemimaan toiseksi suurin kaupunki on Simferopol. Toinen tärkeä kaupunki Krimillä on Sevastopolin rannikkokaupunki, joka on väkiluvultaan Krimin suurin kaupunki ja jota usein virheellisesti pidetään Krimin pääkaupunkina.

Krimin eteläpuolella sijaitsee merkittäviä merenalaisia maakaasu- ja maaöljyesiintymiä. Kun Venäjä valtasi Krimin, Ukraina menetti noin 80 prosenttia maakaasu- ja maaöljyvaroistaan. Tämä varojen menetys tekee Ukrainasta alttiimman Venäjän painostukselle.

Kymenlaakson maakunta

Kymenlaakso (ruots. Kymmenedalen) on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa. Maakunnan nimi johtuu sen halki kulkevasta Kymijoesta, jonka varrella tai lähellä ovat seudun suurimmat asutuskeskukset. Kymenlaakson maakuntakeskukset ovat Kotka ja Kouvola. Kotkassa sijaitsevat muun muassa maakunnan liiton hallinto, keskussairaala ja maakuntamuseo. Kotka on myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen isäntäkunta. Kouvolassa puolestaan sijaitsevat Ely-keskus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Kaakkois-Suomen pääpoliisiasema, maakuntakirjasto (vuoteen 2017 asti) ja maakunnan suurin rautatieasema. Kouvola on ollut maakunnan suurin hallinnollinen kaupunki vuonna 2009 tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen 87 964 asukkaalla. Maakunnan suurin taajama sen sijaan on Kotkan keskustaajama 53 206 asukkaalla.

Kymenlaakso oli Suomen ensimmäisiä laajasti teollistuneita alueita, jo 1800-luvulta alkaen. Teollisuus keskittyi Voikkaan ja Kotkan välisen rautatien varteen. Nykyään alue kärsii raskaan teollisuuden, pääosin paperiteollisuuden, taantumisesta, kun korvaavaa työllistäjää ei ole löytynyt. Taantumisen seurauksena alueella on muuttotappio pääosin Helsingin seudulle. Uusia asukkaita saapuu myös ulkomailta, etupäässä Venäjältä. Bruttokansantuote Kymenlaaksossa oli vuonna 2017 yhteensä 5 702 miljoonaa euroa.Kymenlaakson maakuntaa ympäröivät Uusimaa lounaassa, Päijät-Häme luoteessa, Etelä-Savo koillisessa ja Etelä-Karjala idässä.

Legenda

Legenda (latinan sanasta legenda ’luettava’) on eri yhteyksissä käytettävä ja eri asioita tarkoittava ilmaisu. Legendoista koostuva kirja on legendaario.

Alun perin legenda on tarkoittanut pyhimyselämäkertaa, mutta sanaa on sittemmin käytetty kuvaamaan epäuskottavaa, epäilyttävää tai kaunisteltua tarinaa, jossa myyttisiä aineksia yhdistellään historiallisiin tosiasioihin.

Pieni tietosanakirja

Pieni tietosanakirja (1925–1928) oli toinen suomeksi julkaistu tietosanakirja. Sen julkaisi Otava, siinä oli neljä osaa ja noin 3 000 sivua. Aiemmin oli julkaistu vain WSOY:n ja Otavan Tietosanakirja vuosina 1909–1919.

Runeberg-projektin tulkinnan mukaan Pienen tietosanakirjan tekijänoikeus on vanhentunut. Suomen tekijänoikeuslainsäädännön kannalta tulkinta on kuitenkin kiistanalainen, vaikka teoksen iästä johtuen asialla ei käytännössä olekaan taloudellista merkitystä.

Kirjan laitokset:

Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1925–1928. 3 000 sivua, Otava

Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1949–1952, 3 000 sivua, Otava

Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1958–1959, 3 200 sivua, Otava

Pihlajaveden reitti

Pihlajaveden reitti on keskimmäinen Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitin keskusjärvi on Pihlajavesi entisen Pihlajaveden kunnan alueella Keuruulla. Reitti yhtyy Ähtärin reittiin kuuluvaan Tarjanneveteen Virroilla. Reitin valuma-alue 696,97 km².

Röyhy

Röyhy on heinäkasveilla tavattava kukintotyyppi. Se on terttumainen, pitkälapakkoinen kerrannaiskukinto, jonka haarojen kärkeen on kehittynyt tähkylöitä tai mykeröitä. Kukkalapakko on se osa kasvin vartta, johon kukat kiinnittyvät. Jos lapakon haarat ovat itsekin haarautuneita, syntyy kerrannaiskukinto. Tähkylä on heinä- ja sarakasvien pieni tähkä eli osakukinto. Tähkylä vastaa toiminnaltaan terälehdellisten kasvien kukkaa. Röyhykasveihin kuuluu mm. järviruoko.

Savi

Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on ns. saves eli hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa. Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta. Karkeimmat ainekset laskeutuivat pohjaan nopeimmin ja hieno aines kulkeutui jään reunasta kauimmaksi.

Suomessa esimerkiksi Etelä-Suomen rannikkoalueella on laajoja savitasankoja ja Pohjanmaan rannikkoalueella jokialueitten maaperä on usein savea.

Toimiala

Toimiala on taloudellista toimintaa harjoittavan yrityksen tai ammatinharjoittajan pääasiallisen toiminnan perusteella määräytyvä elinkeinoluokka. Henkilön toimiala (elinkeino) määräytyy hänen työpaikkansa toimialan perusteella. Luokittelussa yritystoiminta ryhmitellään elinkeinohaaroihin ja nämä edelleen yhä pienempiin alaryhmiin. Toimiala voi määräytyä esimerkiksi tuotevalikoiman, tuotannon tai tuotteiden jakelutien perusteella. Toimialana voi olla vaikka metalliteollisuus, vähittäiskauppa tai koulutus. Luokittelussa pääasiallinen toiminta tarkoittaa työalaa, joka tuottaa suurimman taloudellisen arvonlisäyksen. Rahallisen arvon lisääntyminen voi tällöin olla vähemmänkin kuin puolet koko toiminnan tuottamasta arvonlisäyksestä.

Uncyclopedia

Uncyclopedia on Wikipediasta tehtynä parodiana alkanut wiki-hanke, jonka artikkelit satirisoivat kohteitaan, Wikipediaa, ajankohtaisia asioita tai muuta.

Uncyclopedian perusti Jonathan Huang, joka tunnetaan internetissä nimillä ”Chronarion” ja ”stillwaters” 5. tammikuuta 2005. Uncyclopedia ilmoittaa etusivulla olevansa ”sisältövapaa” (content-free) tietosanakirja siinä missä Wikipedia on ”vapaa” (free) tai ”vapaasisältöinen” (free-content) tietosanakirja. Suomenkielinen versio Hikipedia kuvailee itseään ”älyvapaaksi luulosanakirjaksi” ja ”vangituksi tietosanakirjaksi”. Uncyclopedian käyttäjiä kehotetaan kirjoittamaan hauskoja artikkeleita. Jotkin sivut ovat puhtaasti huumoria, eikä niiden aiheilla ei ole käytännössä mitään vastinetta todellisessa maailmassa.

Englanninkielinen Uncyclopedia perustettiin tammikuussa 2005. Tähän mennessä sinne on kirjoitettu lähes 32 000 artikkelia. Uncyclopedia on saatavilla tällä hetkellä 36 kielellä, muiden muassa englanniksi, ranskaksi, saksaksi, puolaksi, italiaksi, ruotsiksi, suomeksi, norjaksi, japaniksi, espanjaksi, katalaaniksi, kreikaksi, venäjäksi, hepreaksi, arabiaksi, viroksi ja latinaksi. Eri kielisten Uncyclopedioiden nimet ovat hyvinkin erilaisia, esimerkiksi suomenkielinen versio on nimeltään Hikipedia ja ruotsinkielinen versio Psyklopedin. Hikipedia perustettiin vuoden 2005 huhtikuussa. Hikipedian ei alun perin pitänyt olla Uncyclopedian suomenkielinen vastine. Vuoden 2011 lopussa Hikipediassa oli artikkeleita yli 7 000 ja sivuja yli 38 000. Nytmilloin? Hikipediassa on lähes 7 300 artikkelia. Hikipedian etusivulla ollaan käyty yli 4,6 miljoonaa kertaa.

Englanninkielisessä Uncyclopediassa on yli 7 000 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.milloin?

Vasemmisto

Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin toisessa päässä olevista poliittisista ryhmistä. Vasemmiston on perinteisesti ajateltu edustavan jyrkkää sosiaalista liberalismia sekä valtion ja julkishallinnon korostamista. Sanaa vasemmisto käytetään myös vastaavista ryhmittymistä puolueiden ja muiden ryhmien sisällä. Käsitteet vasemmisto ja oikeisto syntyivät Ranskan vallankumouksessa, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädäntöelimissä.Vasemmistopuolueista on perinteisesti käytetty myös nimityksiä työväenpuolueet tai sosialistiset puolueet. Alun perin vasemmiston tunnusmerkkinä on pidetty sosialismin kannattamista, mutta nykyään tämän on pääasiallisesti läntisissä demokratioissa korvannut sosiaalidemokratia tai punavihreys. Suomessa vasemmistopuolueiksi luetaan eduskuntapuolueista Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vasemmistoliitto, joskus myös Vihreä liitto.

Voivodi

Voivodi on slaavilainen arvonimi, joka alkuaan annettiin sotaa johtamaan valitulle päällikölle. Myöhemmin sitä on käytetty eräistä ruhtinaista Moldovassa, Puolassa, Transilvaniassa ja Valakiassa. Serbiassa ja Montenegrossa voivodi oli tietyn alueen johtohenkilö. Venäjällä voivodi oli maaherran arvonimenä 1500-luvulta vuoteen 1775 asti ja Puolassa se oli voivodikunnan ylimmän hallintoviranomaisen nimityksenä 1919–1950 ja nyky-Puolassa termi Wojewoda eli voivodi tarkoittaa puolalaisen voivodikunnan kuvernööriä.

Serbian kuningaskunnassa voivodi oli vuodesta 1901 käytössä ollut korkein sotilasarvo, joka vastasi marsalkkaa.

Wikipedia

Wikipedia on Internetissä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu MediaWiki-tekniikkaan. Tietosanakirja on virtuaalinen, eikä sitä julkaista painettuna versiona. Wikipediaa kirjoitetaan 291 kielellä. Wikipedian sisältö on vapaaehtoisten kirjoittama, ja se on vapaa GNU Free Documentation -lisenssin mukaisesti. Wikipediaa ylläpitää Wikimedia Foundation, joka ei kuitenkaan omista Wikipedian sisältöä. Wikipedian palvelimet sijaitsevat Virginiassa, Floridassa ja Amsterdamissa.

Wikipedian perustajan Jimmy Walesin mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”. Wikipedia tarjoaa laajat siteerausoikeudet: kuka tahansa voi käyttää sen sisältöä ilmaiseksi ja joitakin kuvia lukuun ottamatta myös kaupallisesti, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan. Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto Wikimedia Commons, joka sisältää yli 30 miljoonaa tekijänoikeuksista vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.