Tapaninkylä

Tapaninkylä (ruots. Staffansby) on Vantaanjoen itä- ja Malmin pohjoispuolella sijaitseva Helsingin 39. kaupunginosa, joka on etupäässä pienkerros-, omakoti- ja rivitaloaluetta. Se jakautuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat Tapaninvainio (noin 8000 asukasta) ja Tapanila (5600 as.). Helsingin peruspiirijaossa se ei muodosta omaa peruspiiriään vaan kuuluu Malmin peruspiiriin.[1]

Tapaninkylä
Staffansby
Hiidenkivenpuisto Tapanilassa.

Hiidenkivenpuisto Tapanilassa.
Kaupungin kartta, jossa Tapaninkylä korostettuna. Helsingin kaupunginosat

Kaupungin kartta, jossa Tapaninkylä korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Koordinaatit 60°15′53″N, 025°00′14″E
Kaupunginosa nro 39
Pinta-ala 3,86 [1] km² 
Väkiluku 14 313 ()[2]
Väestötiheys 3708 as./km²
Osa-alueet Tapanila, Tapaninvainio
Postinumerot 00730, 00731, 00780, 00781
Lähialueet Malmi, Pukinmäki, Tuomarinkylä, Suutarila, Suurmetsä

Lähteet

  1. a b Helsinki alueittain 2008 (Malmin peruspiiri PDF:n sivuilla 140-143) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 21.2.2010.
  2. http://www.aluesarjat.fi/. Arvo on haettu Wikidatasta.

Aiheesta muualla

Eteläinen suurpiiri

Eteläinen suurpiiri (ruots. Södra stordistriktet) on Helsingin kaupungin eteläisten kaupunginosien muodostama suuralue. Siihen kuuluu Töölönlahden ja Pitkänsillan etelä- ja länsipuolella oleva osa kantakaupunkia sekä Lauttasaari. Suurpiiri jakautuu Vironniemen, Kampinmalmin, Taka-Töölön, Ullanlinnan ja Lauttasaaren peruspiireihin.

Muun muassa Helsingin ydinkeskusta ja Suomenlinna kuuluvat eteläiseen suurpiiriin.

Itäinen suurpiiri

Itäinen suurpiiri on Helsingin kaupungin itäisten kaupunginosien muodostama suuralue, joka jakautuu Vartiokylän, Myllypuron, Mellunkylän sekä Vuosaaren peruspiireihin.Alueen tärkein aluekeskus on Vartiokylään kuuluva Itäkeskus, jossa sijaitsevat muun muassa kauppakeskukset Itis ja Easton Helsinki. Muita tärkeitä aluekeskuksia ovat Vuosaari ja Kontula. Itäiseen peruspiiriin liikennöi Helsingin metro, joka on alueen tärkeimpiä liikenneyhteyksiä.

Koillinen suurpiiri

Koillinen suurpiiri (ruots. Nordöstra stordistriktet) on Helsingin kaupungin koillisten kaupunginosien suuralue. Se kattaa viisi kaupungin suunnittelun, hallinnon ja palvelutuotannon peruspiiriä: Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen.

Suurpiirin länsirajana on Vantaanjoki, itä­rajana Vanhankaupun­gin­lahdelta Kivikkoon johtava viher­alue. Pohjoisessa peruspiiri rajoittuu Vantaaseen, ja raja kulkee osan matkastaan Keravan­jokea pitkin. Suur­piirin kautta kulkevat päärata ja Lahdenväylä sekä Kehä I ja Kehä III. Nykyisen suur­piirin alue liitettiin Helsinkiin suuressa alue­liitoksessa vuonna 1946. Sitä ennen se oli kuulunut Helsingin maalaiskuntaan.

Suur­piirin aluetta nimitetään toisinaan myös Matapupu-alueeksi. Nimi on muodostettu akronyyminä nimistä Malmi, Tapanila, Pukinmäki ja Puistola, ja alueella on aikoinaan ilmestynyt myös Matapupu-niminen paikallislehti.

Kotinummen ala-aste

Kotinummen ala-aste oli Kotinummentien varrella sijaitseva peruskoulun ala-asteen koulu Tapanilassa Helsingissä. Vuonna 2016 Kotinummen ala-aste yhdistyi Ylä-Malmin peruskoulun kanssa Malmin peruskouluksi ja Kotinummen ala-asteesta tuli Malmin peruskoulun yksi sivukoulu.

Ennen yhdistymistä Kotinummella opiskeli noin 180 oppilasta.

Sen yhteydessä on myös Kotinummen päiväkoti ja vieressä Kotinummen puisto. Kun Hiidenkiven peruskoulu perustettiin, Kotinummen oppilasmäärä väheni.

Mosahalli

Mosahalli on Tapanilassa sijaitseva liikuntahalli, jossa voi harrastaa salibandyä, seinäkiipeilyä ja jousiammuntaa.

Mustikkamaa–Korkeasaari

Mustikkamaa-Korkeasaari (ruots. Blåbärslandet-Högholmen) on Helsingin 19. kaupunginosa virallisen aluejaon mukaan. Se käsittää Mustikkamaan ja Korkeasaaren saaret sekä muutamia pienempiä saaria. Mustikkamaa on virkistysalueena, ja siellä on neljä tennis-, kaksi koripallo- ja yksi jalkapallokenttä. Korkeasaaressa on eläintarha. Asukkaita kaupunginosassa on 19 (1. tammikuuta 2009).

Pohjoinen suurpiiri

Pohjoinen suurpiiri (ruots. Norra stordistriktet) on yksi Helsingin seitsemästä suurpiiristä. Pohjoista suurpiiriä kutsutaan myös Pohjois-Helsingiksi.

Pohjoinen suurpiiri jakautuu viiteen peruspiiriin, jotka ovat Maunula, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Oulunkylä ja Itä-Pakila.

Puroniitty

Puroniitty (ruots. Bäckängen) on Helsingin Ultunan kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Se on Helsingin itäisin ja samalla pohjoisin osa ja kuuluu Östersundomin suurpiiriin ja peruspiiriin. Ennen vuotta 2009 Puroniitty kuului Sipooseen.

Puroniityssä asui 220 henkeä vuodenvaihteessa 2008/2009 . Puroniityssä on pientaloalueita, mutta suurin osa alueesta on rakentamatonta.

Suurmetsä

Suurmetsä (ruots. Storskog) on 15 500 asukkaan kaupunginosa Koillis-Helsingissä. Suurmetsään kuuluvat osa-alueet Puistola, Heikinlaakso, Tattarisuo, Alppikylä ja Jakomäki. Suurmetsän nimi vahvistettiin vuonna 1962, jolloin kaupunginosa myös jaettiin nykyisiin osa-alueisiinsa. Suurmetsän alue liitettiin Helsinkiin Vantaasta suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Helsingin piirijaossa Puistola, Heikinlaakso, Tattarisuo ja Alppikylä kuuluvat Puistolan peruspiiriin, ja Jakomäki muodostaa oman peruspiirinsä. Kaupunginosan nimen perustana oleva Storskog esiintyy paikannimenä jo 1760-luvun kartoissa.

Suutarila

Suutarila (ruots. Skomakarböle) on Helsingin 40. kaupunginosa, joka sijaitsee Koillis-Helsingissä Keravanjoen varressa. Kiinteistöjaotuksen mukaiseen kaupunginosaan kuuluvat osa-alueina Siltamäki (noin 6 400 asukasta), Tapulikaupunki (8 500 as.) ja Töyrynummi (4 700 as.). Yhteensä alueella on noin 19 700 asukasta ja 3 300 työpaikkaa.

Suutarila tarkoittaa myös kaupungin peruspiiriä, johon kuuluvat ainoastaan Siltamäki ja Töyrynummi. Peruspiirin asukasluku vuoden 2008 alussa oli 11 151 ja työpaikkojen määrä 1 930 (31.12.2005).Suutarilan kaupunginosan naapurialueita Helsingissä ovat Tapaninkylä ja Suurmetsä, ja Vantaan puolella Tikkurila pohjoisessa ja Tammisto sekä Veromies lännessä.

Suutarila eli Skomakarböle kuuluu Tikkurilan ohella Helsingin pitäjän keskusseudun keskiaikaisiin kyläkuntiin. Kylän nimi ei näytä olleen alkuaikoina täysin vakiintunut; asiakirjoissa esiintyvät vaihdellen Skommarböleby (vuosina 1540–1543), Bölleby (1544), Bölet (1545) ja Skomarby (1552). Suomenkielisenä käännösnimenä on 1900-luvun alussa tullut käyttöön Suutarinkylä, ja vuonna 1959 kaupunginosan nimeksi vahvistettiin Suutarila.Isonjaon päättyessä vuonna 1769 kylässä oli neljä taloa. Talojen maista ositettiin asuntotontteja 1900-luvun alusta lähtien. Alue liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa, jolloin se oli luonteeltaan vielä varsin maaseutumaista. Kaupunginosaan vahvistettiin väliaikainen rakennuskaava ja ensimmäiset kadunnimet vuonna 1952. Suutarilan lopullinen kaavoitus alkoi 1960-luvulla. Suutarinkylän vanhojen talonpoikaistalojen nimet on säilytetty kadunnimissä Halvarilanpolku (Halvars), Hannukselantie ja -polku (Hannusas), Penttiläntie ja -polku (Bengts) ja Pikkaraistie (Kortmans).

Tapanila

Tapanila (ruots. Mosabacka) on vanha huvila-alue ja Malmin peruspiiriin kuuluva osa-alue Koillis-Helsingissä pääradan varrella. Yhdessä Tapaninvainion kanssa se muodostaa Tapaninkylän kaupunginosan.

Tapanilan alueen naapureina ovat lounaassa Ylä-Malmi ja lännessä Tapaninvainio; näihin molempiin rajalinjana toimii Kotinummentie. Pohjoisessa Tapanilankaaren (tie) toisella puolella sijaitsevat Tapulikaupunki ja Puistola. Idässä Malminkaari (tie) määrittää rajan Malmin lentokentän suuntaan. Radan eteläpuolella naapurina on Ala-Malmi.

Tapanilan länsiosa on pientalovaltainen. Radan itäpuolella on kerrostaloalue, joka on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla lukuun ottamatta 2003–2005 rakennettua Fallkullan aluetta.

Tapanilassa toimii vuonna 1908 perustettu työväenyhdistys, jonka omistuksessa on vuonna 1924 valmistunut, nykyisin suojeltu työväentalo.

Tapanilan VPK

Tapanilan VPK on vuonna 1915 perustettu vapaapalokunta, joka toimii Helsingin Tapanilassa. Tapanilan VPK on yksi Helsingin 15 sopimuspalokunnasta. VPK toimii Helsingin kaupungin Pelastuslaitoksen alaisuudessa.

Tapanilan VPK:lla on kolme osastoa: hälytysosasto, nuoriso-osasto ja naisosasto. Hälytysosasto suorittaa palo-, myrsky-, eläin- ja pelastustoimen hälytystehtäviä. VPK:n palokuntatalo on osoitteessa Päivöläntie 50.

Tapanilan kirkko

Tapanilan kirkko on 22. syyskuuta 1957 käyttöön vihitty, arkkitehti Pehr Björkvalin suunnittelema kirkkorakennus Helsingin Tapanilassa. Se on Malmin seurakunnan vanhin kirkko.Kirkkosaliin mahtuu 200 henkeä ja seurakuntasali soveltuu 30 henkilön ruokailutilaisuuksiin. Kirkon 11-äänikertaiset urut ovat dresdeniläisen urkutehtaan Jehmlich Orgelbaun vuonna 1958 rakentamat.

Tapanilan rautatieasema

Tapanilan rautatieasema (lyh. Tna, ruots. Mosabacka järnvägsstation) on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asema Helsinki–Riihimäki-radalla Helsingissä. Se sijaitsee Malmin ja Puistolan asemien välissä, noin 13 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta koilliseen.

A.B. Parkstand-Vanda-Puistokylä O.Y. -niminen maakeinotteluyhtiö alkoi palstoittaa asuntotontteja Tapaninkylän alueelta vuonna 1906 ja anoi rautatieseisakkeen perustamista alueelle. Liikennepaikka otettiin käyttöön vuonna 1907, aluksi seisakkeena. Seisakkeen alkuperäinen nimi oli Vanda, mutta se muutettiin jo seuraavana vuonna Mosabackaksi, koska nykyistä Vantaankosken aluetta kutsuttiin tuolloin samalla nimellä. Tapanila siirtyi osaksi Helsinkiä vuoden 1946 alussa toteutetussa suuressa alueliitoksessa.Tapanila oli aluksi hyvin mitätön liikennepaikka, mutta jo vuonna 1910 se korotettiin pysäkiksi. Samalla liikennepaikkaa siirrettiin puoli kilometriä etelämmäksi, jonne maakeinotteluyhtiö rakensi ensimmäisen pysäkkirakennuksen. Pysäkin tuntumaan perustettiin tapettitehdas, joka oli yksi Helsingin maalaiskunnan suurimmista teollisuuslaitoksista. Vuonna 1939 sinne rakennettiin puinen asema­rakennus, joka vuonna 1991 purettiin ja siirrettiin Pikku-Huopalahteen kulttuurikohteeksi. Varsinaista asemarakennusta ei Tapanilassa enää ole.

Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4. Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttää aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.

Tapaninvainio

Tapaninvainio (ruots. Staffansslätten) on pientalovaltainen asuinalue Koillis-Helsingissä. Yhdessä Tapanilan kanssa se muodostaa Tapaninkylän kaupunginosan. Alueella asuu noin 8000 asukasta.

Tapaninvainiolla on hyvät ulkoilumahdollisuudet Vantaanjoen ja Tuomarinkylän kartanon läheisyydessä. Alue sijaitsee Vantaanjoen itärannalla. Tapaninvainion pohjoispuolella kulkeva Tapaninkyläntie toimii rajana Suutarilan Töyrynummeen ja Siltamäkeen päin. Idässä Kotinummentien toisella puolella alkaa Tapanila. Etelässä naapureina ovat Ylä-Malmin ja Pukinmäen kaupunginosat.

Tapaninvainiosta on useita bussiyhteyksiä Helsingin keskustaan, Itäkeskukseen, Lentokentälle sekä Malmin ja Pukinmäen juna-asemille.

Tattariharju

Tattariharju (ruots. Tattaråsen) on Malmin peruspiiriin kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava osa-alue Koillis-Helsingissä.

Tämä työpaikka-alue sijaitsee Kehä I:n pohjoispuolella, Lahdenväylästä länteen ja Tattarinharjuntiestä itään.

Alueella asui vain 6 henkeä (1.1.2005); työpaikan Tattariharju tarjoaa n. 1350 henkilölle.

Tuomarinkylä

Tuomarinkylä (ruots. Domarby) on kaupunginosa Pohjois-Helsingissä. Siihen kuuluvat osa-alueina Haltiala (15 as.), Paloheinä (5 967 as.), Torpparinmäki (2 539 as.) ja Tuomarinkartano.

Tuomarinkylän peruspiiriin kuuluvat muut Tuomarinkylän osa-alueet kuin Tuomarinkartano, joka luetaan Itä-Pakilan peruspiiriin.Tuomarinkartanon osa-alueella sijaitsee Tuomarinkylän kartano, jota ympäröi puisto ja laajat viljelysalueet. Kartanossa toimii nykyään museo ja kartanon tallit ovat ratsastusharrastajien käytössä. Alueella sijaitsevat Tuomarinkylän ratsastuskoulu, Tuomarinkartanon ratsastusopisto sekä kolme yksityistallia.

Tuomarinkylän kevyenliikenteen silta

Tuomarinkylän kevyenliikenteen silta on Vantaanjoen ylittävä silta Helsingissä. Silta yhdistää Tuomarinkartanon Tapaninvainioon. Sillan on suunnitellut Niilo Raita, ja se valmistui 1979.

Vesala (Helsinki)

Vesala (ruots. Ärvings) on Mellunkylään kuuluva noin 7 000 asukkaan osa-alue itäisessä Helsingissä, Kontulan kupeessa. Alueen asuntokanta sisältää lähinnä pohjoisessa ja lännessä pientaloja 1950-luvulta, ja etelässä kerrostaloja 1980-luvulta. Alueen pientaloaluetta on viime vuosina täydennysrakennettu 1990-luvulta alkaen.

Vesalaa palvelevat Kontulan ja Mellunmäen metroasemat sekä useat Helsingin sisäiset bussilinjat.

Vesalassa on palveluista muun muassa päiväkoteja, nuorisotalo ja ravintoloita.

Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin
Helsinki districts

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.