Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

OECD (engl. Organisation for Economic Co-operation and Development[1], ransk. Organisation de coopération et de développement économiques) eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö[1], perustettiin vuonna 1961 harmonisoimaan ja kehittämään jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa sekä lisäämään yhteiskunnallista hyvinvointia. OECD on vuonna 1948 perustetun Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön, OEEC, (engl. Organization for European Economic Co-operation[1]) toiminnan jatkaja.[2]

OECD:n päämaja on Château de la Muette, joka on Pariisissa sijaitseva vanha Rothschild-pankkiiriperheen kartano. Sillä on toimistoja myös Berliinissä, Méxicossa, Tokiossa ja Washington D.C.:ssä.[3] OECD:n atomienergiajärjestö on NEA.

OECD member states map
  Perustajajäsenet (1961)
  Myöhemmin liittyneet
Organisation for Economic Co-operation and Development
Organisation de coopération et de développement économique
OECD logo
Perustettu 1961
Päämaja Pariisi, Ranska
Jäsenet 34 jäsenvaltiota
Viralliset kielet ranska, englanti
pääsihteeri José Ángel Gurría
Aiheesta muualla
www.oecd.org

Jäsenmaat

Perustajajäsenet (1961)

Myöhemmin liittyneet

Katso myös

Pääsihteerit

puheenjohtaja vuodet valtio
Robert Marjolin 1948–1955 Ranskan lippu Ranska
René Sergent 1955–1960 Ranskan lippu Ranska
Thorkil Kristensen 1960–1969 Tanskan lippu Tanska
Emiel van Lennep 1969–1984 Alankomaiden lippu Alankomaat
Jean-Claude Paye 1984–1994 Ranskan lippu Ranska
Staffan Sohlman vt. 1994 Ruotsin lippu Ruotsi
Jean-Claude Paye 1994–1996 Ranskan lippu Ranska
Don Johnston 1996–2006 Kanada
José Ángel Gurría 2006– Meksikon lippu Meksiko

Lähteet

  1. a b c Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.6.2013.
  2. Organisation for Economic Co-operation and Development britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.11.2018. (englanniksi)
  3. Kimberly Amadeo: The OECD and How It Can Help You thebalance.com. thebalance.com. Viitattu 23.11.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Development Assistance Committee

Development Assistance Committee (suom. kehitysyhteistyökomitea) eli DAC on OECD:n alainen, maailman tärkein kansainvälisen kehitysavun normeja määrittävä ja ylläpitävä elin.

Inkluusio (kasvatustiede)

Inkluusio (inclusion) tai inklusiivinen kasvatus (inclusive education) viittaavat Yhdistyneiden Kansakuntien ja UNESCO:n piirissä kehitettyyn ajattelutapaan, jossa korostetaan kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Inkluusion käsite esiintyi ensimmäisen kerran YK:n ohjelmista Salamancan julistuksessa vuonna 1994. Siinä vaadittiin periaattessa kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa. Erityisluokkasijoitusten tuli olla vain "harvinainen poikkeus".

Inkluusion käsite tuli korvaamaan YK:n aikaisemmissa julistuksissa (esim. Standard Rules, 1993) käytettyjä ilmaisuja "täysi osallistuminen ja tasa-arvo" (full participation and equality) tai "täysi integraatio" (full integration). Uusi käsite omaksuttiin yhdysvaltalaiselta tieteelliseltä seuralta TASH , joka oli alkanut puhua inkluusiosta 1990-luvun alussa. Uuden käsitteen avulla haluttiin havainnollistaa keskeistä ajattelutavan muutosta. Integraation käsite oli kytkeytynyt ajatukseen porrasteisesta palvelujärjestelmästä, jossa vammaiset henkilöt pääsivät tavallisten palvelujen piiriin "mahdollisuuksien mukaan". Yhteisöön liittyminen eli integraatio oli riippuvaista henkilön vamman asteesta ja hänen kuntoutumisestaan. Inkluusio puolestaan merkitsi jokaisen henkilön suoraa osallistumista. Sen tekivät mahdolliseksi normaaliympäristöön tuodut yksilölliset tukitoimet.

Ensimmäinen suomalainen vammaispoliittinen "inklusiivinen" laki oli vuoden 1987 vammaispalvelulaki . Siinä todetaan, että "kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle".

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD alkoi 1990-luvulla käyttää myös käsitettä inkluusio, kuitenkin muuttuneessa merkityksessä siten, että sana oli vain perinteisen integraatiokäsitteen synonyymi. Enimmäkseen näin ymmärrettynä inkluusion käsite on levinnyt myös suomalaiseen käyttöön. Inkluusiosta puhuttaessa on tarpeen aina tarkentaa, käytetäänkö OECD:n uudelleen määrittelemää vai alkuperäistä UNESCO:n käsitettä.

Kanadan talous

Kanada on yksi maailman varakkaimmista valtioista, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n sekä johtavien teollisuusmaiden ryhmän G8:n jäsen. Kuten myös muiden läntisten teollisuusmaiden, Kanadan taloutta dominoi palvelusektori, joka työllistää noin kolme neljännestä Kanadan asukkaista. Kanada on epätavallinen muiden korkean profiilin valtioiden joukossa, sillä alkutuotanto on tärkeässä osassa sen taloudessa, metsänhakkuun ja öljyteollisuuden ollessa tärkeimpiä sen teollisuudenaloja. Osittain tämän vuoksi Kanada on hyvin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, varsinkin Yhdysvaltain kanssa. Kanadalla on suurehko teollisuussektori, joka on keskittynyt eteläiseen Ontarioon. Erityisesti autoteollisuus on hyvin tärkeätä.

Kanada on vapaiden markkinoiden talous, joskin sen hallitus puuttuu markkinoihin hieman enemmän kuin Yhdysvalloissa, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin Euroopan valtioissa. Kanadalla on myös perinteisesti ollut matalampi bruttokansantuote per asukas kuin Yhdysvalloilla (jossa varallisuuserot ovat kuitenkin suuremmat), mutta korkeampi kuin läntisen Euroopan talouksilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kanadan talous on kasvanut vuolaasti työttömyyden vähetessä ja hallituksen budjetin ollessa useasti hyvin ylijäämäinen.

Keskitulotason maat

Keskitulotason maat (yksikössä engl. middle-income country, MIC; myös engl. middle-income economy) on Maailmanpankin käyttämä maaluokka, joka määräytyy keskimääräisen, Atlas-menetelmällä lasketun bruttokansantulon (BKTL, engl. GNI per capita) perusteella. Luokituksen dollarimääräiset rajat ja luokkaan kuuluvien maiden lista tarkistetaan vuosittain heinäkuussa. Maailmanpankin maaluokittelua käytetään pohjana esimerkiksi kehitysapua ja lainoja myönnettäessä sekä eräänä perusteena kansainvälisen kaupan tariffikohtelussa. Osa keskitulotason maista kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC), mutta maaluokkaan kuuluu myös pitkälle kehittyneitä maita.

Vuoden 2016 tilastojen perusteella määritetty MIC-maiden bruttokansantulon alaraja henkeä kohden oli 1 006 Yhdysvaltain dollaria ja yläraja 12 235 dollaria vuodessa (vuonna 2014 rajat korkeammalla: 1 046–12 735). Merkitykseltään suuri, vuonna 2016 yhteensä 108 maata (2014 yht. 104 maata) sisältänyt keskituloisten maiden ryhmä jaetaan usein kahtia: alemman keskitulotason maihin (LMIC: 1 006–3 955 USD per capita) ja ylemmän keskitulotason maihin (UMIC 3 956–12 235 USD per capita). Keskitulotason maissa asuu ihmiskunnan enemmistö - vuonna 2014 yhteensä 5,1 miljardia ihmistä. Yhteenlaskettu bruttokansantuote (BKT, vallitsevin hinnoin) oli 2014 kaikkiaan 24 600 miljardia USD ja keskimääräinen bruttokansantuotteen kasvuvauhti oli 4,8 prosenttia (2014). Valtaosa maailman äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle 1,25 dollarilla päivässä elävistä ihmisistä asuu keskitulotason maissa, ja yli puolet maailman ääriköyhistä asuu yksistään Intiassa, Kiinassa, Bangladeshissä tai Nigeriassa.Keskitulotasoa köyhempiä maita kutsutaan matalan tulotason maiksi (BKTL enintään 1 005 USD per capita, vuoden 2016 tilastoluvuin). Bruttokansantulon ollessa keskimäärin vähintään 12 236 USD henkeä kohden kyseessä on puolestaan korkean tulotason maat.

Kotihoidon tuki

Kotihoidon tuki on avustus, jonka Suomessa Kansaneläkelaitos maksaa alle kolmevuotiaan lapsen hoitamiseen. Lasta voi hoitaa isä, äiti tai muu hoitaja, kuten sukulainen. Lapsi voi olla myös yksityisen päivähoidon tuottajan hoidossa, jolloin perhe voi hakea joko kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea.

Luettelo Suomen diplomaattisista edustajista kansainvälisissä järjestöissä

Tämä on luettelo Suomen diplomaattisista edustajista kansainvälisissä järjestöissä. Luettelossa ovat mukana kaikki historialliset edustajat järjestöittäin.

Maailmantalous

Maailmantalous tarkoittaa järjestelmää, jossa taloudellinen tuotanto ja kulutus eri puolilla maailmaa ovat yhteydessä toisiinsa.

Matalan tulotason maat

Matalan tulotason maat tai alhaisen tulotason maat (yksikössä engl. Low income country, LIC; myös engl. Low-income economy) on Maailmanpankin määrittelemä köyhien maiden luokka. Määrittely perustuu Maailmanpankin Atlas-menetelmällä laskettuun bruttokansantuloon (BKTL, engl. GNI). Maaluokan BKTL-rajat ja luokitusehdon täyttävien maiden luettelo tarkistetaan vuosittain heinäkuussa. Maailmanpankin maaluokittelua käytetään pohjana esimerkiksi kehitysapua ja lainoja myönnettäessä sekä eräänä perusteena kansainvälisen kaupan tullietuuskohtelussa.Vuoden 2016 tilastojen perusteella määritetty LIC-maiden bruttokansantulon yläraja henkeä kohden oli 1 005 Yhdysvaltain dollaria vuodessa (vuoden 2014 tiedoista laskettu raja oli 1 045 USD ja 2015 raja oli 1 025; raja on laskenut, sillä maailmanlaajuinen bruttokansantulo on hieman laskenut vuosina 2014–2016). Tämän raja-arvon alapuolella oli Maailmanpankin tilastojen mukaan 31 kansantaloutta. Vuonna 2016 matalan tulotason maissa oli yhteensä 659,3 miljoonaa ihmistä (vuonna 2014 yht. 613,2 milj.). Yhteenlaskettu bruttokansantuote (BKT, vallitsevin hinnoin) oli 405,5 miljardia dollaria (2014: 397,4 mrd. USD) ja keskimääräinen bruttokansantulo henkeä kohden oli 611,8 dollaria vuodessa (2014: 628,8 USD/vuosi/hlö). Saman BKTL-arvon (Atlas) perusteella määritellään myös matalan tulotason maita enemmän ansaitsevia kansantalouksia. Näitä ovat keskitulotason maat (MIC, vuonna 2016 rajana 1 006–12 235 USD per capita) ja korkean tulotason maat (vähintään 12 236 USD per capita). Merkitykseltään suuri keskituloisten maiden ryhmä jaetaan usein alemman ja ylemmän keskitulotason maihin (LMIC: 1 006–3 955 USD ja UMIC 3 956–12 235 USD per capita).

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.