Suklaa

Suklaa on ruoka- ja nautintoaine. Suklaata valmistetaan lisäämällä kaakaopavuista valmistettavaan kaakaomassaan yleensä sokeria ja maitosuklaan tapauksessa myös maitoa tai maitojauhetta, erilaisia mausteita sekä koostumusta parantavia aineita. Suklaata käytetään sellaisenaan kiinteässä muodossa, makeisten raaka-aineena, ruoanlaitossa mausteena sekä esim kakkujen leivonnassa.

Chocolate02
Sulavaa maitosuklaata

Koostumus

Chocolate
Useita eri suklaalajeja

Suklaa koostuu kaakaomassasta, johon lisätään vaihteleva määrä sokeria, maitojauhetta ja kaakaovoita sekä mausteita kuten vaniljaa. Lesitiinillä ainekset voidaan sitoa yhteen ja suklaasta saada kermaista ja sileää. Halvoissa suklaissa voidaan kaakaovoi korvata muilla öljyillä kuten palmuöljyllä.[1]

Suklaa on väriltään ruskeaa ja sen sävy vaihtelee kaakaopitoisuuden mukaan hyvin tummasta heleän vaaleaan. Kaakao itsessään maistuu kitkerältä. Siten pelkästä kaakaomassasta ja kaakaovoista valmistetut tummat suklaat ovat voimakkaan ja karvaan makuisia. Sokeripitoisuutta ja maitoa lisäämällä suklaasta saadaan makeampaa ja miedompaa.

Sokeria on tummassa suklaassa yleensä 30–40 prosenttia, ja maitosuklaassa ja valkosuklaassa hiukan enemmän, joskus yli 40 prosenttia. Suklaa voi olla makeutettu ruokosokerin sijaan muillakin makeuttajilla.[2]

Suklaata voi maustaa monilla eri tavoilla, kuten erilaisilla pähkinöillä, kuivatuilla hedelmillä, mintulla, kahvilla ja likööreillä.

Tumma suklaa

Tummaa suklaata valmistetaan kaakaomassasta, kaakaovoista ja sokerista, mutta siihen ei käytetä maitoa. Tummassa suklaassa on kaakaota 45–100 prosenttia, josta kaakaovoita saattaa olla viitisen prosenttia.[3][4] Korkean kaakaopitoisuuden vuoksi kaakaon maku tuntuu voimakkaana.[3] Euroopan unionin alueella tummassa suklaassa kaakaokuiva-aineen kokonaispitoisuus on oltava vähintään 35 prosenttia.[5]

Maitosuklaa

Maitosuklaata valmistettaessa käytetään edellä mainittujen raaka-aineiden lisäksi maitojauhetta tai maitoa.[3] Euroopan unionin alueella maitosuklaassa on oltava vähintään 25 prosenttia kaakaokuiva-ainetta ja vähintään 14 prosenttia maidon kuiva-ainetta.[5] Vaaleassa maitosuklaassa on oltava vähintään 20 prosenttia kaakaokuiva-ainetta ja vähintään 20 prosenttia maidon kuiva-ainetta.[5]

Valkosuklaa

Valkosuklaa valmistetaan sokerista, maitojauheesta ja kaakaovoista ja maustetaan yleensä vaniljalla. Valkoisessa suklaassa ei ole lainkaan kaakaomassaa.[3] Euroopan unionin alueella valkoisen suklaan täytyy sisältää vähintään 20 prosenttia kaakaovoita ja vähintään 14 prosenttia maidon kuiva-ainetta.[5] Valkoista suklaata käytetään lähinnä koristeisiin, leivontaan ja jälkiruokiin.[3]

Raakasuklaa

Raakasuklaa on suklaata, jonka valmistukseen käytettyjä raaka-aineita ei ole kuumennettu yli 46 asteen. Näin suklaassa on jäljellä myös arvokkaat ainesosat kuten entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä.[6] Kaakaopavut voivat kuitenkin fermentointivaihessa käydä 50 asteen lämpötilassa, joten käsitys kuumentamattomasta suklaasta ei pidä täysin paikkaansa. Kaakaota joudutaan kuumentamaan (paahtamaan) myös siinä olevien bakteerien tappamiseksi. [7]

Käyttö

Suklaa on muuntuvaisuuden ja muovailtavuuden ansiosta erittäin monikäyttöistä. Sen maku sopii melkein mihin tahansa. Sellaisenaan tai maustettuna se voidaan pakata levyn, patukoiden tai konvehtien muotoon, mutta suklaasta voidaan muotoilla myös erilaisia hahmoja, kuten joulupukkeja tai pääsiäispupuja. Suklaata voidaan käyttää myös täytteenä, koristeena tai kuorrutteena. Se sopii jäätelöön, leivonnaisiin, kekseihin, vohveleihin ja riisikakkuihin (riisisuklaa). Suklaata voidaan käyttää myös mausteena erilaisiin elintarvikkeisiin kuten juomiin, levitteisiin, vanukkaisiin tai lisäravinnejauheisiin.

Suklaata käytetään myös ruoissa. Esimerkiksi kanassa voi olla mole-kastiketta eli kastiketta jossa on kaakaojauhetta. Churroja syötäessä churro dipataan yleensä sulaan suklaaseen.

Suklaamakeisten kolme suurinta kuluttajamaata kilogrammoina henkeä kohti vuodessa ovat nykyisin Irlanti 11,9 kg, Sveitsi 10,8 kg ja Iso-Britannia 10,1 kg. Suomi on sijalla 9 kulutuksella 7,2 kg.[8]

Tuotanto

Kaakaonviljely

Suklaan pääraaka-aine on kaakao, jota saadaan kaakaopuun pavuista. Kaakaopuuta viljellään 20. leveysasteiden välillä sopivissa olosuhteissa. Kaakaoviljelmien puut kasvavat yleensä suurempien puiden suojassa. Puut alkavat tuottaa täyttä satoa 6–7 vuoden ikäisinä. Suurin osa maailman suklaasta saadaan Forastero-lajikkeesta. Criollo-lajikkeesta saadaan miedomman makuista suklaata, mutta se ei ole yhtä satoisa kuin Forastero. Kolmas päälajike on Trinitario, joka on edellisten risteytys.[9]

Kaakaon maku riippuu lajikkeen lisäksi myös maa- ja ilmasto-olosuhteista. Lähellä päiväntasaajaa viljeltyjen kaakaopapujen rasva on yleensä pehmeämpää kuin muualla viljeltyjen. Kovasta kaakaorasvasta tehdyt suklaat eivät sula kovin helposti ja soveltuvat siksi kesäisin myytävään suklaaseen, ja pehmeästä kaakaorasvasta tehty suklaa sopii jäähdytettyisiin suklaavalmisteisiin kuten suklaakuorrutettuun jäätelöön, jossa se pysyy kiinteänä.[10]

Kaakaon kolme päätuotantoaluetta ovat Länsi-Afrikka, Kaakkois-Aasia ja Etelä-Amerikka. Vuonna 2000 yli 40 % maailman kaakaosadosta tuli Norsunluurannikolta ja suurin osa Euroopan suklaasta valmistetaankin juuri norsunluurannikkolaisesta kaakaosta.[11]

Viljelyn eettisyys

Suklaan raaka-aineena käytettävää kaakaota viljellään usein epäinhimillisissä olosuhteissa. Suklaata valmistavat yritykset kuten Fazer, Kraft Food ja Nestlé eivät ole pystyneet takaamaan, että tuotteet on valmistettu ihmisoikeuksia rikkomatta. Kaakaon suurimmissa viljelysmaissa, kuten Norsunluurannikolla ja Ghanassa kaakaonviljelyssä onkin havaittu laajalti käytettävän lapsityövoimaa. Lisäksi työntekijöiden oloissa on huomattu vakavia puutteita.[12]. Reilun kaupan sertifikaatin saanut suklaa on valmistettu kaakaosta, jonka viljelyssä pienviljelijöiden ja suurempien tilojen työntekijöiden olot ja tulot noudattavat tiettyjä periaatteita ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotteita myydään yleisesti elintarvikeliikkeissä.[13][14]

Papujen valmistus

Kaakaohedelmät poimitaan puista, hedelmät halkaistaan ja niiden sisällä olevat pavut erotellaan.[15] Sen jälkeen pavut fermentoidaan joko lehtien peittämissä kasoissa tai laatikoissa. Fermentointi kestää muutaman päivän, ja sen aikana pavuissa tapahtuu kemiallisia reaktioita ja syntyy sokereita ja happoja, mikä antaa niille tunnusomaisen maun ja värin.[16] Seuraavaksi pavut kuivataan, jotta ne eivät homehtuisi. Kuivattaminen tapahtuu yleensä auringossa, mikäli mahdollista. Kuivattaminen kestää noin viikon, minkä jälkeen papujen kosteus on 7–8 %.[17] Pavut pakataan kuivattamisen jälkeen 60–65 kilogramman juuttisäkkeihin ja rahdataan muista elintarvikkeista ja kosteudesta erillään prosessoitavaksi.[18]

Kaakaomassan valmistus

Pavut puhdistetaan. Yleensä pavut kuoritaan ensin ja saadut nibsit paahdetaan, mutta joskus pavut paahdetaan kuorineen, minkä jälkeen niiden kuori irtoaa helposti. Kuorineen paahtaminen kuluttaa kuitenkin energiaa ja tuottaa enemmän hävikkiä kuin nibsien paahtaminen.[19] Paahtaminen poistaa kaakaopavuista kitkerän maun.[20] Kuoritut nibsit jauhetaan rasvan erottelemiseksi ja jotta niistä voidaan valmistaa suklaata. Tuloksena on kaakaomassaa, joka sulatetaan nestemäiseksi.[21] Siitä voidaan puristamalla erotella vielä kaakaovoita ja kiinteä, kova kiekon mallinen kaakaokakku, josta jauhetaan kaakaojauhetta.[22]

Suklaan valmistus

Chocolate melanger
Suklaan valmistusta raaka-aineita sekoittamalla

Suklaata valmistetaan nestemäisestä kaakaomassasta, kaakaovoista sekä sokerista ja joskus myös maitojauheesta, jotka myös jauhetaan.[23] Ensin massaan sekoitetaan sokeri ja maitojauhe, ja tahna puristetaan useiden valssien välissä mahdollisimman hienoksi.[24] Sen jälkeen tahnaan sekoitetaan kaakaovoita konssaamalla, menetelmällä joka keksittiin vuonna 1878. Sen avulla tahmea suklaatahna muutetaan suussasulavan pehmeäksi ja tarpeeksi nestemäiseksi, jotta siitä voidaan tehdä valmista suklaata.[25] Konssauksen loppuvaiheessa massaan lisätään vielä kaakaovoita ja usein myös emulgointiaineita kuten soijalesitiiniä parantamaan suklaamassan viskositeettia.[26]

Kaakaovoikiteiden täytyy olla oikean kokoisia, jotta valmis suklaa olisi kovuudeltaan oikeanlaista ja sulaisi oikeassa lämpötilassa.[27] Oikeantyyppisten kiteiden synnyttämiseksi suklaamassalle tehdään lopuksi tarkka lämpökäsittely: se jäähdytetään temperointikoneessa alle 30-asteiseksi, ja siihen lisätään valmista suklaata.[28]

Lopuksi suklaa kaadetaan suuttimien läpi muotteihin, jotka liikkuvat tärisevällä kuljetushihnalla. Hihnalla suklaa johdetaan muoteissa viileään ilmaan, missä se jäähtyy ja supistuu. Muotit käännetään ympäri, ja suklaapalat kääräistään tinapaperiin ja kuljetetaan pakkaamoon.[29]

Täytesuklaata voidaan tehdä kahdella tavalla. Ensimmäisessä tavassa, jota käytetään etenkin täytesuklaalevyihin, suklaa valutetaan ensin muotteihin. Ne käännetään sitten ympäri niin että enin suklaa valuu pois ja sitä jää vain muotin seinämille. Sen jälkeen muotteihin kaadetaan täyte, joka lopuksi peitetään suklaalla. Toisessa tavassa, jota käytetään etenkin suklaakonvehtien teossa, kiinteät täytteet viedään kuljetinhihnalla rivissä kuorrutuskoneeseen ja niiden päälle valutetaan suklaakerros. Liköörikonvehdin teossa kuuma sokeriliuos valutetaan maissitärkkelyspuuterissa oleviin syvennyksiin. Liuokseen muodostuu jäähtyessään kuori, jonka päälle suklaa valutetaan.[30]

Terveysvaikutukset

Joidenkin suklaassa olevien ainesosien on havaittu mahdollisesti edistävän terveyttä. Esimerkiksi tumman suklaan kohtuullisen nauttimisen on todettu estävän verisuonien tukkeutumia.[31] Suklaamakeisissa on kuitenkin paljon sokeria ja rasvoja, joten ne voivat olla myös terveydelle haitaksi; liika suklaan syönti saattaa aiheuttaa esim. hampaiden reikiintymistä ja ylipainoa, siinä missä minkä tahansa runsasenergiaisen elintarvikkeen liiallinen nauttiminen. Kaakao sisältää teobromiinia, ja sitä on sitä enemmän suklaassa, mitä tummempaa se on. Teobromiini on myrkyllistä koirille.[32][33]

Historia

Maya-intiaanit ja heidän jälkeensä asteekit viljelivät kaakaopapuja jo satoja vuosia ennen eurooppalaisten tuloa Amerikkaan. Intiaanit valmistivat kaakaopavuista nestemäistä ja kitkeränmakuista kaakaojuomaa nimeltä xocoatl, johon he lisäsivät myös muun muassa chiliä.[34]

Eurooppaan ensimmäiset kaakaopavut tuotiin viimeistään vuonna 1544, kun kekchi-intiaanien valtuuskunta saapui tapaamaan Espanjan kruununprinssiä. Ensimmäisen kaakaolastin tiedetään saapuneen Sevillaan vuonna 1585.[35] Tämän jälkeen nestemäinen suklaajuoma alkoi saavuttaa suosiota Espanjan hovissa. Suklaata alettiin tarjoilla kylmänä, ja chilin sijaan sitä maustettiin sokerilla, kanelilla, manteleilla ja pähkinöillä.[36]

1600-luvulla suklaan salaisuudet levisivät Espanjasta muualle Eurooppaan. Ranskassa suklaa säilyi hovin ilona, mutta Englannissa suklaasta tuli vuosisadan puolivälin jälkeen koko varakkaamman kansanosan nautintoaine, kun kahvilat alkoivat tarjoilla suklaajuomaa. [37] Yhdysvaltoihin suklaan toi irlantilainen John Hannon vuonna 1765.[38]

1800-luvulla suklaan valmistustekniikat kehittyivät merkittävästi. Vuonna 1828 hollantilainen Coenraad van Houten keksi puristimen, jolla rasva saadaan poistettua kaakaomassasta ja kaakaojauhe eroteltua. Englannissa aloittivat tunnetut suklaavalmistajat kuten Cadbury, Fry ja Rowntree: vuonna 1847 Joseph Fry valmisti ensimmäisen kiinteän suklaapatukan ja vuonna 1863 Cadbury toi markkinoille suklaarasian. Suomessa perustettiin Brunbergin edeltäjä A.W. Lindforsin leipomo vuonna 1871. Sveitsiläinen Daniel Peter kehitti ensimmäisen maitosuklaan vuonna 1876, ja Sveitsi nousi yhdeksi suklaan valmistuksen keskuksista. Karl Fazer aloitti Suomessa suklaan valmistuksen vuonna 1894.[39] Yhdysvaltalainen Milton Hershey aloitti suklaan massatuotannon Yhdysvalloissa 1900-luvun taitteessa.[40] Vuonna 1912 Belgiassa keksittiin praline eli suklaakonvehti. [41]

1900-luvulla syntyivät monet nykyisinkin suositut tuotemerkit kuten Cadbury's Dairy Milk (1905), Toblerone (1908), Fazerin Da-Capo (1916) ja Fazerin Sininen (1922), Milky Way (1923), Mars (1932), Kit Kat (1937), M&M’s (1940), Brunbergin neekerinsuukko, nykyisin Brunberg Suukot (1950-luku) ja Tupla (1960).[42]

Suklaa kulttuurissa

Reichstag Chocolate P7120043
Suklaasta tehty malli Saksan parlamenttirakennuksesta

Suklaata pidetään usein hyvin romanttisena aineena. Suklaan tuomaa nautintoa on verrattu rakasteluun, suuteluun ja ihastumiseen. Suklaan makua ylistetään monin paikoin ja se on hyvin suosittu herkkuna.

Suklaata on käytetty aihelmana myös monissa romaaneissa, joista esimerkkeinä Pieni suklaapuoti ja Jali ja suklaatehdas.

Suklaa Suomessa

Suomessa on neljä varsinaista suklaanvalmistajaa: Brunberg, Fazer, Levy Chocolate ja Panda. Näiden lisäksi on useita yrityksiä, jotka työstävät muiden valmistamasta suklaasta omia suklaatuotteitaan. Suklaanvalmistajista ainoastaan Levy Chocolate paahtaa kaakaopapunsa itse – Brunberg ja Fazer lopettivat paahtamisen 1970-luvulla.[43]

Suklaankulutus on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 1985 lähtien. Suomessa syödään suklaata selvästi enemmän kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Suomessa syötiin vuonna 2010 suklaata 6,94 kilogrammaa henkeä kohti. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin ulkomailta 14 961 tuhatta kiloa suklaata ja vietiin ulkomaille 9 976 tuhatta kiloa.[43]

Suomen myydyin suklaalevy on Fazerin Sininen.[44]

Lähteet

  • Beckett, Stephen T.: RSC Paperbacks, Volume 22 : Science of Chocolate. Cambridge, Englanti: Royal Society of Chemistry, 2000. eISBN 9781847552143.
  • Coe, Sophie D. & Michael D.: Suklaan historia. Sitruuna Kustannus, 1996. ISBN 952-99366-3-X.
  • MacDonald, Alan: Karmea totuus suklaasta. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1969-6.
  • Ramsey, Dom: Suklaa: Intohimona suklaa, s. 102–103, 108–109. Suomentanut Haapasalo, Jade. Readme.fi, 2017. ISBN 978-952-321-445-2.
  • Tanttu, Juha: Suklaa. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07861-5.

Viitteet

  1. Ramsey 2017,s. 100–105.
  2. Ramsey 2017,s. 102.
  3. a b c d e Kaakaosta suklaaksi Suklaayhdistys. Viitattu 19.6.2013.
  4. Ramsey 2017,s. 100.
  5. a b c d Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/36/EY, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2000, elintarvikkeena käytettävistä kaakao- ja suklaatuotteista 23.6.2000. Eur-lex. Viitattu 17.12.2012.
  6. Raakasuklaa-infoa Raakasuklaa.com-sivustolla
  7. The "Raw Chocolate" Nonsense (Alustajan käyttämä sanonta, ettei raakasuklaata ole olemassakaan, voidaan nähdä tietoiseksi asian kärjistykseksi. Tekstin perusteella ei voi sanoa, että kaikki suklaa olisi kuumennettu yli 50 asteen: "In fact, during the cocoa’s fermentation temperatures can climb to 122 °F (50 °C)." Raakasuklaan väitetyistä terveysriskeistä ei ole lähdettä.) thechocolatejournalist.com. Viitattu 12.4.2017. (englanniksi)
  8. Ranking of Consumption - Chocolate Confectionery CAOBISCO. Viitattu 27.1.2010. (englanniksi)
  9. Beckett 2000, s. 8.
  10. Beckett 2000, s. 10.
  11. Beckett 2000, s. 9.
  12. Suklaan synkkä alkuperä Finnwatch. 26.9.2008. Viitattu 18.1.2009.
  13. Mikä Reilu kauppa
  14. Reilu kauppa: Kaakao ja suklaa
  15. Beckett 2000, s. 11–12.
  16. Beckett 2000, s. 12–15.
  17. Beckett 2000, s. 15.
  18. Beckett 2000, s. 16–17.
  19. Beckett 2000, s. 31–36.
  20. Beckett 2000, s. 38.
  21. Beckett 2000, s. 40.
  22. Beckett 2000, s. 46–47.
  23. Beckett 2000, s. 49–51.
  24. Beckett 2000, s. 53–56.
  25. Beckett 2000, s. 57.
  26. Beckett 2000, s. 77–78, 83.
  27. Beckett 2000, s. 85.
  28. Beckett 2000, s. 90–92.
  29. Tanttu 1984, s. 36–37.
  30. Tanttu 1984, s. 44.
  31. http://web.archive.org/web/20080621071927/http://www.kultasuklaa.fi/yritys_intohimot.html
  32. Suklaamyrkytys
  33. Koiran suklaamyrkytys
  34. MacDonald, s. 26–30
  35. Coe, s. 102–103
  36. MacDonald, s. 32–44
  37. MacDonald, s. 53–60
  38. MacDonald, s. 64
  39. MacDonald, s. 68–79
  40. MacDonald, s. 86–88
  41. Päivi Isotalus: Ruhtinaallisen hyvää. Aamulehti, 19.11.2013, s. B25.
  42. MacDonald, s. 91–107
  43. a b Suklaa Suomessa Suklaayhdistys. Viitattu 19.6.2013.
  44. Silja Lanas Cavada: Fazerin sininen Brysselissä: ”En koskaan söisi tätä normaalioloissa” 18.12.2009. Suomen Kuvalehti. Viitattu 27.1.2010.

Aiheesta muualla

Brunberg

Brunberg Oy on suomalainen makeisvalmistaja. Brunbergin suklaatehdas ja tehtaanmyymälä sijaitsevat Porvoossa. Sen osuus Suomen makeismyynnistä oli vuonna 2014 3–4 prosenttia.

Fazer

Oy Karl Fazer Ab on leipomo- ja ruokapalvelualalla toimiva suomalainen perheyritys, jolla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä yli 40 maahan. Suomen lisäksi yritys toimii Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yritys valmistaa leipomo-, keksi- ja makeis­tuotteita, ja sillä on ravintola- ja kahvilatoimintaa.

Geisha (suklaa)

Geisha on Fazerin valmistama suklaa, jota myydään suklaalevynä, suklaapatukkana ja konvehteina. Geisha-suklaassa on hasselpähkinätäytettä maitosuklaasta tehdyn kuoren sisällä.

Geisha-suklaan valmistaminen aloitettiin vuonna 1962. Peter Fazer oli ihastunut Karl Fazer Caféssa Kluuvikadulla valmistettuun Japonica-nimiseen leivokseen. Hän pyysi tuotekehitystä kokeilemaan tätä täytettä yhdessä maitosuklaan kanssa.

Geisha-nimi ja vaaleanpunainen väri lainattiin tuotteelle Fazerin Parhain -pussin makeiselta, joka sai uuden nimen Tokyo. Japani toimi uutuustuotteen inspiraationa tuolloin ajankohtaisten Tokion olympialaisten kautta, joihin Peter Fazer osallistui itsekin lajinaan purjehdus.

Vuonna 2006 Geishan pakkausta uudistettiin niin, että tunnusomainen geisha-kuva-aihe (tarkemmin maiko, harjoittelijageisha) jätettiin pois ja kirjasinta vaihdettiin.

Halifax (Kanada)

Halifax on Kanadan Nova Scotian provinssin pääkaupunki ja suurin asutuskeskus (390 000 asukasta). Vuonna 1996 Halifaxin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta yhdisti Dartmouthin, Bedfordin ja Halifaxin kaupungit sekä muutamia muita lähistön kuntia hallintoalueeksi, jonka virallinen nimi on Halifax Regional Municipality eli HRM. Sen alueella asuu 40 % Nova Scotian väestöstä.

Britit perustivat Halifaxin vuonna 1749 linnoitukseksi ja laivastotukikohdaksi ranskalaisia vastaan. Satama ja Kanadan puolustusvoimat sekä muu valtionhallinto ovat edelleen alueen suurimmat työllistäjät. Vientituotteisiin kuuluvat olut ja suklaa.

Jäätelö

Jäätelö on perinteisesti maitopohjainen jäädytetty jälkiruoka. Jäätelön valmistuksessa käytetään nykyään maitorasvan ja -proteiinin vaihtoehtona myös kasvirasvaa, tofua tai viljoja. Jäätelöitä voidaan valmistaa lukemattomia eri makuja, joita ovat muun muassa vanilja, mansikka, päärynä ja suklaa. Ennen pakastimien keksimistä jäätelö oli tuote, jota tarjoiltiin vain erikoistilaisuuksissa. Pakastimien yleistyttyä jäätelöstä tuli arkinen herkku.

Suomessa kulutetaan jäätelöä henkeä kohti mitattuna Euroopassa eniten, vuosittain noin 13 litraa.Suomen suurin markkinaosuus oli vuonna 2008 Nestlén tuotemerkillä Valiojäätelö ja toiseksi suurin Arla Ingmanilla.

Kaakao

Kaakao on kaakaopuun siemenistä eli pavuista valmistettua raaka-ainetta, jota käytetään muun muassa suklaan ja kaakaojuoman valmistuksessa sekä tupakan lisäaineosana. Kaakaopuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Amerikassa ja viljeltynä kaikkialla tropiikissa.

Sana kaakao tulee espanjan kautta Mesoamerikan intiaanikielten (erityisesti mayojen kielen) sanasta kakaw. Kaakaoiden suvun Theobroma nimi tarkoittaa ”jumalten ruokaa”.

Viisi suurinta kaakaontuottajamaata ovat Norsunluurannikko 38 %, Ghana 21 %, Indonesia 13 %, Nigeria 5 % ja Kamerun 5 %. Viisi suurinta kaakaon kuluttajamaata ovat Yhdysvallat 33 %, Saksa 12 %, Ranska 11 %, Britannia 9 % ja Venäjä 8 %.

Konvehti

Konvehti on täytetty suklaa- tai sokerimakeinen. Konvehteja voidaan koristella erilaisilla kastikkeilla tai rouheilla. Konvehdit pakataan usein rasiaan, jossa ne ovat niille upotetuissa koloissa.

Suomalaisista konvehtivalmistajista tunnetuimpia ovat Fazer ja Panda. Tunnettu valmistaja on myös belgialainen Leonidas. Suomessa konvehteja ostetaan erityisesti jouluksi.

Maitosuklaa

Maitosuklaa on suklaata, joka valmistetaan kaakaomassan, kaakaovoin ja sokerin lisäksi maitojauheesta tai maidosta. Euroopan unionin alueella maitosuklaassa on oltava vähintään 25 prosenttia kaakaokuiva-ainetta ja vähintään 14 prosenttia maidon kuiva-ainetta. Vaaleassa maitosuklaassa on oltava vähintään 20 prosenttia kaakaokuiva-ainetta ja vähintään 20 prosenttia maidon kuiva-ainetta.Maitosuklaan kokonaisenergian jakauma on 54 % rasvaa, 8% proteiinia, 38 % imeytyvää hiilihydraattia. Suklaata tehdään yleensä teollisesti. Tilastoitujen tietojen mukaan maitosuklaassa on 100 g kohden noin 33 g rasvaa ja hiilihydraatteja jopa 50 g. On erikseen olemassa maidotonta "maitosuklaata", jossa on käytetty kasvismaitoja, esimerkiksi laktoosi-intoleranssin ja maitoallergian omaavia varten.

Maitosuklaan keksi vuonna 1875 sveitsiläinen Daniel Peter kehittäessään maitojauheen, jota hän sekoitti kaakaojauheeseen ja -voihin sokerin kera .

Maitosuklaan makua itsessään muutetaan tavallisesta tummemmasta suklaasta lisäämällä suklaaseen enemmän maitoa. Se on myös pehmeämpää ja rasvaisempaa kuin tummasuklaa. Niin sanotuksi "laadukkaaksi" suklaaksi luokitellaan maitosuklaa jossa on 25 % kaakaokuiva-ainetta, 2,5 % rasvatonta kaakaokuiva-ainetta, 3,5 % maitorasvaa ja jonka kokonaisrasvapitoisuus (kaakaovoi ja maitorasva) on vähintään 25 %. Laadukas maitosuklaa sisältää vähintään 30 % kaakaota.

Maksanruskea

Maksanruskea (myös suklaanruskea, maksa, suklaa, ruskea) koira on syvän suklaanruskea vaaleanruskein, vihertävänkeltaisin tai keltaisin silmin. Iho on ruskea. Geneettisesti maksanruskea koira on musta, jonka eumelaniini jyvästyy poikkeavalla tavalla B-lokuksen bb-genotyypin vaikutuksesta ja heijastaa valoa eri tavalla näyttäen siksi ruskealta.

Termiä maksa voidaan käyttää myös viittaamaan kuviollisen koiran eumelaniinin sävyyn erotuksena mustasta, sinisestä ja liilasta: esimerkiksi ”merkkivärinen maksa” viittaa merkkiväriseen koiraan, jonka eumelaniini on maksanväristä.

Marabou

Marabou on Mondelez Internationalin Internationalin omistama suklaatuotemerkki. Johan Throne Holst perusti Ruotsissa Marabou-nimisen yrityksen 1900-luvun alussa. Kraft General Foods (jonka osasta myöhemmin tuli Mondeléz International) osti Maraboun vuonna 1993 kolmella miljardilla Norjan kruunulla silloiselta omistajalta, norjalaiselta Freialta.

Marabou-suklaan tunnusomainen karamellin maku johtuu 1950-luvulla keksitystä, "crumb"-nimisestä valmistusprosessista. Prosessi perustuu maidon, sokerin ja kaakaomassan sekoittamisen ja lämmittämisen tiettyyn ajoitukseen.

Mars-patukka

Mars on suklaapatukka, jota tuottaa Mars Incorporated. Sen sisällä on toffeeta ja nougat'ta, joiden päällä on sokerikulööriä. Patukka on päällystetty maitosuklaalla.

Tuotteen koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Suomessa myydään nykyään myös isompia Mars-patukoita, jälkiliitteiltään King Size, 2-pack tai 10-pack.

Mars-patukkaa valmistivat ensimmäistä kertaa vuonna 1920 Frank ja Ethel Mars Tacomassa Washingtonissa Yhdysvalloissa. Tuolloin sen nimi oli "Milky Way". Vuonna 1932 Forrest Mars Sr. perusti tehtaan Sloughiin Britteinsaarille. Mars-resepti perustuu amerikkalaiseen Milky Wayhin mutta on makeampi. Iso-Britannia on edelleen Marsin suurin markkina-alue.Skotlannissa tunnetaan myös rasvassa uppopaistettu Mars-patukka, jota on myynnissä useissa pikaruokakioskeissa. Marsista on myös julkaistu Mars Delight.

Milky Way (suklaa)

Milky Way on Marsin kehittämä suklaapatukka. Patukasta on kaksi erilaista versiota, toinen Pohjois-Amerikkaan ja toinen muualle maailmaan. Pohjois-Amerikan versio on sisältä karamellilla päällystettyä suklaamallas-nougatia, ja ulkokuori on tehty maitosuklaasta. Sillä on paljon samankaltaisuuksia Mars-patukan kanssa, jota myydään muissa maissa. Muita alueita varten valmistetuissa Milky Way -patukoissa ei ole karamellia, ja se taas on samankaltainen amerikkalaisen 3 Musketeers -suklaapatukan kanssa.

Mokkapalat

Mokkapalat eli mokkaruudut eli masaliisa eli suklaapelti on leivonnainen, joka on valmistettu taikinasta, jonka päälle on lisätty kahvi- ja kaakaolevitettä. Usein mokkapalojen päälle lisätään myös sokerikuorrutus, joka voidaan koristella nonparelleilla tai kookoslastuilla.

Mondelez International

Mondelez International [moʊndəˈliːz] on yhdysvaltalainen monikansallinen makeisia, keksejä, välipalatuotteita ja juomia valmistava ja markkinoiva yritys.

Mondelez muodostettiin eriyttämällä se lokakuussa 2012 entisestä Kraft Foods Inc -yhtiöstä. 2017 yritys työllisti noin 80 000 ihmistä ympäri maailmaa ja yhtiön vuotuinen liikevaihto oli noin 26 miljardia dollaria. Yrityksellä on toimintaa yli 80 maassa. Vuonna 2017 Mondelez oli maailman toiseksi suurin makeisvalmistaja Marsin jälkeen.Yhtiön pääkonttori sijaitsee Chicagon esikaupunkialueella Deerfieldissä, Illinoisissa. Mondelez International omistaa useita maailmanlaajuisia brändejä kuten Oreo, Chips Ahoy!, TUC, Belvita, Triscuit, LU, Nabisco, Club Social, Barni, ja Peek Freans (keksejä); Milka, Terry, Côte-d’Or, Toblerone, Cadbury, Marabou, Fry’s, ja Pavlides Lacta (suklaa); Trident, Dentyne, Chiclets, Halls, Stride ja Tang (juomajauheet).

Yhtiön tuotemerkkejä Suomessa ovat:

Keksit: Oreo, Marabou, Digestive, Café au LU, Belvita, Paussi, TUC, Ritz ja Cracotte

Suklaa: Marabou, Milka, Cadbury

Juomat: O’boy

Juustot: Philadelphia

Psykoaktiivinen aine

Psykoaktiivinen aine tai psykotrooppinen aine tarkoittaa sellaista kemiallista yhdistettä, joka ylittää veri-aivoesteen ja vaikuttaa ihmisen keskushermostoon muuttaen aivotoimintaa ja tajunnantilaa tavanomaisesta. Psykoaktiivisia yhdisteitä sisältävät muiden muassa kahvi (kofeiini), suklaa (teobromiini), tupakka (nikotiini), alkoholi (etanoli) ja huumeet sekä monet lääkkeet. Psykoaktiivinen ei kuitenkaan tarkoita päihdyttävää, kuten monesti väärinymmärretään.Joitain psykoaktiivisia aineita käytetään myös päihtymistarkoituksessa, jolloin kyseisiä psykoaktiivisia aineita nimitetään päihteiksi. Laissa kiellettyjä päihteitä kutsutaan huumausaineiksi. Huume on päihteen alakäsite, eli huumeet kuuluvat päihteisiin, jotka ovat huumausaineita tai niihin rinnastettavissa olevia aineita. Huumeen käsite sisältää sellaiset päihteet, jotka muistuttavat huumausaineita mutta joita ei ole vielä ehditty tehdä laittomiksi (tavallisesti muuntohuumeita). Edellä kuvattu jaottelu perustuu suomalaiseen kulttuuriin, eikä aineiden ominaisuuksiin. Esimerkiksi englannin kielessä kaikista näistä voidaan käyttää sanaa drug.

Seksikäs-Suklaa

Seksikäs-Suklaa (oikealta nimeltään Luyeye Konssi, s. 14. maaliskuuta 1992 Luanda, Angolan kansantasavalta) on suomalainen mediapersoona, tubettaja, juontaja sekä artisti. Konssi tuli tunnetuksi lyhyistä humoristisista videoistaan.

Teobromiini

Teobromiini (kreik. theos, ’jumala’ ja broma, ’ruoka’) (3,7-dimetyyliksantiini) on alkaloidi, jota on muun muassa kaakaopuun (Theobroma cacao) siemenissä eli myös suklaassa. Se luokitellaan metyyliksantiineihin yhdessä samankaltaisten kofeiinin ja teofylliinin kanssa. Teobromiinin piristävä vaikutus on paljon heikompi kuin kofeiinin. Teobromiini on kofeiinia tehokkaampi diureetti eli virtsanerityksen määrää lisäävä aine.Teobromiinia on kaakaopuun siementen lisäksi muun muassa matessa, teepensaan lehdissä, kolapähkinöissä sekä pieniä määriä arabiankahvissa.

Uppopaistettu Mars-suklaa

Uppopaistettu Mars-suklaa on Skotlannista lähtöisin oleva jälkiruoka. Suklaapatukat ensin jäädytetään ja leivitetään, minkä jälkeen ne upotetaan kuumaan öljyyn tai rasvaan.

Valkoinen suklaa

Valkosuklaa eli valkoinen suklaa on kaakaovoista, sokerista ja maitojauheesta valmistettu makeinen. Kaakaomassaa siinä ei ole lainkaan, minkä vuoksi kaikki eivät lue sitä suklaaksi.Valkosuklaata valmistettiin ensimmäisen kerran 1930-luvulla, kun kaakaojauheen sivutuotteena syntynyt kaakaovoi haluttiin käyttää hyödyksi. Valkosuklaata valmistetaan nykyisin eri muodoissa ja monin tavoin maustettuna. Perinteisessä valkosuklaassa on sokeria noin 40 prosenttia, kaakaovoita 30 prosenttia ja maitojauhetta 30 prosenttia, ja joskus siihen lisätään vaniljajauhetta. Väriltään perinteinen valkosuklaa on vaalean norsunluun väristä tai vaalean kullanruskeaa. Karamellisoitua valkosuklaata kuumennetaan niin kauan, että sen sokerit karamellisoituvat. Karamellisoitu valkosuklaa on siirappimaisen makeaa ja paahdetun makuista. Väriltään se on vaalean kullanruskeaa ja voi muistuttaa toffeeta. Koska kaakaovoin maku on melko huomaamaton, valkosuklaata usein maustetaan temperoinnin jälkeen esimerkiksi kuivatuilla hedelmillä, pähkinöillä, syötävillä kukilla tai kaakaonibseillä. Jauhettuja höysteitä tai öljyjä voidaan suklaaseen lisätä jo jauhamisen ja konssauksen aikanakin, jolloin maut sulavat suklaaseen.

Euroopan unionin direktiivi määrittelee valkoisen suklaan tuotteeksi, joka on valmistettu kaakaovoista, maidosta tai maitotuotteista sekä sokereista. Sen on sisällettävä vähintään 20 prosenttia kaakaovoita ja vähintään 14 prosenttia maidon kuiva-ainetta, josta vähintään 3,5 prosenttia on maitorasvaa.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.