Sebastian Kurz

Sebastian Kurz (s. 27. elokuuta 1986 Wien) on itävaltalainen poliitikko. Hän toimi Itävallan liittokanslerina joulukuusta 2017 toukokuuhun 2019. Hän on toiminut Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) johtajana toukokuusta 2017 lähtien.[1] Kurz toimi Itävallan ulkoministerinä vuosina 2013–2017. Hän oli virassaan Euroopan unionin historian nuorin ulkoministeri.[2]

Sebastian Kurz
Liittokansleri Kurz vuonna 2018

Liittokansleri Kurz vuonna 2018
Itävallan liittokansleri
Kurzin hallitus
18.12.2017–28.5.2019
Presidentti Alexander Van der Bellen
Edeltäjä Christian Kern
Seuraaja Brigitte Bierlein
Itävallan kansanpuolueen johtaja
1.7.2017–
15.5.2017–1.7.2017 (vt.)
Edeltäjä Reinhold Mitterlehner
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja
1.1.2017–18.12.2017
Edeltäjä Frank-Walter Steinmeier
Seuraaja Karin Kneissl
Itävallan ulkoministeri
16.12.2013–18.12.2017
Liittokansleri Werner Faymann
Christian Kern
Edeltäjä Michael Spindelegger
Seuraaja Karin Kneissl
Henkilötiedot
Syntynyt 27. elokuuta 1986
Wien, Itävalta
Tiedot
Puolue Itävallan kansanpuolue
Kumppani Susanne Thier
Tutkinnot Wienin yliopisto
Nimikirjoitus

Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.sebastian-kurz.at

ÖVP:n johdossa

ÖVP:n johtoon Kurz valittiin virallisesti heinäkuussa 2017. Ulkoministerinä hän oli vetänyt erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tiukkaa maahanmuuttolinjaa, mikä oli kasvattanut hänen suosiotaan. ÖVP:n johtajana Kurz ajoi läpi muutokset, joilla hän sai puoluejohtajana enemmän valtaa muun muassa virkanimityksiin ja poliittisiin linjavetoihin. Kurzin johdolla ÖVP linja muuttui oikeistolaisemmaksi ja puolue otti itselleen aiemmin Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) esillä pitämiä teemoja esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen. Kurz myös nimesi ÖVP:n ”uudeksi kansanpuolueeksi” (saks. Die neue Volkspartei) ja vaihtoi puolueen tunnusvärin mustasta turkoosiksi.[3]

Kurz johdatti ÖVP:n vaalivoittoon vuoden 2017 parlamenttivaaleissa.[4] ÖVP ja FPÖ muodostivat joulukuussa 2017 koalitiohallituksen, jonka johtoon Kurz nousi. Hän tuli Itävallan liittokansleriksi 31-vuotiaana eli oli virkaan noustessaan EU:n nuorin pääministeri.[5]

Kurzin hallitus erosi 28. toukokuuta 2019 saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen, joka johtui skandaalista, jossa FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri Heinz-Christian Strache jäi kiinni korruptiosta.[6] 29. syyskuuta samana vuonna pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa Kurz vei puolueensa entistä suurempaan vaalivoittoon.[7]

Lähteet

  1. Kauhanen, Anna-Liina: Sebastian Kurz kahmii valtaa ja suosiota Itävallassa – nuori uudistaja haluaa maan nuorimmaksi kansleriksi Helsingin Sanomat. 29.6.2017. Viitattu 17.12.2017.
  2. Ahtiainen, Ilkka: Tenavatähdestä tulee Itävallan ulkoministeri 15.12.2013. MTV. Viitattu 17.12.2017.
  3. Alenius, Jari: ”Ihmelapsi” ja ”musta Messias” – tällainen on Itävallan tuleva 31-vuotias liittokansleri is.fi. 16.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.10.2019.
  4. Austria far right: Freedom Party wins key posts in new government bbc.com. 16.12.2017. BBC News. Viitattu 17.12.2017. (englanniksi)
  5. Kokkonen, Yrjö: Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma 18.12.2017. Yleisradio. Viitattu 18.12.2017.
  6. Itävallan liittokanslerille epäluottamuslause – videoskandaali johtaa hallituksen eroon yle.fi. 27.5.2019. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2019.
  7. Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat – Kirjeenvaihtaja: Kurz voi vapaasti valita hallituskumppaninsa yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 29.9.2019.

Aiheesta muualla

Albanian demokraattinen puolue

Albanian demokraattinen puolue (alb. Partia Demokratike e Shqipërisë) on vuonna 1990 perustettu keskusta-oikeistolainen konservatiivinen tai liberaalikonservatiivinen poliittinen puolue Albaniassa. Demokraattinen puolue on International Democrat Unionin, Centrist Democrat Internationalin ja Euroopan kansanpuolueen täysjäsen.

Christian Kern

Christian Kern (s. 4. tammikuuta 1966 Wien, Itävalta) on itävaltalainen poliitikko, joka toimii Itävallan liittokanslerina ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtajana.

Heinz-Christian Strache

Heinz-Christian Strache (s. 12. kesäkuuta 1969lähde?) on itävaltalainen poliitikko, josta tuli vuonna 2017 varaliittokansleri. Aiemmin hän oli vuodesta 2005 vapauspuolueen FPÖ:n johtaja. Hän kannattaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja suhtautuu kriittisesti islamiin. Hän on oikeistolainen, mutta ei pidä itseään äärioikeistolaisena ja on sanonut, ettei puolueessa ole tilaa uusnatseille.Strache on Itävallan kansalliskokouksen (saks. Nationalrat) jäsen.lähde?Strachea epäillään korruptiosta ja hän erosi 18. toukokuuta 2019 kaikista tehtävistään. Hänen tapaamisestaan venäläisenä sijoittajana esiintyvän naisen kanssa julkaistiin toukokuussa 2019 video, jolla Strache odottaa taloudellista ja poliittista tukea jos järjestää venäläisille valtion urakoita. Salakuvaus tehtiin vuoden 2017 vaalien edellä. Läsnä oli myös vapauspuolue FPÖ:n eduskuntaryhmän nykyinen johtaja Johann Gudenus.

Itävallan kansanpuolue

Itävallan kansanpuolue (ÖVP, saks. Österreichs Volkspartei) on itävaltalainen konservatiivinen ja kristillisdemokraattinen puolue. ÖVP muodostettiin vuonna 1945 Itävallan tasavallan uudelleenperustamisen myötä, ja siitä lähtien ÖVP on yhdessä sosiaalidemokraattisen SPÖ:n kanssa ollut yksi Itävallan johtavista puolueista.

Itävallan parlamenttivaalit 2017

Itävallan parlamenttivaalit 2017 järjestettiin 15. lokakuuta 2017. Vaaleissa valittiin Itävallan kansallisen neuvoston kaikki 183 jäsentä. Vaalit oli tarkoitus järjestää vasta syksyllä 2018, mutta niitä päätettiin aikaistaa hallituspuolueiden, SPÖ:n ja ÖVP:n, välisten kiistojen vuoksi.Edellisissä parlamenttivaaleissa 11 edustajanpaikkaa voittanut Team Stronach päätti olla asettamatta ehdokkaita vaaleissa.Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi Sebastian Kurzin johtama ÖVP. SPÖ tuli toiseksi ja FPÖ kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Vihreät sen sijaan kokivat karvaan vaalitappion ja menettivät kaikki edustajanpaikkansa kun puolue jäi alle neljän prosentin äänikynnyksen.

Konservatiivinen kansanpuolue

Konservatiivinen kansanpuolue (tansk. Det Konservative Folkeparti, lyh. KF) on tanskalainen keskusta-oikeistolainen konservatiivipuolue, joka on International Democrat Unionin (IDU) ja Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen. Tanskassa Konservatiivinen kansanpuolue on osa Venstren johtamaa sinistä, eli oikeistolaista blokkia.

Konservatiivipuolue (Norja)

Konservatiivipuolue (norj. Høyre, oikeisto) on norjalainen keskusta-oikeistolainen puolue. Konservatiivipuolue perustettiin vuonna 1884 ja sen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2004 Erna Solberg.

Vuoden 2013 vaalitulos oli puolueen paras 28 vuoteen. Konservatiivien kannatus oli 26,8 prosenttia, ja puolue sai suurkäräjille 48 paikkaa. Norjan neljä porvaripuoluetta saivat aikaan enemmistöhallituksen, koska niillä on 169 paikasta kaikkiaan 96.

Kristillinen kansanpuolue

Kristillinen kansanpuolue (norj. Kristelig Folkeparti, KrF) on kristillisdemokratiaa Norjassa edustava poliittinen puolue. Se perustettiin vuonna 1933. Puolueen tämänhetkisenä johtajana toimii Knut Arild Hareide, ja sen muihin merkittävimpiin nimiin lukeutuu entinen pääministeri Kjell Magne Bondevik.

Kristillisdemokraatit (Ruotsi)

Kristillisdemokraatit (ruots. Kristdemokraterna, KD) on ruotsalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1964. Puolue sanoo kannattavansa kristilliseen ihmiskuvaan ja arvopohjaan perustuvaa demokratiaa. Kristillisdemokraateilla on noin 21 000 jäsentä ja puolueen nykyinen puheenjohtaja on Ebba Busch Thor. Alun perin puolue ei valinnut kuuluvansa vasemmistoon tai oikeistoon, mutta nykyään se on vahvasti porvarillinen puolue.

Kristillisdemokraattinen puolue (Alankomaat)

Kristillisdemokraattinen puolue (holl. Christen Democratisch Appèl, lyh. CDA) on hollantilainen kristillisdemokraattinen puolue, joka syntyi vuonna 1980 kolmen kristillisen puolueen, Katolisen kansanpuolueen, Antivallankumouksellisen puolueen ja Kristillis-historiallisen liiton, yhdistyessä.

Kurzin hallitus

Kurzin hallitus (saks. Bundesregierung Kurz) oli Itävallan 30. hallitus, joka oli virassa 18. joulukuuta 2017 – 3. kesäkuuta 2019. Hallitus valittiin vuoden 2017 vaaleissa.Toukokuussa 2019 liittokansleri Kurz ilmoitti, että ei voi jatkaa hallitusyhteistyötä vapauspuolueen kanssa tämän puheenjohtajaan Heinz-Christian Stracheen liittyvän korruptioskandaalin vuoksi ja päätti järjestää ennenaikaiset vaalit, jotka pidettäisiin syyskuussa. Kurz myös esitti liittopresidentti Alexander Van der Bellenille sisäministeri Herbert Kicklin korvaamista riippumattomalla asiantuntijalla tai korkea-arvoisella virkamiehellä, mutta tämän seurauksena vapauspuolue jätti hallituksen odottamatta ennenaikaisten vaalien toimittamista. Kurz ilmoitti, että hallitus jatkaisi teknokraattisena virkaa tekevänä vähemmistöhallituksena syyskuun vaaleihin saakka. Kuitenkin 27. toukokuuta 2019 parlamentin alahuone erotti hallituksen epäluottamuslauseella. Liittopresidentti Van der Bellen hajotti hallituksen virallisesti 3. kesäkuuta 2019, ja uusi väliaikainen Bierleinin hallitus muodostettiin.

Maltillinen kokoomus

Maltillinen kokoomus (ruots. Moderata samlingspartiet, M, yleisimmin ruotsiksi Moderaterna: ”Maltilliset”) on ruotsalainen keskusta-oikeistolainen poliittinen puolue. Maltillisen kokoomuksen juuret juontavat 1800-luvulle, kun Ruotsin valtiopäivien konservatiiviset edustajat liittoutuivat Allmänna valmansförbundet -nimen alle. Virallisesti puolue perustettiin vuonna 1904 nimellä Högerpartiet (suom. Oikeistopuolue). Vuonna 1969 puolue otti käyttöön nykyisen nimensä. Maltillinen kokoomus on ollut aatteelliselta pohjaltaan konservatiivinen, mutta ainakin 1980-luvulta asti puolueessa on nähty liberaaleja suuntauksia.

Most-Híd

Most-Híd (sanat tarkoittavat 'siltaa' slovakiksi ja unkariksi) on Slovakian unkarilaisvähemmistön ja slovakkien välien parantamista ajava puolue.

Puolueen perustivat vuonna 2009 Unkarilainen koalitio -puolueesta eronneet, jotka arvostelivat puolueen linjaa liiallisen nationalistiseksi. Vuoden 2010 vaaleissa puolue sai 14 paikkaa parlamentissa, ja Unkarilainen koalitio menetti kaikki paikkansa jäätyään äänikynnyksen alle.

Puolueen ensimmäinen johtaja on Béla Bugár, joka oli myös Unkarilainen koalitio -puolueen johdossa kymmenen vuotta. Varapuhemies Rudolf Chmel on etninen slovakki.

Puolan kansanpuolue

Puolan kansanpuolue (puol. Polskie Stronnictwo Ludowe) on puolalainen kristillisdemokraattinen agraaripuolue. Kansanpuolue on perustettu vuonna 1990.

Vuoden 2007 parlamenttivaalien jälkeen Kansanpuolue muodosti hallituksen yhdessä Kansalaisfoorumin kanssa. Puolueet jatkoivat yhteistyötä myös vuoden 2011 vaalien jälkeen.

Saksan kristillisdemokraattinen unioni

Saksan kristillisdemokraattinen unioni (saks. Christlich Demokratische Union Deutschlands, lyh. CDU) on saksalainen, konservatiivinen ja keskusta-oikeistolainen puolue, joka on ollut perustamisestaan lähtien toinen Saksan pääpuolueista sosiaalidemokraattien SPD:n ohella.

CDU perustettiin toisen maailmansodan jälkeen ja sen perustajiin kuului muun muassa Konrad Adenauer, josta tuli Saksan liittotasavallan ensimmäinen liittokansleri vuonna 1949. Ludwig Erhardin johdolla CDU omaksui sosiaalisen markkinatalousmallin ajatuksen.CDU ei toimi Baijerissa, jossa toimii sen sisarpuolue Baijerin kristillissosiaalinen unioni (Christlich-Soziale Union in Bayern, lyh. CSU). Puolueilla on yhteinen puoluekokous ja yhteistyötä liittovaltion tasolla, eivätkä ne kilpaile toistensa kanssa. CDU/CSU:lla on kannattajia katolisten, protestanttien ja maaseudulla asuvien joukossa kaikissa yhteiskuntaluokissa.

Stranka demokratske akcije

Stranka Demokratske Akcije (SDA) on Bosnia ja Hertsegovinassa toimiva bosniakkien puolue.

Puolueen perusti toukokuussa 1990 Sarajevossa Alija Izetbegović edustamaan Bosnian muslimiväestöä. Puolueen toinen puheenjohtaja on vuodesta 2001 Sulejman Tihić.

Vuonna 2000 oppositiopuolueiden liittouma sosiaalidemokraattisen puolueen johdolla jätti SDA:n oppositioon.

Puolue on luonteeltaan konservatiivinen ja Euroopan kansanpuolueen tarkkailijajäsen.Puolueella on sisarpuolueet Kroatiassa ja Serbiassa Sandžakissa.

Südtiroler Volkspartei

Südtiroler Volkspartei (SVP, suom. Etelätirolilainen kansanpuolue) on poliittinen puolue Etelä-Tirolin autonomisessa maakunnassa Italiassa. Puolue perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 8. toukokuuta vuonna 1945. Vuonna 1948 pidetyistä ensimmäisistä sodanjälkeisistä vapaista vaaleista lähtien SVP on ollut Etelä-Tirolin vahvin poliittinen voima. Vuoteen 2013 saakka sillä oli absoluuttinen enemmistö Etelä-Tirolin maapäivillä (saks. Landtag). Puolue on etninen kokoomuspuolue, joka pyrkii edustamaan Etelä-Tirolin saksan- ja ladinonkielistä väestöä.

UDAR

Vitali Klytškon puolue "UDAR" (Ukrainan demokraattinen uudistuksen allianssi) (ukr. Політична партія «УДАР (Український Демократичний Альянс за Реформи) Віталія Кличка») on Vitali Klytškon johtama ukrainalainen puolue. Nimen lyhenne tarkoittaa iskua tai lyöntiä. Puolue on EPP:n tarkkailijajäsen.

Yhdistynyt kansallinen liike

Yhdistynyt kansallinen liike (ერთიანი ნაციონალური მოძრაობა, Ertiani Natsionaluri Modzraoba, ENM) on georgialainen puolue, jota johtaa on entinen presidentti Mikheil Saakašvili.

Hänet valittiin uudelleen lokakuussa 2013. Samalla pääsihteeriksi valittiin entinen pääministeri Vano Merabišvili.ENM on Georgian parlamentissa toiseksi suurin ryhmittymä. Vuoden 2012 vaalit voitti kuuden puolueen koalitio Georgialainen unelma, joka sai 85 paikkaa ja 55% äänistä. Yhdistyneen kansalliseen liikkeen ääniosuus oli 40%. Edelliset parlamenttivaalit pidettiin toukokuussa 2008. Niissä Yhdistynyt kansallinen liike sai 59,18 prosenttia äänistä. Oppositio piti vuoden 2008 vaaleja väärennettyinä.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.