Riukiusaaret

Riukiusaaret (jap. 琉球列島, Ryūkyū-rettō) (jap. 南西諸島, Nansei-shotō, ”lounaissaaret”) on Japanille kuuluva Tyynenmeren saariryhmä, joka ulottuu Kyūshūlta aina Taiwanin koillispuolelle saakka. Saariryhmä on noin 1 100 kilometrin pituinen, ja siihen kuuluu 55 saarta. Saaret voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: pohjoisimpana sijaitsevat Amamisaaret, keskellä Okinawasaaret ja etelässä Sakishimasaaret. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 090 neliökilometriä. Niistä suurimmat ovat 1 204 neliökilometrin laajuinen Okinawa ja 712 neliökilometrin laajuinen Amami Ōshima. Hallinnollisesti saaret kuuluvat Japanin Kagoshiman prefektuuriin (Amamisaaret) ja Okinawan prefektuuriin (Okinawasaaret ja Sakishimasaaret).[2]

Riukiusaaret erottavat toisistaan niiden itäpuolelle jäävän Filippiinienmeren ja länsipuolelle jäävän Itä-Kiinan meren. Saarten ilmasto on subtrooppinen, ja taifuuneja esiintyy vuosittain. Suurimmat saarista ovat alkuperältään vulkaanisia, kun taas pienemmät niistä ovat korallisaaria. Sen vuoksi suurimpien saarten topografia on vuoristoinen, mutta pienet saaret ovat alavia. Saaret ovat maatalousvaltaisia: niillä viljellään erityisesti riisiä ja bataattia, mutta myös tonnikalojen kalastus on merkittävä elinkeino. Nykyisin turismikin on tärkeä osa saarten taloutta. Perinteisiä pienteollisuuden aloja ovat keramiikka ja lakkatyöt.[2]

Saaret ovat historiansa aikana olleet itsenäinen Ryūkyūsaarten kuningaskunta sekä vuorotellen osa Japania ja Kiinaa. Niinpä niiden kulttuurissa on vaikutteita molemmista maista. Saarilla puhutaan Ryūkyūsaarten kieliä, jotka ovat sukua japanille mutta kielten puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Ryūkyūkielet jakautuvat useisiin murteisiin. Saarten asukkaat lienevät paitsi japanilaisten myös kaakkoisaasialaisten muuttajien jälkeläisiä. Japaniin Riukiusaaret liitettiin virallisesti vuonna 1879. Japanin hävittyä toisen maailmansodan saaret siirtyivät Yhdysvaltojen haltuun: Amamisaaret palautettiin Japanille jo vuonna 1953, mutta loput saarista vasta vuonna 1972. Okinawan saarella on edelleen useita Yhdysvaltain sotilastukikohtia.[2]

Riukiusaaret[1]
琉球列島 (Ryūkyū-rettō)
南西諸島 (Nansei-shotō)
Saarten sijainti

Saarten sijainti
Maantiede
Sijainti 26°19′58″N, 127°44′56″E
Merialue Itä-Kiinan meri, Filippiinienmeri
Pinta-ala 3 090 km²
Valtio
Valtio Japanin lippu Japani
Alue Kagoshiman prefektuuri ja Okinawan prefektuuri
Väestö
Väkiluku n. 1,5 miljoonaa
Tärkein kieli Japani

Lähteet

  1. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 161. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. suomi
  2. a b c Ryukyu Islands Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.6.2012.

Aiheesta muualla

Japanin lippu
Japani

Japani (jap. 日本, Nihon tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa. Se sijaitsee Kiinan, Korean niemimaan ja Venäjän itäpuolella, ulottuen pohjoisesta Ohotanmereltä etelään Itä-Kiinan merelle. Maan nimen muodostavat kirjoitusmerkit tarkoittavat ”auringon juurta” tai ”auringon lähdettä”, minkä vuoksi Japania kutsutaan joskus ”nousevan auringon maaksi”. Japanin pääkaupunki ja suurin asutuskeskus on Tokio.

Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suurimmat ovat Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on vuoristoisia ja monet myös tuliperäisiä; esimerkiksi Japanin korkein vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Maan asukasluku on maailman kymmenenneksi suurin, yli 127 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja useita ympäröiviä prefektuureja, on maailman suurin metropolialue yli 30 miljoonalla asukkaallaan.

Arkeologisen tutkimuksen mukaan Japanin saarilla on ollut asutusta jo myöhäispaleoliittisella kaudella. Ensimmäiset kirjatut maininnat Japanista esiintyvät kiinalaisissa teksteissä ensimmäiseltä vuosisadalta. Otettuaan käyttöön nykyisen perustuslakinsa vuonna 1947 Japani on ollut perustuslaillinen monarkia, jolla on keisari ja vaaleilla valittu parlamentti. Nykyään Japani on suurvalta, jolla on ostovoimapariteetilla korjatulla bruttokansantuotteella mitattuna maailman kolmanneksi suurin talous. Maa kuuluu Yhdistyneisiin kansakuntiin, G8-ryhmään ja APECiin.

Japanin keisarikunta

Japanin keisarikunta (jap. 大日本帝國, Dai-Nippon teikoku, ”Suur-Japanin keisarikunta”) oli japanilainen kansallisvaltio ja suurvalta, joka oli olemassa vuoden 1868 Meiji-restauraatiosta vuoden 1947 perustuslain hyväksymiseen saakka.Japani kävi voittoisan sodan Kiinaa vastaan vuosina 1894–1895 ja Venäjää vastaan vuosina 1904–1905. Myös toisessa Kiinan–Japanin sodassa (1937–1945) Japani saavutti useita merkittäviä voittoja ja valloitti suuren osan Itä- ja Kaakkois-Aasiasta, mutta joutui lopulta antautumaan Neuvostoliiton julistettua sille sodan ja Yhdysvaltojen pudotettua kaksi atomipommia Nagasakin ja Hiroshiman kaupunkeihin.

Kiinan historia

Kiinan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja on vaikuttanut olennaisesti koko ihmiskunnan kulttuurin kehitykseen. Kiinan kulttuuri on enimmäkseen omasyntyistä ja kiinalaiset antavat maansa historialle suuren merkityksen.Yksiselitteistä vastausta siihen mikä on Kiinan alku, on vaikea antaa. Kiinan valtiota merkittävästi varhaisempi on kiinalainen kulttuuripiiri. Sen alkuaikoja voidaan jäljittää tuhansien vuosien taakse, jolloin heimovaltioista alkoi muodostua yhtenäinen dynastinen keisarikunta. Ennen keisariajan alkua kiinalaisen kulttuurin historia on pitkälti näiden useiden heimojen historiaa. Yhtenäisen Kiinan käsite syntyi Qin-dynastian yhdistettyä suurinpiirtein koko Kiinan nykyinen alue valtansa alle 200-luvulla eaa.Maan historia jaetaan usein eri ajanjaksoihin. Yhteiskunnallis-taloudellisten muodostelmien kannalta Kiinan historia voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen pääkauteen. Varhaiskausi yhtenäisen keisarikunnan muodostumiseen 221 eaa. saakka, varhainen keisarikausi Tang-dynastian loppuun saakka, ja myöhäisempi keisarikausi Song-dynastiasta alkaen. Uusimpaan aikaan kuuluvat keisarivallan loppukausi sekä tasavallan ja kansantasavallan ajat. Jaottelutapoja on useita, mutta usein on selkeintä jakaa maan historia kronologisesti dynastioiden aikakausien, sekä uuden ajan Kiinan tasavallan ja yhä jatkuvan Kiinan kansantasavallan aikakausien mukaan.

Li Hongzhang

Li Hongzhang (Wade-Giles: Li Hung-tšang; 15. helmikuuta 1823 Hefei – 7. marraskuuta 1901 Peking) oli kiinalainen sotilaskomentaja ja valtiomies. Hän oli 1800-luvun lopulla Kiinan ulkopolitiikan johtavia hahmoja ja pyrki modernisoimaan Kiinaa sekä varsinkin sen armeijaa. Li Hongzhang toimi Kiinan pääkaupunkia Pekingiä ympäröineen Zhilin maakunnan (nykyinen Hebei) käskynhaltijana vuosina 1870–1895. Hän kukisti useita kapinoita ja neuvotteli useita rauhansopimuksia ulkovaltojen kanssa. Varovaista ulkopolitiikkaa kannattanut Li kutsuttiin viimeisinä vuosinaan useasti pelastamaan Kiinaa rauhanneuvotteluissa, kun muut olivat epäonnistuneella sotapolitiikalla saattaneet maan ahdinkoon.

Länsimaissa Litä pidettiin 1800-luvun lopussa johtavana kiinalaisena valtiomiehenä.

Luettelo valtioiden historiallisista lipuista

Tämä on luettelo valtioiden historiallisista lipuista. Mukaan on otettu myös Alankomaiden, Australian, Iso-Britannian, Ranskan, Uuden-Seelannin ja Yhdysvaltojen nykyisten itsehallinnollisten merentakaisten alueiden historialliset liput. Lista sisältää niin ikään tietoja nykyvaltioiden alueella sijainneiden de jure tai de facto itsenäisten valtioiden lipuista. Lisäksi listaan on otettu yksittäistapauksissa epäitsenäisten hallintoalueiden, kansalaisjärjestöjen, poliittisten liikkeiden yms. lippuja, erityisesti kun ne ovat vaikuttaneet valtioiden nykylippujen syntyyn. Lippujen käyttöaikatiedoissa on huomattavaa vaihtelua lähteiden välillä. Ensisijaisesti on käytetty Znamierowskin (2010) ja Petersen ym. (1973) antamia tietoja (milloin mahdollista), mutta niitäkään ei voi pitää ehdottoman luotettavina. 1900-lukua edeltäviä tietoja voi pitää ainoastaan viitteellisinä. Liput on koottu Wikimedia commonsista, värisävyjä tai mittasuhteita ei ole varmistettu. Mikäli ne ovat ilmeisen virheellisiä, on siitä lisätty huomautus. Lippujen tekijänoikeustiedot löytyvät kunkin lipun kohdalta. Samoin kunkin lipun kohdalta löytyy yleensä lähde, johon lipun kuvaus perustuu. Lippuja, joiden kohdalla ei ole ollut lähdetietoja, on listaan otettu vain, mikäli ne on kuvattu lähdeluettelosta löytyvissä teoksissa tai Flags of the World -sivustolla. Erillisviittaus on lisätty lähinnä tapauksissa, joissa lippua kuvaamaan on käytetty toista identtistä tai yleistä yksiväristä lippua tai jos esitetyt tiedot poikkeavat merkittävästi Wikipedia commonsissa lippuun liitetyistä. Katso myös -osioon on koottu Wikipedia-sivustot, joita on käytetty listan kokoamiseen.

Okinawan taistelu

Okinawan taistelu oli Japanin ja Yhdysvaltain joukkojen välinen taistelu Okinawan saaren hallinnasta toisessa maailmansodassa. Saarella käytiin Tyynenmeren sodan viimeinen saaritaistelu ja samalla suurin maihinnousutaistelu. Okinawa oli Tyynenmeren sodan verisin taistelu. Tähän vaikutti ensisijaisesti se että suuri osa Okinawan väestöstä taisteli japanilaisten sotilaiden rinnalla ja väestöä käytettiin myös ihmiskilpinä. Tämän lisäksi jatkuva tykkituli ja valtavat tappiot saivat yhdysvaltalaisissa aikaan sotapsykoosia ja heikkoa taistelutahtoa. Keisarillisen Japanin laivasto menetti taistelussa myös ylpeytensä, taistelulaiva Yamaton.

Qing-dynastia

Qing-dynastia (kiinaksi: 清朝 [qīng cháo]; mantšuksi: ᡩᠠᡳᠴᡳᠩ ᡤᡠᡵᡠᠨ [daicing gurun]; vanhemmissa suomalaisissa teksteissä usein Tshing-dynastia), joka tunnetaan myös mantšudynastiana, hallitsi Kiinaa 1644–1911 ja jäi Kiinan viimeiseksi keisaridynastiaksi. Sen virallinen nimi oli Suuren Qingin keisarikunta (大淸帝國). Dynastian perusti mantšuperhe Aisin-Gioro (kiinaksi: 愛新覺羅 [aì xīn jué luó]).

Saarikaari

Saarikaari on tuliperäinen saariketju, joka syntyy kun merenpohja työntyy mantereisen laatan alle. Sukellettuaan Maan vaippaan merenpohja sulaa osittain ja muodostaa magmaa. Kohtaan syntyy merellinen alityöntövyöhyke, ja vaipasta nouseva jäykkä magma synnyttää mantereen puolelle saarikaaren.

San Franciscon sopimus

San Franciscon sopimus oli toisen maailmansodan jälkeinen rauhansopimus Japanin ja liittoutuneiden välillä. Se allekirjoitettiin 8. syyskuuta 1951 San Franciscon oopperatalossa, ja se tuli voimaan 28. huhtikuuta 1952.

Sopimuksen ehdot olivat Japanin kannalta varsin suotuisat, ja siihen vaikutti 1950 syttynyt Korean sota ja sen lisäämä yhdysvaltalaisten vihamielisyys kommunistista Kiinaa kohtaan, mikä korosti Japanin roolia aluetta vakauttavana tekijänä ja Yhdysvaltain uutena liittolaisena.

Sopimuksen allekirjoitti 48 maata.

Töpökerttunen

Töpökerttunen (Urosphena squameiceps) on itäaasialainen varpuslintu. Sen elinympäristö käsittää Venäjän kaukoidän ja Siperian kaakkoisosan sekä Korean niemimaan, Koillis-Kiinan, Japanin, Kuriilit ja Riukiusaaret. Robert Swinhoe kuvaili lajin holotyypin Kantonista Kiinasta1863.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.