Rengaslukko

Rengaslukko on mekaaninen ajonestolaite, joka on suunniteltu estämään ajoneuvon liikuttaminen. Rengaslukko koostuu kiinnikkeestä, joka ympäröi rengasta. Kiinnike estää sekä itse laitteen että renkaan irrottamisen. Väärin pysäköity auto voidaan lukita pyörälukolla paikoilleen ja lukko avata, kun pysäköintivirhemaksu on maksettu.

Rengaslukko tuli mahdolliseksi Suomessa, kun julkisen pysäköinninvalvonnan lainsäädäntö uudistui vuoden 2012 alussa.[1] Rengaslukko voidaan asentaa, jos ajoneuvolla on ennestään viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua.[2]

Saatujen kokemusten mukaan rengaslukon käyttäminen on vähentänyt väärinpysäköintiä (alkuvuosi 2012).[3] Rengaslukko on käytössä esimerkiksi Iisalmessa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa[4] ja Helsingissä.[5][6]

Rengaslukoksi kutsutaan myös lastauslaitureiden yhteydessä maahan kiinteästi asennettua kuorma-auton rengaslukkoa, joka estää kuorma-auton tai perävaunun ennakoimattoman liikkeellelähdön. Suomessa kuorma-autojen rengaslukkoja valmistaa Aslemetals Oy.[7]

Wheel clamped BMW5Series, Little Collins St, Melb, 19.10.2011, jjron crop
Rengaslukko Melbournessa
Denver boot
Rengaslukko Los Angelesissa

Lähteet

  1. Rengaslukot tulevat vuoden vaihteessa YLE Uutiset. 8.11.2011. Viitattu 16.12.2011.
  2. Rengaslukon hinnaksi 200 euroa Lappeenrannassa
  3. Rengaslukko kerää kehuja Kuopiossa
  4. Kalle Jokinen: Rengaslukko napsahti - Kuskilta kekseliäs vastaus Iltalehti. 03.07.2013. Viitattu 10.07.2013.
  5. Juha Typpö: Helsinki ottaa rengaslukot käyttöön Metrolehti. 27.09.2012. Viitattu 10.07.2013.
  6. Markku Malinen, Seppo Tikkanen: Kuopiolainen rengaslukko kelpasi Helsingille YLE Uutiset. 11.01.2013. Viitattu 10.07.2013.
  7. aslelocker aslelocker.fi.
Pysäköintivirhemaksu

Pysäköintivirhemaksu on maksu, joka voidaan määrätä yleensä kaupunki- ja taajama-alueella pysäköinti- ja pysäyttämissääntöjen noudattamatta jättämisestä, pysäköintikiekon käyttämättä jättämisestä, väärinpysäköinnistä tai tarpeettomasta joutokäynnistä. Se ei ole sakko, vaan ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu. Maksu perustuu lakiin pysäköinninvalvonnasta (PysVL 17 §). Pysäköintivirhemaksun määrää poliisi tai lääninhallituksen määräämä kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen alaisuudessaan toimivat pysäköinnintarkastajat. Pysäköinnintarkastajat määräävät suurimman osan maksuista. Maksun suuruus on 20–80 euroa.

Pysäköintivirhemaksumääräys on ajoneuvon kuljettajalle annettava kirjallinen määräys suorittaa pysäköintivirhemaksu. Milloin kuljettaja ei ole tavoitettavissa henkilökohtaisesti, jätetään maksukehotus näkyvälle paikalle ajoneuvoon tai mikäli esimerkiksi pakenee paikalta, lähetetään pysäköintivirhemaksu ajoneuvon omistajalle tai haltijalle.

Mikäli maksua ei suoriteta annetussa maksuajassa (30 vrk), maksu on suoritettava 14 euron määrällä korotettuna (Laki pysäköinnivalvonnasta 17 §). Maksu on ulosottokelpoinen ilman erillistä päätöstä. Ajoneuvon kuljettajalla, omistajalla tai haltijalla, joka katsoo pysäköintivirhemaksun aiheettomaksi, on oikeus 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista tehdä oikaisuvaatimus pysäköinninvalvojalle (Laki pysäköinnivalvonnasta 15 §). Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti.Oikaisuvaatimus on tehtävä maksuajan kuluessa maksun määränneelle viranomaiselle. Jos viranomainen hyväksyy oikaisuvaatimuksen, pysäköintivirhemaksu palautetaan. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa edelleen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valituksen jättäminen ei kuitenkaan vapauta maksun maksuvelvoitteesta. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Koska pysäköintivirhemaksu ei ole rikosoikeudellinen seuraamus, sen maksamatta jättämisestä seuraa vain ulosottomenettely ja viivästyskorkojen kertyminen sekä, mikäli maksua ei saada ulosottomenettelyssä perittyä, lisäksi maksuhäiriömerkintä. Ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan, minkä jälkeen se vanhentuu.

Pysäköinnintarkastajilla on käytössään kamerapuhelimet tai digikamerat, joilla voidaan kuvata pysäköintivirhemaksun kohteena oleva ajoneuvo mahdollista myöhempää valituskäsittelyä varten. Pysäköintivirhemaksun maksaa viime kädessä aina ajoneuvon haltija. Ajoneuvoa ajaneen sivullisen tulisi antaa kirjallinen tunnustus maksuvelvoitteen siirtämiseksi, mikäli näin on käynyt.

Ajoneuvoon voidaan myös asentaa rengaslukko, jolla estetään auton ajaminen ja jota ei poisteta ennen kuin tarvittavat maksut on suoritettu. Suomessa rengaslukko voidaan asentaa, jos ajoneuvolla on ennestään viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua.Pysäköintivirhemaksua ei tietyissä tilanteissa määrätä ajoneuvolle, jossa on invapysäköintilupa näkyvissä ikkunassa.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.