Ragnar Kjartansson

Ragnar Kjartansson (s. 1976 Reykjavík, Islanti) on islantilainen monialainen taiteilija ja muusikko. Hän yhdistää teoksissaan usein video-, installaatio- ja performanssitaidetta.

Ragnar Kjartansson
Ragnar installaatiossaan vuonna 2012.

Ragnar installaatiossaan vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt 1976
Reykjavík, Islanti
Taiteilija
Aktiivisena 2001–
Ala video-, installaatio- ja performanssitaiteilija
Taidesuuntaus nykytaide
Palkinnot

Ars Fennica -palkinto (2019)

Nuoruus ja opiskelu

Ragnar Kjartansson syntyi vuonna 1976 Reykjavíkissä. Hänen vanhempansa olivat näyttelijöitä. Ragnar opiskeli Islannin taideyliopistossa, mistä hän valmistui vuonna 2001. Hänen lopputyönsä oli The Opera, jota varten hän rakensi pienen rokokooteatterin, missä hän lauloi a cappella -kappaleita neljä tuntia päivässä puolentoista viikon ajan.[1]

Ura

Ragnarin varhaisia performansseja oli Death and the Children, missä hän esitti Kuolemaa islantilaisella hautausmaalla ja oli dialogissa nuorten kesäleiriläisten kanssa kuolevaisuudesta. Vuoden 2005 Reykjavikin taidefestivaaleille Ragnar tuotti performanssi-installaation The Great Unrest. Sitä varten hän osittain kunnosti vanhan yhteisökeskuksen, missä hän asui kolmen viikon ajan ja soitti kitaraa pukeutuneena viikingiksi.[1]

Ragnar oli nuorin islantilainen taiteilija Venetsian biennaaleilla 2009.[2] Ragnar kokosi sinne The End -esityksen, johon kuului sekä videoteos että performanssi Palazzo Michiel del Brusàssa. Videon Ragnar oli kuvannut Kalliovuorilla ja saanut siihen vaikutteita Gilbert & Georgelta sekä Caspar David Friedrichin teoksesta Two Men Contemplating the Moon. Performanssissa hän puolestaan maalasi kuuden kuukauden ajan kuutena päivänä viikossa.[1] Hän maalasi tuona aikana 144 muotokuvaa uimahousuihin pukeutuneesta performanssitaiteilija Páll Haukur Björnssonista.[3]

The Visitors (2012) on kuvattu newyorkilaisessa kartanossa. Siinä kahdeksan muusikkoa soittaa eri huoneissa samaa kappaletta. Ragnar itse soittaa alastomana kylpyammeessa.[4] Kaikki yhdeksän kanavaa yhdistyvät näyttelyssä samassa tilassa yhdeksi esitykseksi. Eroa käsittelevän kappaleen sanat perustuvat Ásdís Sif Gunnarsdóttirin runoon, ja sen musiikin on tehnyt Davíð Þór Jónsson.[5]

Ragnar oli mukana The Encyclopedic Palace -teoksessa vuoden 2013 Venetsian biennaalissa ja Manifesta 10:ssä Pietarissa vuonna 2014.[2] A Lot of Sorrow on vuoden 2014 videoteos, jonka Ragnar teki yhdessä yhdysvaltalaisen The National -yhtyeen kanssa. Yhtye soittaa videolla kuuden tunnin ajan kolme minuuttia 25 sekuntia kestävää kappalettaan ”Sorrow”.[6] Kohtauksia länsimaisesta kulttuurista (2015) on puolestaan yhdeksänosainen teossarja, jossa Ragnar tutkii länsimaisen kulttuurin sovinnaisuutta. Teossarjaan kuuluva Vene oli esillä vuoden 2019 Ars Fennica -näyttelyssä, jossa hänet palkittiin myös Ars Fennica -palkinnolla.[7]

Tyyli ja teemat

Ragnarin taide on monialaista, ja hän tekee videoteoksia, performansseja, installaatioita, maalauksia ja piirroksia.[7] Hän pyrkii teoksissaan häivyttämään erilaisten taiteenmuotojen rajat, ja hän onkin lähestynyt maalaamista performanssina ja toisaalta verrannut videoitaan maalauksiin ja performanssejaan veistoksiin. Ragnar on saanut vaikutteita myös klassisesta teatterista.[8]

Ragnar yhdistää teoksissaan usein vastakkaisia tuntemuksia, surua ja iloa, kauhua ja kauneutta sekä draamaa ja huumoria.[9] Ragnarin teoksille on ominaista niiden pituus ja toisteisuus. Hän käyttää toistoa tutkimuksen muotona.[8] Toiston lisäksi monia teoksia yhdistää ironia ja melankolia.[7]

Lähteet

  1. a b c Wei, Lilly: Venice Preview: Ragnar Kjartansson Art in America. 2.6.2009. ArtNews Media, LLC. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  2. a b Ragnar Kjartansson, Death Is Elsewhere 31.5.2019. The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  3. Ragnar Kjartansson Hirshhorn Museum and Sculpture Garden. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  4. Ragnar Kjartansson San Francisco Museum of Modern Art. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  5. Tulossa: Ragnar Kjartansson Nykytaiteen museo Kiasma. Viitattu 22.8.2019.
  6. Ragnar Kjartansson and The National Luhring Augustine. Viitattu 22.8.2019.
  7. a b c Parkkinen, Pia: Suomen suurin kuvataidepalkinto Islantiin, miehelle, joka nauraa läntisen kulttuurin sovinnaisuudelle: "Se on syy meidän kriiseihimme" 21.9.2019. Yleisradio. Viitattu 22.8.2019.
  8. a b Ragnar Kjartansson: Bio Luhring Augustine. Viitattu 22.8.2019.
  9. Ragnar Kjartansson Icelandic Art Center. Viitattu 22.8.2019.
Amos Rex

Amos Rex on vuonna 2018 avattu taidemuseo. Se sijaitsee Lasipalatsissa Helsingin Mannerheimintiellä. Museon johtaja on Kai Kartio.

Museon ensimmäinen näyttely oli yleisömenestys ja se keräsi 268 000 museokävijää.Vuosina 1965–2017 Amos Andersonin taidemuseo toimi Helsingin Yrjönkadulla.

Ars Fennica -palkinto

Ars Fennica -palkinto on vuosittain jaettava suomalainen kuvataidepalkinto. Sen myöntää vuonna 1990 perustettu Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö Ars Fennica. Palkinto annetaan kunakin vuonna yhdelle kuvataiteilijalle ”tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta taiteellista työstä”. Palkinnon suuruus on 40 000 euroa, ja siihen sisältyy myös julkaisu ja näyttelykierros. Sen tarkoituksena on avata suomalaiselle kuvataiteelle uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja innostaa taiteilijoita heidän luovassa työssään. Palkinnon saajan valitsee Ars Fennica -palkintolautakunnan kutsuma kansainvälinen taideasiantuntija lautakunnan asettamien ehdokkaiden joukosta. Palkintoa on myönnetty vuodesta 1991 lähtien. Suomalaisten lisäksi ehdolla on ollut pohjoismaisia, balttilaisia ja Pietarin alueen taiteilijoita.

Ásmundur Sveinsson

Ásmundur Sveinsson (20. toukokuuta 1893 Kolsstaðir – 9. joulukuuta 1982 Reykjavík) oli islantilainen kuvanveistäjä. Rakennus, jossa hän asui ja työskenteli, on nykyään osa Reykjavíkin taidemuseota nimellä Ásmundarsafn. Taloa ympäröivässä puutarhassa on sekä taiteilijan varhaiskaudelle ominaisia kookkaita hahmoja että myöhempään tuotantoon kuuluvia kevyitä, abstrakteja teoksia.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.