Pyreneiden niemimaa

Pyreneiden niemimaa eli Iberian niemimaa (espanjaksi ja portugaliksi Península Ibérica) sijaitsee Lounais-Euroopassa. Sitä rajoittaa etelässä ja idässä Välimeri, pohjoisessa ja lännessä Atlantin valtameri. Pyreneiden vuoristo yhdistää niemimaan muuhun Eurooppaan (Ranskan kautta) ja 14 kilometriä leveä Gibraltarinsalmi erottaa sen Afrikasta.lähde?

Niemimaa käsittää Espanjan, Portugalin ja Andorran valtiot sekä Britannialle kuuluvan Gibraltarin. Niemimaasta valtaosa kuuluu Espanjalle; Portugali on sen länsiosassa, Andorran kääpiövaltio Pyreneillä ja Gibraltar eteläkärjen tuntumassa.lähde?

Geenitutkimuksilla on selvitetty, että niemimaan miespuolinen väestö muuttui pronssikaudella kokonaan, ja tästä muutoksesta on nykyisen väestön perimässä yhä merkkejä. Analysointi selvitti vuosina 6000 eaa.–1600 jaa. eläneiden iberialaisten perimää. Vertailtavina oli muita muinaisia vainajia ja nykyisiä DNA-näytetteitä. Tutkimuksen mukaan tulijat olivat Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuolisilta aroilta lähtöisin olleita paimentolaisia, pääasiassa miehiä.[1]

Iberian niemimaa
Pyreneiden niemimaa
Pyreneiden niemimaa satelliittikuvassa tammikuussa 2003.

Pyreneiden niemimaa satelliittikuvassa tammikuussa 2003.
Muut nimet Peninsula Iberica (arg.)
Península Ibérica (ast.)
Iberiar Penintsula (bask.)
Península Ibèrica (katal.)
Península Ibérica (galic.)
Península Ibérica (miran.)
Península Ibérica (port.)
Península Ibérica (esp.)
Sijainti Etelä-Eurooppa
Merialue Välimeri
Atlantin valtameri
Vesialue Biskajanlahti
Korkein kohta Mulhacén 3 478,6 m
Valtio
Valtio  Espanja
 Portugali
 Andorra
Territorio  Gibraltar
Väestö
Väkiluku 50–55 miljoonaa
Suurin kaupunki Madrid
Asutuskeskukset Madrid
Barcelona
Lissabon
Valladolid
Zaragoza
Sevilla
Córdoba
Kielet espanjan kieli,portugalin kieli

Lähteet

  1. Anniina Wallius: Iso geenitutkimus: Espanjan miehet vaihtuivat pronssikaudella aivan uusiin, Yle.fi uutiset 19.3.2019
Alfonso I (Asturia)

Alfonso I oli Favilan kuoltua Asturian kuningas vuosina 739–757. Alfonso laajensi pientä hallitsemaansa aluetta käyttämällä hyväkseen muslimien sisäisiä kiistoja. Berberien kapinan aikoihin vuonna 740 hän ulotti vaikutusvaltansa Cantabriaan, Alavaan, La Riojaan ja Pohjois-Portugaliin ja loi näin vakaan perustan tulevalle Asturian kuningaskunnalle. Lisäksi hän teki hävitysretkiä Dueron laaksoon, jonka asutus kärsi sen jälkeen hävityksestä vuosisadan ajan.

Heprea

Heprea (hepreaksi עברית ivrit) on Israelin virallinen kieli. Sitä puhuu noin yhdeksän miljoonaa ihmistä. Hepreaa kirjoitetaan oikealta vasemmalle heprealaisella kirjaimistolla. Se koostuu pelkistä konsonanttimerkeistä, joista joitain käytetään ilmaisemaan myös vokaaleja. Vokaalit voidaan merkitä näkyviin myös erillisillä vokaalimerkeillä, mutta yleensä ne jätetään pois.

Ibeerin kieli

Ibeerin kieli oli Pyreneiden niemimaan itä- ja kaakkoisalueilla eläneen alkuperäiskansan puhuma kieli. Ibeereistä ei tiedetä paljoa, mutta he asuttivat aluetta vuosien 700–100 eaa. välillä. Ibeeri sammui muiden paleohispaanisten kielten (baskia lukuun ottamatta) joukossa 100–200-luvulle jaa. mennessä, kun niiden sijaan siirryttiin käyttämään latinaa. Historioitsija Menéndez Pidalin mukaan se saattoi kuitenkin säilyä joillain alueilla Visigoottien valtakunnan perustamiseen asti.Ibeerin kielestä on säilynyt joukko piirtokirjoituksia, ja niitä pystytään lukemaan, mutta ei tulkitsemaan. Niiden perusteella ei myöskään ole voitu selvittää, onko ibeeri sukua millekään muulle tunnetulle kielelle. Sen on arveltu olevan sukua baskin kielelle, koska baskin ja ibeerin numerojärjestelmät muistuttavat toisiaan.

Iberia

Iberia voi viitata seuraaviin:

Iberian niemimaa eli Pyreneiden niemimaa, niemimaa Lounais-Euroopassa

Iberia, muinainen kuningaskunta Kaukasiassa nykyisen Georgian alueella

iberit, Iberian niemimaata asuttanut kansa

Iberianvuoret, yhteisnimitys Koillis-Espanjan vuoristoille

Iberia Líneas Aéreas de España, espanjalainen lentoyhtiö

Iberia, Isaac Albénizin säveltämä 12-osainen pianosarja

Iberia, Carlos Sauran ohjaama elokuva vuodelta 2005.

Iberoromaaniset kielet

Iberoromaaniset kielet ovat romaanisten kielten läntinen haara. Kieliryhmän alkuperäinen puhuma-alue on Pyreneiden niemimaa, mutta 1400-luvulla alkaneet tutkimusmatkat levittivät kieliä muun muassa Amerikan mantereelle. Myös näihin kieliin perustuvat kreolikielet voidaan toisinaan laskea mukaan: esim. papiamentu.

Poliittisessa mielessä iberoromaanisia kieliä on neljä: espanja, portugali, katalaani ja galego. Tämä luokittelu perustuu lähinnä Espanjan ja Portugalin harjoittamaan kielipolitiikkaan.

Koripallon maailmanmestaruuskilpailut 2014

Koripallon maailmanmestaruuskilpailut 2014 pelattiin Espanjassa 30. elokuuta – 14. syyskuuta 2014. Ne olivat järjestyksessään 17. maailmanmestaruuskilpailut. Espanja oli järjestyksessään kolmas maa, joka järjesti maailmanmestaruuskilpailun toistamiseen. Ensimmäisen kerran maa järjesti kilpailun vuonna 1986. Kisojen mestaruuden voitti Yhdysvallat. Arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Yhdysvaltojen Kyrie Irving. Suomen Petteri Koponen voitti turnauksen syöttökuninkuuden.

Kilpailuihin osallistui yhteensä 24 joukkuetta. Ensimmäistä kertaa mukana olivat Suomi ja Ukraina.

Kristinuskon historia

Kristinuskon historia alkoi ensimmäisellä vuosisadalla Rooman valtakunnassa. Kristinusko perustuu Jeesus Kristukseen, joka ristiinnaulittiin Jerusalemissa noin vuonna 30. Jeesuksen seuraajat jatkoivat hänen kuoltuaan hänen opetustensa noudattamista ja ryhtyivät julistamaan hänen ylösnousemistaan. Tärkeimpiä kristinuskon varhaisista levittäjistä oli Paavali.

Kristinusko keräsi kannattajia Rooman valtakunnassa ja erkaantui juutalaisuudesta. Siitä tuli Rooman valtionuskonto vuonna 390. Kristinuskon pyhäksi kirjaksi koottiin Raamattu ja Uusi testamentti.

Keskiajalla 1000-luvulla kristinusko jakaantui läntiseen katoliseen kirkkoon, jota johtaa paavi, ja itäiseen ortodoksiseen kirkkoon. Katolisesta kirkosta erkaantui 1500-luvun uskonpuhdistuksessa protestanttinen liike.

Kristinusko levisi 1400-luvulta alkaen Välimeren seudulta ja Euroopasta myös Afrikkaan, Aasiaan ja Amerikkaan. Nykyajan kristinuskoa luonnehtii hyvin voimakas jakautuminen.

Luettelo kelttiläisistä heimoista

Tämä on luettelo kelttiläisistä heimoista.

Luettelo niemimaista

Tämä on luettelo maailman niemimaista maanosittain järjestettynä.

Lusitaanit

Lusitaanit (lat. Lusitani) olivat nykyisen Portugalin alueella asunut kansa. Taustaltaan he olivat indoeurooppalaisia ja heitä ympäröi useita kelttiläisiä tai kelttiläistyneitä heimoja. Lusitaanien omaa kelttiläistymisen astetta ei tunneta tarkasti. He tekivät raivokasta vastarintaa alueelle lopulta saapuneille roomalaisille, jotka kuitenkin liittivät lopulta heidän alueensa omaan valtakuntaansa. Rooman provinssi Lusitania sai nimensä lusitaanien mukaan.

Maakotka

Maakotka eli kotka (Aquila chrysaetos) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu. Muita paikallisia suomalaisia rinnakkaisnimityksiä linnulle ovat mm. kokko, maakokko ja isokokko.Maakotka painaa keskimäärin 3–5 kiloa ja sen siipien kärkiväli on 190–225 cm, mikä tekee siitä Suomen suurimpia petolintuja merikotkan ohella. Sen väritys on ruskea, ja naaras on koirasta vaaleampi. Merikotkasta sen erottaa pitkän pyrstön perusteella. Maakotkan ravinto koostuu enimmäkseen linnuista ja nisäkkäistä, mutta se saattaa pyydystää myös kaloja ja käärmeitä.

Maakotkat pariutuvat eliniäksi ja saavat 1–2 poikasta kerrallaan, joista 2 poikasen pesue on selvästi harvinaisempi. Maakotka on levinnyt laajalle ja sitä tavataan suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa ja Euraasiaa. Se on kuitenkin paikoitellen kadonnut kaupunkien ja asutusalueiden kasvun myötä.

Pyreneet

Pyreneet (esp. Los Pirineos, ransk. Les Pyrénées) on poimuvuoristo Lounais-Euroopassa Espanjan ja Ranskan rajaseudulla. Biskajanlahdelta Cabo Creusiin Välimeren Lioninlahdelle ulottuvan vuorijonon pituus on 435 kilometriä, leveys 80–140 kilometriä ja korkein kohta Aneto, 3 404 metriä. Pohjoisessa Pyreneet erottaa Massif Centralista kapeahko laakso, jossa kulkee Canal du Midi. Etelässä Ebron laakso erottaa Pyreneet Espanjan keskiosan vuorista. Koko Andorran ruhtinaskunta sijaitsee Pyreneillä.Suurin Pyreneiltä alkava joki on Garonne, joka virtaa sieltä pohjoiseen Ranskan alueella ja laskee Biskajanlahteen. Suurelta osaltaan vuoristo on vedenjakajana Garonnen ja Ebron välillä, ja Ranskan ja Espanjan välinen raja kulkee enimmäkseen lähellä vedenjakajaa.

Pyreneiden alue on toiminut myös kulttuurisena vedenjakajana vuosisatojen ajan. Kun suuret valtiot ovat kiistelleet aluejaosta niiden juurilla, vuoriston taskuissa olot ovat saattaneet säilyä muuttumattomina. Nykyiset valtionrajat alueelle määritettiin vuonna 1659. Pyreneiden mukaan on saanut nimensä myös Pyreneiden niemimaa, jonka rajalla vuoristo sijaitsee.

Pyreneiden niemimaan sota

Pyreneiden niemimaan sota (esp. Guerra de la Independencia Española, Espanjan itsenäisyyssota) oli sotilaallinen selkkaus Napoleonin Ranskan sekä Espanjan, Britannian ja Portugalin liiton välillä Pyreneiden niemimaan hallinnasta. Sitä pidetään yhtenä ensimmäisistä itsenäisyyssodista, ja sen aikana kehitetyjä laajamittaisen sissisodan käytänteitä on käytetty paljon muissakin sissisodissa.Ranska ja Espanja olivat 1700-luvun lopussa liittolaisia. Espanjan pääministeri Manuel de Godoy oli tosin 1792–1795 vienyt maansa ensimmäiseen liittokuntaan ja sen mukana sotaan Ranskaa vastaan, mutta sen jälkeen maiden suhteet paranivat. Tästä todisteina olivat Aranjuezin sopimus 1801, sotilasliitto 1801, Amiensin rauha 1802 ja Fontainebleaun sopimus 1807, jossa maat sopivat hyökkäävänsä yhdessä Portugaliin. Ranskalainen kenraali Junot vei 20 000 miehen joukkonsa Lissaboniin marraskuun 1807 lopussa, jolloin Portugalin kuningasperhe pakeni Brasiliaan. Ranskalaisjoukkoja tuli yhä lisää, ja sopimuksen mukaisesti ne kulkivat Espanjan läpi. Godoyn politiikka synnytti kuitenkin vastustusta Espanjan hovissa, ja kruununprinssi Ferdinand VII teki maaliskuussa 1808 palatsivallankaappauksen. Ranska ryhtyi asiassa sovittelijaksi: ensiksi Ferdinand pakotettiin luopumaan kruunusta ja toiseksi Kaarle pakotettiin luovuttamaan kruununsa Napoleonille. Kuninkaaksi tuli 6. kesäkuuta 1808 Napoleonin veli Joosef.

Madridissa puhkesi Ranskan-vastainen kapina 2. toukokuuta 1808. Ranska vastasi siihen teloittamalla satoja kapinallisia. Tämä johti kansannousun laajenemiseen. Espanjan armeijan jäänteet aloittivat sodan ranskalaisia vastaan, ja mukaan liittyi suuri määrä siviilejä. Vapaaehtoiset organisoituivat paikallisiksi kapinajuntta-nimisiksi ryhmiksi, jotka tekivät yllätyshyökkäyksiä ranskalaisten kuljetuksia ja pikku varuskuntia vastaan. Britannia sekaantui tilanteeseen, ja heinäkuussa 1808 alueelle tuli 35 000 brittisotilasta Arthur Wellesley Wellingtonin komennossa. Sekä Espanjan että Portugalin paikalliset armeijat löivät Ranskan joukot. Vuoden 1808 heinäkuussa 17 000 ranskalaista valiosotilasta antautui Andalusian Bailénissa ja elokuussa 9 000 miestä Portugalin Sintrassa. Napoleon teki kuitenkin diplomaattisen operaation, jolla hän saattoi säilyttää asemansa: lokakuun 1808 Erfurtin kokouksessa hän kasvatti “kuninkaiden katsomon” edessä luottamusta Ranskan politiikkaan. Tämän jälkeen hän toi Espanjaan 200 000 miehen armeijan. Hän valloitti Madridin joulukuussa ja löi brittiarmeijan 16. tammikuuta 1809 Galician La Coruñassa. Tämän jälkeen hän veti joukkojaan pois Espanjasta muihin operaatioihinsa. Tilanne oli kuitenkin edelleen Napoleonin kannalta vaarallinen, koska kansa oli valmis kapinoimaan.Wellingtonin brittijoukot alkoivat vuonna 1813 saada yliotteen Ranskan joukoista. Tammikuussa Wellington valtasi Madridin ja karkotti Napoleonin nimittämän kuninkaan Joosefin. Ratkaisutaistelu käytiin 21. kesäkuuta 1813 Vitoriassa. Brittien, espanjalaisten ja portugalilaisten joukot voittivat ylivoimaisesti. Sota niemimaalla päättyi Napoleonin tappioon kuudetta liittokuntaa vastaan. Brittijoukot jatkoivat tosin sotaa tunkeutumalla Ranskan alueelle.

Sveebien kuningaskunta

Sveebien kuningaskunta oli sveebien germaaniheimon Pyreneiden niemimaalle perustama kuningaskunta. Sveebit saapuivat Rooman valtakuntaan kuuluneelle niemimaalle vuonna 409 osana sveebit, vandaalit ja alaanit käsittänyttä heimojen liittoa ja Rooman luhistuessa heimot jakoivat suuren osan niemimaata keskenään Sveebien saadessa alueita nykyisestä Portugalista ja Espanjan luoteisosista. Sveebien pääkaupunki sijaitsi Bragassa. Sveebien onnistui sittemmin levittää valtaansa suureen osaan niemimaata, mutta he kärsivät lopulta tappion visigooteille. Visigoottien kuningas Leovigild syrjäytti viimeisen sveebikuningas Audekan vuonna 585 ja sveebien kuningaskunta liitettiin visigoottien kuningaskuntaan.

Sveebien kuningaskunnan eri vaiheista ja esimerkiksi sen sisäisistä oloista tiedetään suhteellisen vähän historiallisten lähteiden puutteellisuuden takia.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.