Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on nykymaakunta Länsi-Suomessa. Se sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla Pohjanmaan historiallisen maakunnan lounaisosassa. Naapurimaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa pohjoisessa, Etelä-Pohjanmaa idässä ja Satakunta etelässä. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Maakunta käsittää pääasiassa suomenruotsalaisten asuman osan historiallista Pohjanmaata. Lisäksi Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella ruotsia puhutaan Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakuntaan kuuluvista kunnista Isokyrö ja Laihia ovat vanhastaan suomenkielisiä, toisista osa on ollut aiemmin yksikielisesti ruotsinkielisiä. Alueen vanhat rannikkokaupungit ovat jo vanhastaan olleet kaksikielisiä kuten nykyään useimmat muutkin kunnat. Kaksikielisistä kunnista ruotsinkieliset ovat enemmistönä muissa paitsi Vaasassa ja Kaskisissa. Vuonna 2013 koko maakunnan asukkaista 90 270 (50 %) oli ruotsinkielisiä, 80 755 (44,8 %) suomenkielisiä ja 9 359 (5,2 %) muunkielisiä.[3][4]

Suomenruotsalaisten puhekielessä Pohjanmaata kutsutaan usein nimellä Pampas. Nimitys juontuu Argentiinan pampa-aroista, jotka ovat tasaisia silmänkantamattomiin.[5]

Pohjanmaan maakunta
Österbotten
Pohjanmaan maakunnan vaakuna Pohjanmaa.sijainti.suomi.2010

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Pohjanmaan lääni (1634–1775)
Vaasan lääni (1775–1997)
Länsi-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Vaasa
Maakuntajohtaja Kaj Suomela
Pinta-ala ilman merialueita 7 934,63 km²
13:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 18 190,66 km²
9:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 7 753,15 km²
– sisävesi 181,48 km²
– meri 10 256,03 km²
Väkiluku 180 233
12:nneksi suurin 30.6.2019 [2]
väestötiheys 23,25 as./km² (30.6.2019)
Maakuntalaulu Vaasan marssi
Nimikkolajit  
– eläin hirvi
– järvi Luodonjärvi
– kala siika
– kasvi mesiangervo
– kivi Vaasan graniitti
– lintu tervapääsky
Lyhenne FI-12

Kunnat

Nykymaakunnassa on 15 kuntaa, joista kuusi on kaupunkeja. Kuntakeskusten sijainti käy ilmi oheisesta kartasta.

Entiset kunnat

Seutukunnat

Nykymaakunta jakautuu neljään seutukuntaan.

Suurimmat taajamat

Vuonna 2017 Pohjanmaalla sijaitsi 54 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[7]
1 Vaasan keskustaajama Vaasa 59 204
Mustasaari 8 486
67 690
2 Pietarsaaren keskustaajama Pietarsaari 18 920
Pedersören kunta 1 904
20 824
3 Laihian kirkonkylä Laihia 6 587
Vaasa 29
6 616
4 Närpiön keskustaajama Närpiö 4 296
5 Sundom-Sulva (Sundom) Vaasa 2 334
Mustasaari 1 531
3 865
6 Vähänkyrön kirkonkylä Vaasa 2 605
Isokyrö 885
3 490
7 Uudenkaarlepyyn keskustaajama Uusikaarlepyy 3 429
8 Kolppi Pedersören kunta 3 101
9 Maalahden kirkonkylä Maalahti 2 915
10 Kristiinankaupungin keskustaajama Kristiinankaupunki 2 706

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pohjanmaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
168 939
1985
  
172 805
1990
  
172 448
1995
  
174 167
2000
  
173 228
2005
  
173 627
2010
  
177 946
2015
  
181 679
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku jatkaa keskimääräistä nopeampaa kasvuaan. Ennusteen mukaan Pohjanmaalla on vuonna 2020 noin 188 000 ja vuonna 2030 noin 197 000 asukasta. Suuren osan Pohjanmaan kasvusta ennusteessa selittää Vaasan seudun nopea kasvu, mutta myös Pietarsaaren seudun ja Kyrönmaan ennustetaan kasvavan.[9]

Talous

Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin työttömyys, huhtikuussa 2015 työttömyys oli 8,4 %, kun koko Suomen työttömyys oli 12,9%.[10]

Nimi ja vaakuna

Alue tunnettiin Vaasan rannikkoseutuna (ruots. Vasa kustregion) 28.2.1998 asti. Vaikka nykyinen maakunta käsittää vain lounaisosan historiallisesta Pohjanmaasta, nimi on identtinen. Näin ollen nimivalintaa on kritisoitu harhaanjohtavuudestaselvennä. Sekaannusten välttämiseksi sisäasiainministeriö ehdotti nimeksi muun muassa Rannikko-Pohjanmaata[11] (ruots. Kust-Österbotten), mutta alueen johto ei hyväksynyt tätä.

Pohjanmaan maakunta ei käytä tunnuksenaan historiallisen Pohjanmaan vaakunaa, vaan lähes kopio tästä onkin Pohjois-Pohjanmaan vaakunana. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnan vaakunassa ylin osa on pohjalaista kärppäaihetta ja alhaalla on Vaasan kaupungin vaakunasta peräisin oleva Vaasa-suvun tunnus, rynnäkkörisukimppu.

Katso myös

Lähteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 25.7.2019. Tilastokeskus. Viitattu 26.7.2019.
  3. Väestö kielen mukaan 31.12.2013 PDF. Tilastokeskus.
  4. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus: demography. Viitattu 4.1.2018.
  5. Fredrik Lång: Författarnas Österbotten (pdf) (Pampas eller Plattlandet) KulturÖsterbotten. Viitattu 17.12.2016. (ruotsiksi)
  6. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  7. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
  9. http://www.pohjanmaa.fi/fi/d-V%C3%A4est%C3%B6-V%C3%A4est%C3%B6ennuste.aspx?docID=5010
  10. Työlisyyskatsaus - huhtikuu 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11.06.2015.
  11. Valtioneuvosto nimesi Suomen maakunnat Sisäasiainministeriön kotisivut

Aiheesta muualla

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ruots. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten) on 1.1.2010 toimintansa aloittanut valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. Se on yksi Suomen 15:stä ja samalla 9:stä kaikkien kolmen vastuualueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen, Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluu elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen tehtävien kohdalla Etelä-Pohjanmaa sekä liikenne-, infrastruktuuri-, ympäristö- ja luonnonvara -asioiden osalta myös Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Päätoimipaikkana on Seinäjoki - muut toimipaikat ovat Vaasassa ja Kokkolassa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus palvelee kahdella kielellä.

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja selvästi suurin kaupunki ja kunta on Seinäjoki. Useimmat muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi, vaikka osalla niistä onkin kaupunkinimitys. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös taajamien ulkopuolella. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.

Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan eli Peräpohjan kanssa.

Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia.

K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo

K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo on Kokkolassa toimiva museo. Museon toimialueeseen kuuluu koko Keski-Pohjanmaan maakunta ja täten useita eri kohteita. Kokkolan keskustassa sijaitsevat Roosin talo sekä Museokortteli.

Andreas Roosin (1785–1842) perheelleen rakennuttamassa Roosin talossa pääsee tutustumaan vaihtuviin taidenäyttelyihin, Roosin perheen elämään sekä ihailemaan liikemies K. H. Renlundin Kokkolan kaupungille lahjoittamaa Suomen taiteen kultakauden kokoelmaa. Kokoelmaan sisältyy taidetta sellaisilta taiteilijoilta kuin Pekka Halonen, Magnus Enckell, Beda Stjernschantz, Victor Westerholm ja Albert Edelfelt. Roosin talon pihapiirissä olevassa suolamakasiinissa pääsee tutustumaan Leo Torpan kamerakokoelmaanMuseokorttelissa sijaitsevassa Pedagogiossa on esillä koulunäyttely. Lassanderin talossa voi tutustua 1700-luvun kauppiasperheen kotiin sekä mm. kaupankäynnin ja merenkulun historiaan.Maakuntamuseon yhtenä pysyvänä sisältönä on ITE-taide. Yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa hallinoitu ITE-museo toimii Näyttelyhallilla. Mittavan ITE-taiteen kokoelman vuoksi Kokkolaa onkin kuvattu "ITE-taiteen pääkaupungiksi".

Museon kokoelmat sisältävät myös paljon Veikko Vionojan maalauksia.

Museon omistuksessa on Englanninpuistoon sijoitettu barkassi, joka saatiin saaliiksi Halkokarin kahakassa vuonna 1854.Muita museokohteita ovat mm. Fredrik ja Anna Draken koti, Kaarlelan kotiseutumuseo, Kirjapainomuseo, Tankkarin hylkeenpyyntimuseo, Lohtajan kotiseutumuseo sekä Öjan kalastusmuseo.

Keski-Pohjanmaan maakunta

Keski-Pohjanmaa (ruots. Mellersta Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa Perämeren rannalla. Sen naapurimaakunnat ovat Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Keski-Pohjanmaa jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan, Kokkolan seutukuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi. Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu on Keski-Pohjanmaan laulu.

Maakunnan pinta-ala on 6 462,96 km², josta on maa-alueita 5 020,06 km², sisävesiä 199,21 km² ja merialueita 1 243,69 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Asukasluvultaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista Suomen toiseksi pienin ja Suomen manneralueen pienin maakunta.

Nykyinen Keski-Pohjanmaan maakunta ei ole täysin sama asia kuin kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, sillä kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa ulottuu maakunta- ja aiemmin läänirajojen yli nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien puolelle. Aikaisemmin myös Keski-Pohjanmaan maakunta ulottui myös nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle.

Luettelo Suomen rannikkokunnista

Tämä on luettelo Suomen rannikkokunnista. Luettelo sisältää Suomen kunnat, joilla on merenrantaa, lueteltuna karkeasti järjestyksessä rannikkoa pitkin Perämereltä Suomenlahdelle. Kaupunkien nimet on lihavoitu.

Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.

Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli). Saamelaiskieliin liittyvää kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa, mutta saamelaiskielten asema on turvattu saamen kielilailla.

Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 800 henkeä, 5,4 %). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Helsingissä (noin 36 300 henkeä, 5,7 %) ja Vantaalla (noin 5 700 henkeä, 2,7 %). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttiosuuden mukaan.

Länsi-Suomen sotilaslääni

Länsi-Suomen sotilaslääni, joskus Länsi-Suomen Sotilaslääni (lyh.LSSl), oli vuosina 2008–2014 yksi Suomen puolustusvoimien neljästä maavoimien johtamasta sotilasläänistä. Sen esikunta (LSSlE) sijaitsi Hämeenlinnassa Suomen kasarmilla, ja yleisöpalvelualueet jakautuivat seitsemään aluetoimistoon. Sotilasläänin kunniamarssina oli Asemies.

Sotilaslääni lakkautettiin vuoden 2014 lopussa osana puolustusvoimauudistusta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (ruots. Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland) on yksi Suomen seitsemästä aluehallintovirastosta. Sen toimialueeseen kuuluvat Länsi-Suomen Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Merenkurkun (itä)rannikon Pohjanmaan maakunta sekä Sisä-Suomen Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Viraston päätoimipaikkana on Vaasa ja sillä on toimipaikat Tampereella ja Jyväskylässä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa.

Merivartioasema

Merivartioasema on Suomen rannikkoalueella sijaitseva Rajavartiolaitokseen kuuluva yksikkö, jonka tarkoituksena on vastata rajavalvonnasta sekä muista lakisääteisistä tehtävistä toiminta-alueellaan. Ensimmäiset merivartioasemat perustettiin Suomeen vuonna 1930.

Suomenlahden merivartioston organisaatioon kuuluu 8 merivartioasemaa: Hangon, Tammisaaren, Porkkalan, Helsingin, Porvoon, Kotkan, Haapasaaren ja Hurpun merivartioasemat.

Länsi-Suomen merivartioston organisaatioon kuuluu kaikkiaan 13 asemaa: Hiittisten, Nauvon, Ahvenanmaan, Kökarin, Susiluodon, Rauman, Porin, Kaskisten, Vallgrundin, Kokkolan, Kalajoen, Virpiniemen ja Kemin merivartioasemat.

Suomen merivarioasemat ovat pääosin sijoittuneina seuraaviin maakuntiin: Ahvenanmaan maakunta, Varsinais-Suomen maakunta, Satakunnan maakunta, Pohjanmaan maakunta ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta sekä Lapin maakunta.

Merialueella sijaitsevan rajan voi esimerkiksi huviveneilijä ylittää Santiossa sekä Haapasaaren, Helsingin, Hangon ja Ahvenanmaan merivartioasemilla.

Perinneruoka

Perinneruoka on ruokaa, jonka sisältöön, valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle.Perinneruoat ovat tärkeä osa monien juhlapyhien, esimerkiksi joulun ja pääsiäisen viettoa. Ruoan merkitys juhlassa oli entisaikaan erityisen suuri, koska ravintoa ei aina ollut riittävästi.Tietyn alueen keittiön määrittelevät kolme päätekijää: perusraaka-aineet, valmistustavat ja tavallisimmat mausteet. Tiettyyn kulttuuriin kasvaneet ihmiset suosivat tottumustensa mukaista ruokaa ja mieltävät tietyt ravinnoksi kelpaavat raaka-aineet epämiellyttäviksi, jos niitä ei tunneta tai pidetä hyväksyttävinä kyseisessä kulttuurissa. Ruokakulttuurit ovat syntyneet ravinnon hankintatapojen, ruoanvalmistustapojen ja nauttimistapojen yhteisvaikutuksena.Perinneruoat eivät aina ole kovin alkuperäisiä siinä mielessä, että ne olisi keksitty kyseisellä alueella. Monet suomalaiset maaseudun ruokalajit ovat muunnelmia herrasväen vastaavista, jotka taas ovat usein peräisin Suomen ulkopuolelta. Esimerkiksi savolainen alatoopi ei välttämättä ole kovinkaan lähellä ranskalaista esikuvaansa. Nykyisin tarjottavat perinneruoat ovat myös nykyihmisen makuun ja nykyajan valmistustapoihin sopeutettuja. Esimerkiksi muikun ja monien muiden pilaantuvien elintarvikkeiden perinteinen säilömistapa oli hapattaminen, joka ei vastaa nykymakua.

Pohjanmaa

Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia:

Pohjanmaan historiallinen maakunta (ruots. Österbotten), historiallinen maakunta Suomessa, käsittää seuraavat nykymaakunnat:

Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaan maakunta (lähes kokonaan)

Keski-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Kainuun maakunta

Lapin maakunta (eteläosa)

Pohjanmaan lääni, Suomen lääni vuosina 1634–1775

Miinalaiva Pohjanmaa, entinen Suomen merivoimien lippulaiva, nykyinen merenmittausalus

Pohjanmaa-luokka, Suomen merivoimien alusluokka

Pohjanmaa-luokka, Ruotsin saaristolaivaston alustyyppi 1700-luvulla

Iskelmäradio Pohjanmaa, radioasema Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla

Pohjanmaan Radio, YLE Radio Suomen maakuntaradio

Pohjanmaa, Antti Tuurin kirjoittama romaani vuodelta 1982

Pohjanmaa, Antti Tuurin romaaniin perustuva, Pekka Parikan vuonna 1988 ohjaama suomalainen elokuva

Pohjanmaa, Vaasassa 1909–1912 ilmestynyt sanomalehtiSukunimi:

Atte Pohjanmaa (1903–1976), päätoimittaja ja kirjailija

Pohjanmaan liitto

Pohjanmaan liitto on yksi Suomen kahdeksastatoista (1.1.2011 alkaen) maakunnan liitosta. Liitto on kuntayhtymä, jonka jäsenenä on Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat 1.1.2011 alkaen 16 kuntaa: Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri.

Pohjanmaan liiton virastoa johtaa maakuntajohtaja Kaj Suomela. Virasto sijaitsee Vaasassa.

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaa (ruots. Norra Österbotten) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin. Maakunnan pinta-ala oli 2017-01-01 1. tammikuuta 2017 45 852,47 km², josta maa-alueita on 36 815,41 km² ja sisävesiä 2 366,69 km². Maakunnalla on lisäksi merialueita 6 670,37 km². Pinta-alaltaan maakunta on Suomen toiseksi suurin. Maakunnan väkiluku oli 2019-6-30 30. kesäkuuta 2019 412 190 henkeä, ja se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin. Pohjois-Pohjanmaa on Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta Suomessa, mikä selittyy osaltaan suurperheitä suosivien vanhoillislestadiolaisten suurella osuudella väestöstä. Väestötiheys on 11,2 asukasta neliökilometrillä. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on Oulu. Pohjois-Pohjanmaa rajoittuu pohjoisessa Lappiin, idässä Kainuuseen ja Venäjään, etelässä Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen ja Keski-Pohjanmaahan sekä lännessä Pohjanlahteen.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisia osa-alueita ovat Pyhäjoen, Siikajoen, Oulujoen ja Iijoen laaksot. Lisäksi Kalajokilaakso, Oulun Eteläinen, luetaan Pohjois-Pohjanmaahan lähinnä hallinnolliselta pohjalta, ja se muodostaakin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan välisen vaihettumisvyöhykkeen.lähde? Pohjois-Pohjanmaan koillisosan kunnat Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo muodostavat yhdessä Lapin maakuntaan kuuluvan Posion kanssa ns. Koillismaan.

Rannikko-Pohjanmaa

Rannikko-Pohjanmaa (ruots. Kust-Österbotten) on nimi, jota Merenkurkun rannikolla sijaitsevan nykymaakunnan alueella toimivista yhteisöistä jotkut käyttävät nimissään, kuten Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä , Rannikko-Pohjanmaan Sydänpiiri , Elegan Rannikko Pohjanmaan alue, Nordean Rannikko-Pohjanmaan alue ja Sotainvalidien Veljesliiton Rannikko-Pohjanmaan osasto.

Rannikko-Pohjanmaa tai Ranta-Pohjanmaa oli myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ehdotus nykyisen Pohjanmaan maakunnan nimeksi valtioneuvoston nimetessä Suomen nykyisiä maakuntia vuonna 1998. Maakunnan kunnat ja maakunnan liitto halusivat kuitenkin säilyttää maakunnan nimenä ruotsiksi Österbotten, jonka suomenkielinen vastine on Pohjanmaa. Nimi aiheuttaa sekaannusta Pohjanmaan historiallisen maakunnan ja sen alueella olevien muiden nykymaakuntien, varsinkin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Vaikka nimi onkin sama kuin historiallisella maakunnalla, Pohjanmaan vaakunaa (ilman kreivikunnan kruunua) sen sijaan käytetään Pohjois-Pohjanmaan tunnuksena.

Satakunnan maakunta

Satakunta (ruots. Satakunta, aik. Satakunda, lat. Satagundia tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan. Sitä ympäröivät Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan maakunta ja länsipuolella Selkämeri.

Vaasan marssi

Vaasan marssi (ruots. Vasa marsch) on kahden nykymaakunnan eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan maakuntalaulu. Sen ruotsinkieliset sanat on kirjoittanut Zacharias Topelius ja laulun säveltänyt Karl Collan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Alpo Noponen.

Vanhat kaupungit Suomessa

Vanhoiksi kaupungeiksi kutsutaan ennen vuoden 1959 lakiuudistusta kaupungeiksi tulleita Suomen kaupunkeja. Valtaosa niistä perustettiin kaupungeiksi, mutta osa uusimmista perustettiin kauppaloiksi ja myöhemmin muutettiin kaupungeiksi, esim. Lahti ja Iisalmi. Vanhojen kaupunkien tuli itse huolehtia monista maaseudulla valtiolle kuuluneista tehtävistä. Niissä oli siis pitemmälle viety kunnallinen itsehallinto kuin muissa kunnissa, mutta myös monia erityisrasituksia. Kyse oli vuonna 1789 valtakunnan porvaristolle ja kaupungeille annetusta kuninkaallisesta vakuutuksesta ja siinä mainituista kaupunkien erioikeuksista. Esimerkiksi tuomarit valittiin kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaupungit saivat säätää omia järjestyssääntöjä asioista, joissa maalla oli noudatettava yleistä lakia. Helsingissä luovuttiin omasta liikennejärjestyssäännöstä vuonna 1957 ja ryhdyttiin soveltamaan yleistä tieliikennelakia. Vuonna 1959 säädettiin laki, jolla tehtiin mahdolliseksi muuttaa kauppaloita ns. uusiksi kaupungeiksi, joilla ei ollut kaikkia vanhojen kaupunkien raskaita velvollisuuksia, esimerkiksi velvollisuutta maistraatin ylläpitoon.

Viimeisin niin sanotuista vanhoista kaupungeista on Lahti, joka sai kaupunkioikeudet 1905.

Vanhoissa kaupungeissa oli kaupungin itse ylläpitäminä raastuvanoikeus, maistraatti, ulosottovirasto kaupunginvouteineen ja syyttäjänvirasto kaupunginviskaaleineen. Myös poliisilaitos oli kunnallinen. Kaupungit joutuivat alun perin pitämään myös kaupunginvankilaa. Edellä mainitut kunnalliset laitokset valtiollistettiin vuonna 1978 uuden kunnallislain mukaisesti. 1980- ja 1990-luvuilla raastuvanoikeudet, maistraatit, ulosotto- ja syyttäjänvirastot sekä poliisilaitokset lakkautettiin eräistä kaupungeista (Heinola 1985, Iisalmi 1990, Kaskinen 1983, Kristiinankaupunki 1983, Loviisa 1984, Porvoo 1992, Tammisaari 1980 ja Uusikaarlepyy 1982), jolloin ne päätyivät kihlakunnanoikeuksien ja nimismiespiirien alaisuuteen. Lisäksi Maarianhaminasta lakkautettiin raastuvanoikeus vuonna 1981 ja Torniosta vuonna 1988.

Nimitys ei ole virallinen eikä sitä ole lainsäädännössä määritelty koskaan. Se esiintyy useimmiten muodossa niin sanotut vanhat kaupungit.

Yle Radio Suomi Kokkola

Yle Radio Suomi Kokkola (aiemmin Radio Keski-Pohjanmaa ) on yksi Yle Radio Suomen maakuntaradioista. Sen kuuluvuusalueena on Keski-Pohjanmaa toimituksen sijaitessa Kokkolassa.

Yle Radio Suomi Kokkola tekee juttuja radion ja internetin lisäksi myös Yle TV2:n Pohjanmaan uutisiin.

Yle Radio Suomi Pohjanmaa

Yle Radio Suomi Pohjanmaa (aiemmin Pohjanmaan Radio ) on yksi Yle Radio Suomen maakuntaradioista. Sen kuuluvuusalueena ovat nimestään poiketen vain Etelä-Pohjanmaa ja Merenkurkun (itä)rannikolla sijaitseva Pohjanmaan nykymaakunta. Radion toimitukset sijaitsevat Seinäjoella ja Vaasassa.lähde?Radio lähettää paikallisia uutisia ja säätiedotuksia sekä kertoo alueellisesti kiinnostavista aiheista. Sen musiikillinen anti on noin 65 prosenttia suomalaista ja 35 prosenttia ulkomaista. Se esittää valtakunnallisten suosikkien lisäksi pohjalaisia artisteja ja musiikintekijöitä.lähde?

Suomen maakunnat

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.