Pohjanmaa

Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia:

Disambig.svg Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen käsitteen eri merkitykset tai useita eri henkilöitä.
Antti Tuuri

Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on suomalainen kirjailija, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Tuuri tunnetaan kotimaakuntaansa Etelä-Pohjanmaata kuvaavista kirjoistaan. Hän on myös kirjoittanut useita Äitini suku -sarjaan kuuluvia kirjoja, joissa kerrotaan Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten kertomuksia. Hän sai Finlandia-palkinnon 1997 teoksestaan Lakeuden kutsu , Pohjanmaa-sarjan ensimmäisestä teoksesta Pohjanmaa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1985 ja Aleksis Kiven palkinnon vuonna 2009. Tuuri on myös suomentanut islantilaisia saagoja, mistä tunnustuksena maan presidentti Vigdís Finnbogadóttir luovutti hänelle vuonna 1983 Islannin Haukan ritarikunnan ristin. Tuurin tuotantoon kuuluu lisäksi kuunnelma- ja elokuvakäsikirjoituksia, oopperalibrettoja, elämäkertoja ja historiikkeja.

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja selvästi suurin kaupunki ja kunta on Seinäjoki. Useimmat muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi, vaikka osalla niistä onkin kaupunkinimitys. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös taajamien ulkopuolella. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.

Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan eli Peräpohjan kanssa.

Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia.

Ilkka (sanomalehti)

Ilkka on seitsemän kertaa viikossa ilmestyvä, vuonna 1906 perustettu maakunnallinen sanomalehti. Lehden levikki on noin 50 000, ja sillä on lukijoita noin 120 000. Lehden julkaisija on Ilkka-Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö I-Mediat Oy. Lehti on ollut alkujaan Keskustan äänenkannattaja. Lehden päätoimitus sijaitsee Seinäjoella.

I-Mediat Oy on Ilkka-Yhtymä Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö, joka julkaisee monikanavaisia maakuntalehtiä Ilkka ja Pohjalainen, viittä paikallislehteä ja kahta kaupunkilehteä. Ilkka siirtyi tabloid-formaattiin 16. maaliskuuta 2018.Sanomalehti Ilkka oli vuoteen 2012 asti Väli-Suomen Media Oy:n lehtiryhmää, joka tunnetaan erityisesti Sunnuntaisuomalainen-lukemistosivuistaan. Nykyään lehti on mukana Lännen Media -yhteistyössä.

Keski-Pohjanmaan maakunta

Keski-Pohjanmaa (ruots. Mellersta Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa Perämeren rannalla. Sen naapurimaakunnat ovat Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Keski-Pohjanmaa jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan, Kokkolan seutukuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi. Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu on Keski-Pohjanmaan laulu.

Maakunnan pinta-ala on 6 462,96 km², josta on maa-alueita 5 020,06 km², sisävesiä 199,21 km² ja merialueita 1 243,69 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Asukasluvultaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista Suomen toiseksi pienin ja Suomen manneralueen pienin maakunta.

Nykyinen Keski-Pohjanmaan maakunta ei ole täysin sama asia kuin kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, sillä kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa ulottuu maakunta- ja aiemmin läänirajojen yli nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien puolelle. Aikaisemmin myös Keski-Pohjanmaan maakunta ulottui myös nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle.

Keski-Suomen maakunta

Keski-Suomi (ruots. Mellersta Finland) on yksi Suomen 19 maakunnasta. Se on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin maakunta. Maakuntakeskus ja ylivoimaisesti suurin kaupunki on Jyväskylä. Muita kaupunkeja ovat Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Keski-Suomen liitto.

Keski-Suomen lääni, jonka alue oli miltei sama kuin maakunnan, oli olemassa vuosina 1960–1997. Läänin pääkaupunki oli Jyväskylä. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen maakunta kuului Länsi-Suomen lääniin, kunnes Suomen läänit lakkautettiin. Eduskuntavaaleissa Keski-Suomi muodostaa oman vaalipiirinsä. Maakuntalauluna on Keski-Suomen kotiseutulaulu.

Keski-Suomea ympäröivät Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa luoteessa, Pohjois-Pohjanmaa pohjoisessa, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo idässä ja Päijät-Häme etelässä. Maakunnan pinta-ala 2017-01-01 1. tammikuuta 2017 oli 19 948,61 km², josta maa-alueita on 16 703,02 km² ja sisävesiä 3 245,59 km² Maakunnan väkiluku 2019-5-31 31. toukokuuta 2019 oli 274 812 henkeä.Keski-Suomi kuuluu asukaslukuaan hitaasti kasvattaviin maakuntiin, mutta kasvu perustuu lähes pelkästään Jyväskylän seudun asemaan merkittävänä kasvukeskuksena ja useimmat maakunnan kunnat pienenevät väkiluvultaan. Jyväskylän seudun ulkopuolella väkiluku kasvaa vain Äänekoskella ja Laukaassa.

Kolmonen (jalkapallo)

Kolmonen (ruots. Trean) on miesten jalkapallon neljänneksi korkein sarjataso Suomessa. Kolmosta pelataan Palloliiton piirien järjestämissä sarjoissa. Kaudella 2019 Kolmosessa on yhdeksän lohkoa (kolme Uudenmaan piiristä), joiden voittajat saavat nousuoikeuden Kakkoseen.

Luettelo Suomen kaupungeista

Tämä artikkeli on luettelo Suomen nykyisistä kaupungeista. Vuoden 2018 alussa kaupunkien kokonaismäärä oli 107. Kaupungit ovat Suomessa samalla kuntia, joten tämän luettelon tiedot löytyvät myös artikkelista Luettelo Suomen kunnista.

Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kaupungit ovat artikkelissa Luettelo Suomen entisistä kaupungeista. Perustamisvuoden mukaan järjestettynä nykyiset ja entiset kaupungit löytyvät artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan.

Seuraavan luettelon toisessa sarakkeessa on ilmoitettu mihin nykymaakuntaan kaupunki kuuluu. Väkilukutietojen ajankohta on 31. joulukuuta 2018. Kaupunkien maapinta-alat puolestaan ovat ajankohdan 24. kesäkuuta 2019 mukaiset.

Luettelo Suomen kunnista

Tämä artikkeli on luettelo Suomen nykyisistä kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla luettelo Suomen entisistä kunnista ja tapahtuneet muutokset sivulla luettelo Suomen kuntamuutoksista. Vuoden 2019 alusta kuntia on 311, joista 107 käyttää kaupunki-nimitystä..

Vuonna 2003 Suomessa oli 456 kuntaa ja 415 vuonna 2008.lähde?Kaupunki-nimitystä käyttävät kunnat on lihavoitu ja lisäksi kunnan käyttämä nimitys on mainittu nimitys-sarakkeessa. Luettelon viidennessä sarakkessa on ilmoitettu kunnan viralliset kielet. Luettelon kuudennessa sarakkeessa on mainittu se paikkakunta (yleensä taajama), jossa kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee. Nämä ovat tavallisesti taajamia, mutta eräissä tapauksissa kuntakeskukset ovat kasvaneet yhteen toisen taajaman kanssa. Usean Ahvenanmaan kunnan (mukaan lukien Luhangan Manner-Suomessa) kuntakeskus ei muodosta taajamaa liian pienen väestöpohjan vuoksi. Luettelon seitsemännessä ja kahdeksannessa sarakkeessa on ilmoitettu mihin maakuntaan ja seutukuntaan kunta kuuluu. Väkilukutietojen ajankohta on 31. joulukuuta 2018. Kuntien kokonaispinta-alat ja maapinta-alat puolestaan ovat ajankohdalta 12. heinäkuuta 2019. Merialueet eivät ole mukana kokonaispinta-aloissa. Väestötiheydet on laskettu väkilukujen ja maapinta-alojen perusteella.

Kuntien väkiluvun osalta mediaanissa on Kannus (5 503). Kuntien pinta-alan osalta mediaanissa on Eura (630,20 km²). Suomen pinta-alaltaan suurin Inarin kunta vastaa pinta-alaltaan lähinnä 17 363 neliökilometrin laajuista Swazimaata. Suomen pienin kunta, Espoon keskellä oleva Kauniainen puolestaan on kokoluokaltaan saman kokoinen kuin maailman toiseksi pienin valtio Monaco. Kuntien mediaanissa väestötiheyden osalta on Suonenjoki (10,02 as./km²).

Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa

Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa sisältää vuonna 1918 Suomen sisällissodan voittaneiden valkoisten muistopatsaat ja vapaudenpatsaat. Listassa on myös sisällissodassa kaatuneiden valkoisten muistoksi pystytetyt erilaiset muistomerkit: patsaat, veistokset, muistopaikat ja muistolaatat. Luettelossa voi olla myös hautausmailla tai niiden lähellä olevia yleisiä, mutta ei yksittäisillä haudoilla olevia muistomerkkejä. Luettelossa patsaat ovat maakunnittain ja kunnittain nimen mukaisessa järjestyksessä.

Museosilta

Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.Tiehallinnon ja sen edeltäjän Tie- ja vesirakennuslaitoksen valintaperusteina on ollut sillan valtakunnallinen historiallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys, silta- ja tietekninen merkitys, tie- ja liikennehistoriallinen merkitys, paikallinen erikoismerkitys, ennallaan säilyttämisen edellytykset sekä alkuperäisyys. Valtaosa museosilloista on otettu luetteloon 1980-luvun alkupuolella.Nykyään vastuu tienpidon perinneasioista kuuluu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pohjanmaa (sanomalehti)

Pohjanmaa oli Vaasassa vuosina 1909–1912 ilmestynyt sanomalehti.

Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaiset perustivat Pohjanmaan Ossian Ansaan julkaiseman Pohjan Pojan tilalle. Lehden talous oli heikko ja vuonna 1912 se luovutettiin A. F. Schützille, joka perusti sen tilalle ensin Vaasan Sanomat ja sitten Vaasan Lehden.Pohjanmaa ilmestyi vuodesta 1910 lähtien kolmesti ja vuonna 1912 kahdesti viikossa. Sen päätoimittajina työskentelivät Eetu Aaltio (1910), Oiva Raitis Kyrö (1910–1912) ja A. F. Schütz (1912).

Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on nykymaakunta Länsi-Suomessa. Se sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla Pohjanmaan historiallisen maakunnan lounaisosassa. Naapurimaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa pohjoisessa, Etelä-Pohjanmaa idässä ja Satakunta etelässä. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Maakunta käsittää pääasiassa suomenruotsalaisten asuman osan historiallista Pohjanmaata. Lisäksi Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella ruotsia puhutaan Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakuntaan kuuluvista kunnista Isokyrö ja Laihia ovat vanhastaan suomenkielisiä, toisista osa on ollut aiemmin yksikielisesti ruotsinkielisiä. Alueen vanhat rannikkokaupungit ovat jo vanhastaan olleet kaksikielisiä kuten nykyään useimmat muutkin kunnat. Kaksikielisistä kunnista ruotsinkieliset ovat enemmistönä muissa paitsi Vaasassa ja Kaskisissa. Vuonna 2013 koko maakunnan asukkaista 90 270 (50 %) oli ruotsinkielisiä, 80 755 (44,8 %) suomenkielisiä ja 9 359 (5,2 %) muunkielisiä.Suomenruotsalaisten puhekielessä Pohjanmaata kutsutaan usein nimellä Pampas. Nimitys juontuu Argentiinan pampa-aroista, jotka ovat tasaisia silmänkantamattomiin.

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaa (ruots. Norra Österbotten) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin. Maakunnan pinta-ala oli 2017-01-01 1. tammikuuta 2017 45 852,47 km², josta maa-alueita on 36 815,41 km² ja sisävesiä 2 366,69 km². Maakunnalla on lisäksi merialueita 6 670,37 km². Pinta-alaltaan maakunta on Suomen toiseksi suurin. Maakunnan väkiluku oli 2019-5-31 31. toukokuuta 2019 412 201 henkeä, ja se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin. Pohjois-Pohjanmaa on Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta Suomessa, mikä selittyy osaltaan suurperheitä suosivien vanhoillislestadiolaisten suurella osuudella väestöstä. Väestötiheys on 11,2 asukasta neliökilometrillä. Alueen pääkaupunki ja samalla asukasluvultaan suurin kaupunki on Oulu. Pohjois-Pohjanmaa rajoittuu pohjoisessa Lappiin, idässä Kainuuseen ja Venäjään, etelässä Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen ja Keski-Pohjanmaahan sekä lännessä Pohjanlahteen.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisia osa-alueita ovat Pyhäjoen, Siikajoen, Oulujoen ja Iijoen laaksot. Lisäksi Kalajokilaakso, Oulun Eteläinen, luetaan Pohjois-Pohjanmaahan lähinnä hallinnolliselta pohjalta, ja se muodostaakin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan välisen vaihettumisvyöhykkeen.lähde? Pohjois-Pohjanmaan koillisosan kunnat Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo muodostavat yhdessä Lapin maakuntaan kuuluvan Posion kanssa ns. Koillismaan.

Pohjois-Savon maakunta

Pohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnasta. Maakunnan asukasluku on 247 776 (tilanne 31.12.2016). Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta. Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto. 28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Savon maakunta.Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi lännessä, Pohjois-Pohjanmaa luoteessa, Kainuu pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Etelä-Savo etelässä.

Suomen maakunnat

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.lähde?

Väestötiheys

Väestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Tyypillisesti väestötiheys ilmoitetaan asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²). Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:

Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhaanjohtava, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa tai aavikkoa.

Itsenäisten valtioiden väestötiheys vaihtelee kaupunkivaltio Monacon lähes 16 500 asukkaasta neliökilometrillä Mongolian 1,6 asukkaaseen neliökilometrillä.

Yle Radio Suomi Oulu

Yle Radio Suomi Oulu (aiemmin Oulu Radio ) on yksi Yle Radio Suomen maakuntaradioista. Sen kuuluvuusalueena on Pohjois-Pohjanmaa toimituksen sijaitessa Oulussa. Maakuntaradion päällikkönä toimii Aki Karjalainen, joka siirtyi tehtävään Eila Honkavaaran siirtyessä eläkkeelle.

Karjalaisen vastuulla ovat aluetoimitukset Oulussa ja Kajaanissa (Yle Radio Suomi Kajaani).

Yle Radio Suomi Pohjanmaa

Yle Radio Suomi Pohjanmaa (aiemmin Pohjanmaan Radio ) on yksi Yle Radio Suomen maakuntaradioista. Sen kuuluvuusalueena ovat nimestään poiketen vain Etelä-Pohjanmaa ja Merenkurkun (itä)rannikolla sijaitseva Pohjanmaan nykymaakunta. Radion toimitukset sijaitsevat Seinäjoella ja Vaasassa.lähde?Radio lähettää paikallisia uutisia ja säätiedotuksia sekä kertoo alueellisesti kiinnostavista aiheista. Sen musiikillinen anti on noin 65 prosenttia suomalaista ja 35 prosenttia ulkomaista. Se esittää valtakunnallisten suosikkien lisäksi pohjalaisia artisteja ja musiikintekijöitä.lähde?

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.