Persia

Persia on Lähi-idän alueella sijainnut historiallinen valtio, jonka nimi on nykyään Iran. Persialaiset löivät heitä hallinneet assyrialaiset vuonna 612 eaa. Akemenidien suku hallitsi Persiaa vuoteen 330 eaa., jolloin Aleksanteri Suuri kukisti kuningas Dareios III:n ja poltti silloisen pääkaupungin Persepoliin. Persia kävi monia sotia Roomaa ja Bysanttia vastaan. Vuonna 628 Persia oli romahtanut pitkän Bysanttia vastaan käydyn sodan jälkeen, ja arabit pystyivät valloittamaan sen vuonna 639.

Persia sai nimensä nykyisen Etelä-Iranin alueesta, joka tunnettiin nimellä Persis. Muinaiset kreikkalaiset alkoivat käyttää sanaa koko Iranin ylängöstä.[1]

21. maaliskuuta 1935 Persia vaihtoi virallisesti nimensä Iraniksi.[2]

Map-alexander-empire
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa.

Nimi

Persiankieliset iranilaiset ovat sassanidien kaudesta alkaen käyttäneet maasta nimitystä Iran, joka tarkoittaa ”arjalaisten valtakuntaa”, kun taas lännessä on käytetty kreikkalaisilta periytyvää Persia-nimitystä. Vuonna 1935 šaahi Reza Pahlavi vaati kansainvälistä yhteisöä käyttämään Iran-nimeä.[3] Hänen poikansa Muhammad Reza Pahlavi salli 1959 sekä Persia- että Iran-nimien käytön. Iran on vakiintunut muoto puhuttaessa nyky-Iranista, mutta historiallisesta Iranista käytetään usein edelleen nimitystä Persia. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta.

Muinainen Persia

Persian warriors from Berlin Museum
Persialaisia sotureita Ištarin portissa Pergamon-museossa.

Muinoin Etelä-Persiassa lähellä Etelä-Babyloniaa oli Elam-niminen valtio. Mesopotamian kauppatiet veivät Iranin sisäosiin, joissa oli monia paikallisia valtioita. Persian imperiumilla tarkoitetaan yleensä Akemenidien dynastiaa 648–330 eaa. Akemenidit nousivat kapinaan Meediaa vastaan, ja vuosisatojen kuluttua Aleksanteri Suuri valtasi Persian. Kyyros Suuri loi Persian muinaisen suurvallan yhdistäen alueen 559 eaa. Persia laajeni Turkkiin ja Keski-Aasiaan. Kyyros Suuri valloitti Uus-Babylonian 539 eaa.

Kyyroksen seuraaja Kambyses II valtasi Egyptin, ja Dareios I:n aikana muinainen akemenidien Persia oli laajimmillaan. Valtakuntaan kuuluivat myös Vähän-Aasian länsirannikolla sijainneet kreikkalaiset kaupungit kuten Miletos. Kun ne vuonna 499 eaa. nousivat kapinaan, alkoivat persialaissodat, joiden aikana Persia yritti valloittaa Kreikankin. Kreikkalaiset pysäyttivät Dareioksen alaisten persialaisten etenemisen Marathonin taistelussa. Dareioksen poika Kserkses I koetti myös vallata Kreikan, mutta kreikkalaiset löivät persialaiset Plataian taisteluissa.

Muinainen Persia oli ensimmäinen todellinen supervalta, joka yhdisti suuren maa-alueen. Persian alueita hallitsivat satraapit. Persia kukistui, kun makedonialainen valloittaja Aleksanteri Suuri kukisti Persian 334–330 eaa. Aleksanteri Suuren kuoltua Persia jäi Seleukokselle, ja maata hallitsivat kreikkalaiset (hellenistiset) seleukidit.

Iranin historian muita kausia

Iranin historian aikajana

Katso myös

Lähteet

  1. Persia Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  2. Iran timeline & profile BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  3. Timeline Iran BBC News
200-luku

200-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 200–299.

Akhaimenidit

Akhaimenidit olivat antiikin Persiaa vuosina 550 eaa. – 330 eaa. hallinnut suku. Mahtavimmillaan Akhaimenidien hallitsemaan Persiaan kuului koko Lähi-itä Vähästä-Aasiasta Intiaan. Akhaimenidit hallitsivat myös Egyptiä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). Akhaimenidien Persia oli suurin valtakunta, joka siihen mennessä oli ollut olemassa. Indoiranilaiset persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. Urmiajärven itäpuolella päätellen Assyrian teksteistä ja löydöistä jotka on tehty Hasanlusta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä Parsua. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste.

Persialaiset vaelsivat sittemmin etelään vuoriselle alueelle, joka on Hormuzinsalmen ja Persianlahden pohjukan pohjoispuolisilla vuorilla.

Akhaimenidien valtakunta alkoi syntyä, kun Teispes kaappasi Anshanin kaupungin elamilaislta Etelä-Iranissa. Teispes oli vielä Meedian vasalli. Ensimmäinen itsenäinen Persian kuningas oli Kyyros II, joka valtasi Meedian, Lyydian ja Babylonian. Persia oli melko suvaitsevainen valloittaja, joka ei yleensä tuhonnut valloittamiensa maiden kulttuureja.

Kyyroksen poika Kambyses II valtasi Egyptin. Dareios I hyökkäsi Kreikkaan, mutta kreikkalaiset torjuivat hyökkäyksen Marathonin taistelussa. Hän rakennutti Persepoliin pääkaupungikseen ja loi satraappijärjestelmän, jossa maa jaettiin hallinnollisiin piireihin.

Xerxes I eteni myös sotajoukkoineen Kreikkaan, ja hän voitti Thermopylain taistelun, mutta kreikkalaiset voittivat Salamiin meritaistelun. Persialaiset kärsivät tappion myös Plataian taistelussa. Persia oli tästä huolimatta antiikin laajin suurvalta. Viimeisen akemenidin Dareios III:n kukisti Aleksanteri Suuri, jonka jälkeen Persiaa hallitsi seleukidien hallitsijasuku.

Emiiri

Emiiri (arab. أمير‎; amīrah, ãmir; persia ja urdu: امیر) on heimopäällikön arvonimi arabimaailmassa. Emiirejä pidetään yleensä korkea-arvoisina šeikkeinä, mutta nimitystä käytetään ruhtinaan tapaan myös eräistä monarkeista, jolloin heidän valtakuntaansa kutsutaan emiraatiksi. Emiirejä nimittävät myös jotkut turkkilaiset kansat.

Emiiri on aina ollut korkea sotilasarvo. Länsimainen amiraali-sana on johdettu emiiriarvosta amir al-bahr, merivoimien komentaja.

Iran

Iranin islamilainen tasavalta eli Iran (pers. ‏ایران, Īrān‎) on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Kaspianmereen, pohjoiskoillisessa Turkmenistaniin, idässä Afganistaniin ja Pakistaniin, etelässä Persianlahteen ja Arabianmereen ja lännessä Irakiin ja Turkkiin. Maan virallinen nimi oli vuoteen 1935 asti Persia. Sen kulttuuri on maailman vanhimpia. Šiialaisuus on valtionuskonto ja persia virallinen kieli. Yli 80 miljoonan asukkaan väestöstä suurin osa on persialaisia, ja suurimmat vähemmistöt ovat azerit, kurdit ja lurit. Iranin maaperä on epävakaa ja altis maanjäristyksille. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy öljyä ja maakaasua. Maan talous perustuu ennen kaikkea öljyvaroihin. Kansallisen öljy-yhtiön National Iranian Oil Companyn (NIOC) mukaan Iranilla on maailman suurimmat maaöljy- ja maakaasuvarat. Iranin National Petrochemical Companyn (NPC) mukaan aasialainen konsortio on investoimassa seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria maan petrokemian teollisuuteen. CIA World Factbookin mukaan Iran on maaöljyvaroissa maailman neljäs ja maakaasuvaroissa toinen.Joulukuusta 2010 lähtien Iran on ollut ainoa maailman maa jossa on käytössä perustulo.

Khūzestān

Khūzestān (pers. ‏خوزستان‎, Khūzestān, aiemmin myös Arabistan) on yksi Iranin 31 provinssista. Se sijaitsee Persianlahden pohjukassa Irakin vastaisella rajalla. Sen pääkaupunki on Ahvāz.Khulestanin pinta-ala on 64 055 neliökilometriä. Väkiluku on kehittynyt seuraavasti: 2 681 978 (1986), 3 746 772 (1996) ja 4 274 979 (2006). Vuoden 2011 väestönlaskennassa Khūzestānissa asui 4 531 720 henkeä, joista 3 218 451 kirjattiin kaupunkilaisiksi.Khūzestānin asuttivat 6 000 eaa. sumerilaisille sukua olleet kansat, jotka saapuivat Zagrosin vuoristoalueelta. Ensimmäiset kaupungit syntyivät samaan aikaan kuin Mesopotamiassa. Historiallisesti Khūzestān on tunnettu Elamina, jonka pääkaupunki oli Susa. Elamin valloitti Persia 539 eaa. Arabit taas valloittivat Khūzestānin 639 Basran Abu Musa al-Ash'arin johdolla, vaikka se virallisesti kuului Persian alaisuuteen. 1200-luvulta alkaen Khūzestān arabialaistui selvästi.

1800-luvun lopulla Britannia kannusti Khūzestānia eromaan Persiasta ja liittymään Britannian alaisuuteen Arabistanina. Britit julistivat Etelä-Persian etupiiriinsä 1907 ja seuraavana vuonna brittiläinen tutkimusmatkailija löysi öljyä Masjed Soleymanista. Löydön vuoksi perustettiin Anglo-Persian Oil Company, josta tuli myöhemmin British Petroleum (nyk. BP). Vuonna 1925 Reza Shahin joukot miehittivät Arabistanin ja sille annettiin taas nimi Khūzestān, kuten myös Persia nimettiin Iraniksi vuotta myöhemmin. Britit valloittivat Khūzestānin toisen maailmansodan aikana.

Vuoden 1978 arabityöläisten lakko oli suuressa osassa šaahin kaatamisessa, jota seurasi islamilainen vallankumous. Arabit tukivat alkuvaiheessa vallankumousta, jossa vasemmistolaiset ja sekulaarit puolueet olivat mukana. Irak vetäytyi vaatimuksestaan alueeseen varapresidentti Saddam Husseinin ja Iranin šaahi Algierin sopimuksessa maaliskuussa 1975 turvatakseen pääsynsä Persianlahdelle Shatt al-Arabia pitkin. Irak sanoi irti sopimuksen 17. syyskuuta 1980 Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen. Khūzestān oli Iranin–Irakin sodassa Irakin alkuvaiheen etenemisen pääasiallinen suunta ja maakunta tuhoutui sodassa pahoin. Irakin joukot ajettiin maakunnassa 1982 Iranin Jerusalem-hyökkäyksessä. Irak toivoi Khūzestānin arabien nousevan iranilaisia vastaan, mitä ei tapahtunut, vaan suurin osa palveli Iranin armeijassa.

Iran on pyrkinyt persialaistamaan aluetta. Iranin islamilainen tasavalta ei ole määrittänyt aiemmissa väestönlaskennassaan eri kansallisuuksien osuuksia, joten ne jäävät arvailun varaan. Vuoden 1980 Iranin Lontoon lähetystön miehityksen aloitti Khūzestānille autonomiaa vaativa, Irakin sponsoroima arabiseparatistiryhmä, joka viittasi "Khomeinin rasistiseen hallintoon."

Luettelo Persian kuninkaista

Tämä on luettelo Persian kuninkaista ja keisareista.

Lyydia

Lyydia oli muinainen kuningaskunta Vähässä-Aasiassa. Sen pääkaupunki oli Sardis.

Lyydia oli ensimmäisiä valtioita, joissa lyötiin rahaa. Rikkauksistaan kuuluisa Kroisos on tunnetuin ja samalla viimeinen Lyydian kuningas. Persian kuningas Kyyros Suuri kukisti hänet 546 eaa. ja alisti Lyydian Persian maakunnaksi.

Herodotoksen mukaan Kroisos aloitti sodan Persiaa vastaan saatuaan ennustuksen Delfoin oraakkelilta, joka kertoi että suuri valtakunta tulisi häviämään, jos Kroisos aloittaisi sodan. Näin kävikin, mutta valtakunta ei ollut Persia vaan Lyydia.Lyydian kieli kuoli sukupuuttoon ensimmäisellä vuosisadalla eaa.

Meedia

Meedia oli muinainen kuningaskunta, jonka keskus sijaitsi nykyisen Iranin kohdalla. Meedian valtakunta ulottui laajimmillaan aina Keski-Aasiaan ja Afganistaniin asti. Meedian alue kattoi Teheranin ja Hamadanin kaupungit, Azerbaidžanin Esfahanista pohjoiseen, Zanjanin ja Kurdistanin. Tärkein Meediasta ja sen asukkaista kertova lähde on kreikkalainen historioitsija Herodotos.

Assyrialaisissa kirjoituksissa mainitaan meedialaiset "amadai"-heimot jo 836 eaa., jolloin Assyriaa hallitsi Salmanassar III. Meedian valtakunta syntyi noin 750–700 eaa. Meedia mainitaan assyriankielisissä lähteissä nimellä Mada tai Manda, kreikankielisissä nimellä Madai. Meedialaiset olivat luultavasti indoeurooppalaisia tai skyyttien iranilaisten tai uralilais-kaukasuslaisten sukuisia. Skyytit hallitsivat maata 653–625 eaa. Madiuksen johdolla. Suuri meedialainen valloittaja oli Kyaxares. Meedialaiset tuhosivat Assyrian valtakunnan ja jakoivat sen yhdessä babylonialaisten kanssa.

Persia oli alkujaan Meedian vasalli. Kyyros II Suuren aikana Persia riistäytyi Meedian vallasta ja hän teki siitä Persian maakunnan.

Pamfylia

Pamfylia oli antiikin aikana alue Vähän-Aasian etelärannikolla. Se sijaitsi Lyykian ja Kilikian välissä, nykyisen Turkin alueella. Pohjoisessa Pamfylia rajoittui Pisidiaan. Pamfylia joutui aluksi Lyydian vallan alle. Myöhemmin sen valloitti Persia. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen se joutui seleukideille. Myöhemmin Pamfyliasta tuli Rooman provinssi.

Persian kieli

Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa. Kieltä puhuu enemmän kuin 110 miljoonaa ihmistä. Persiaa kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin. Kirjaimisto on mukautettu vastaamaan persian kielen fonologiaa, ja se eroaa arabiasta vähän samaan tapaan kuin pohjoismainen merkistö tavallisista latinalaisista aakkosista.

Persia on arabian jälkeen muslimimaailman tärkein sivistyskieli, ja se on jättänyt jälkensä sekä turkkiin että Intian niemimaan alkuperäiskieliin. Sen kirjallinen historia ulottuu kauas islamia edeltäneelle ajalle, muinaiseen Persian valtakuntaan asti. Muinaisessa Persiassa puhuttiin useita eri iranilaiskieliä, kuten nykyisessä Iranissa, ja poliittisten muutosten myötä niistä nousi viralliseksi "persian kieleksi" milloin mikäkin. Esimerkiksi zarathustralaisten uskonnon pyhä kirja, Zend Avesta, on kirjoitettu avestan kielellä, joka kuuluu itäisiin iranilaiskieliin ja joka on siksi pikemminkin jaghnobin ja sogdin kuin nykyisen farsin kielen muinaismuoto.

Nykypersian historian katsotaan alkavan noin vuodesta 900, jolloin persiaa alettiin kirjoittaa arabialaisilla kirjaimilla. Koska arabialainen aakkosto merkitsee vokaalit varsin epätarkasti, monien murteiden puhujat voivat käyttää samaa kirjakieltä. Persiaa kirjoitetaan kuitenkin myös heprealaisilla aakkosilla (ns. džidi eli juutalaispersia), ja Tadžikistanissa siirryttiin neuvostovallan aikana kyrillisiin kirjaimiin, jolloin myös luotiin paikallisiin murteisiin perustuva kirjakieli, tadžikki. Tämä sisältää runsaasti venäläistä laina-ainesta sekä uzbekkilaisia vaikutteita, koska suuri osa, mahdollisesti enemmistö, tadžikeista on perinteisesti osannut myös uzbekkia.

Persiaa on mahdollista kirjoittaa myös latinalaisin kirjaimin. Tätä varten on kehitetty jo 1950-luvun alussa erityinen UniPers-oikeinkirjoitus, joka kuvaa kielen äänteet varsin hyvin. UniPers-oikeinkirjoitusta on käytetty monissa persian kielen oppikirjoissa ulkomaalaisille, mutta se ei ole onnistunut kehittymään yksinomaiseksi standardiksi. 1980-luvulta lähtien myös ulkomaille muuttaneiden iranilaisten keskuudessa on kehitelty oman kielen kirjoittamista latinalaisin kirjaimin.

Prince of Persia

Prince of Persia on Brøderbundin kehittämä toimintaseikkailupelisarja. Myöhemmin pelisarjaa on jatkanut Ubisoft.

Prince of Persia (elokuva)

Prince of Persia: The Sands of Time on Mike Newellin ohjaama vuoden 2010 toiminta-/seikkailu-/fantasiaelokuva. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Jordan Mechner, Boaz Yakin, Doug Miro ja Carlo Bernard. Tuottajana toimi Jerry Bruckheimer. Elokuva perustuu samannimiseen videopeliin, jonka on kehittänyt ja julkaissut Ubisoft Montreal. Elokuvan päärooleissa ovat Jake Gyllenhaal, Gemma Arterton, Ben Kingsley ja Alfred Molina.

Prince of Persia: The Sands of Time on tällä hetkellä toinen Walt Disney Picturesin elokuva, jonka ikäraja on PG-13 (ensimmäisen ollessa Pirates of the Caribbean -elokuvasarja). Vaikka elokuva perustuu The Sands of Time -peliin, siinä on elementtejä myös Warrior Within ja The Two Thrones -jatko-osista.

Ruhollah Khomeini

Suurajatollah Sayyid Ruhollah Khomeini (pers. ‏ آیت‌الله روح‌الله خمینی‎, 24. syyskuuta 1902 Khomein, Persia – 3. kesäkuuta 1989 Teheran, Iran) oli iranilainen šiiapappi ja vuoden 1979 Iranin vallankumouksen uskonnollinen ja poliittinen johtaja. Khomeini tunnetaan Iranissa nimellä imaami Khomeini ja ulkomailla nimellä ajatollah Khomeini.

Toimintaseikkailupeli

Toimintaseikkailupeli on videopelien lajityyppi, joka yhdistää seikkailupelin elementteihin toimintapelin elementtejä. Toimintaseikkailupeligenren aloitti Atari 2600:lle vuonna 1979 julkaistu Adventure. Pelityypin edustajia ovat muun muassa Prince of Persia -, Tomb Raider -, Zelda ja Metroid-pelisarjat.

Koska toimintaseikkailu on kahden eri genren yhdistelmä, sen rajojen määrittely on vaikeaa. Tyypillisesti puhdas seikkailupeli sisältää ongelmia pelaajan ratkaistavaksi eikä juurikaan toimintaa. Puhtaat toimintapelit puolestaan perustuvat reaaliaikaiseen reagointiin ja refleksien harjoittamiseen. Toimintaseikkailut sisältävät sekä ongelmanratkontaa että refleksien testaamista, sekä väkivallattomissa että väkivaltaisissa tilanteissa.

Toimintaseikkailulajityyppi vakiintui Shigeru Miyamoton suunnitteleman The Legend of Zeldan (1986) myötä. Peli yhdisteli menestyneesti elementtejä eri lajityypeistä: se sisälsi seikkailua, siirtymäpulmia, seikkailutyylisiä inventaariopulmia, toimintaa, rahajärjestelmän ja yksinkertaisen roolipelityylisen tasokehityksen ilman kokemuspisteitä.

Urdu

Urdu (اردو) (tunnetaan myös luonnollisesti Lashkarina sen puhujille kirjoitettu لشکری) on hindustanin kielen persianisoitu muoto. Urdu on puhujamäärältään suuri kieli ja sillä on tärkeä asema etenkin Pakistanissa, jossa suurin osa ei-urdunkielisestä kansasta osaa sitä toisena tai kolmantena kielenä.

Urdun kielen nimi on peräisin turkkilaiskielten sanasta ordu, joka tarkoittaa "leiriä" tai "armeijaa". Se on lainautunut turkin kielen kautta eurooppalaisiin kieliin, esim. saksaan ja englantiin, muodossa horde ja merkityksessä "ihmisjoukkio", "barbaarilauma" tai "sotajoukko". Intiassa sanalla tarkoitettiin sotilasleiriä. Urdu on siis "sotilasleirin kieli", joka on syntynyt Intian sankritista kehittyneiden prakritien, kansanmurteiden, lainatessa uusia aineksia mogulivalloittajien ja näiden sotajoukkojen maahan tuomista kielistä (turkkilaiskielet, persia ja arabia).

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.