Opistoaste

Opistoasteen tutkinto on ammatillisista tutkinnoista Suomessa käytetty vanha nimitys. Nykyään sen tilalla ovat osin ammattikorkeakoulututkinnot ja osin toisen asteen tutkinnot. Opistoasteen alapuolella olivat aikanaan kouluasteen tutkinnot.

Kaikki tutkintonimikkeet eivät tutkinnonuudistuksen myötä kuitenkaan suoraan periytyneet opistoasteelta ammattikorkeakouluun. Esimerkiksi kaupallisella alalla opistoasteella oli merkonomin tutkinto, jonka yläpuolelle muodostettiin tradenomin ammattikorkeakoulututkinto. Merkonomi-nimike sen sijaan jäi väistyvän opistoasteen tilalle muodostetun toisen asteen liiketalouden perustutkinnon nimikkeeksi.

Aiemman opistoasteen ja esimerkiksi nykyisen toisen asteen tutkintojen vaativuuseroja voi tarvittaessa selventää Tilastokeskuksen koulutusluokitusta käyttäen. Opistossa suoritettu merkonomin tutkinto katsotaan sen mukaan alimman korkea-asteen tutkinnoksi. Sitä alemman tason eli keskiasteen tutkintoja ovat muun muassa ylioppilastutkinto, erityisammattitutkinto, artesaanin, asentajan, mekaanikon, laborantin ja lähihoitajan tutkinnot.

Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
- opistoaste
kouluaste

Aiheesta muualla

Alkuopetus

Alkuopetus tarkoittaa peruskoulun kahden ensimmäisen vuoden opetusta. Alkuopetuksessa katsotaan, että lapsi on utelias ja sosiaalinen, omia ajatuksiaan tiedostava, edistymisestä nauttiva, joka tutkii ympäristöään, kysyy, vertaa, kuuntelee, pohtii ja havainnoi. Alkuopetuksen oppimisympäristö pyritäänkin pitämään virikkeellisenä, joka ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja motivaatiota. Opettajan tärkeä tehtävä on tarjota ohjaavaa kasvatusta, luoda suotuisia oppimistilanteita sekä virittää ja laajentaa lapsen motivaatiota.

Ammatilliset tutkinnot

Ammatillinen koulutus on kokonaisuus, johon kuuluu ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus. Ammatilliset tutkinnot ovat tärkeä osa ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. Valmistelussa on merkittävä uudistus ammatillisen koulutuksen reformi, joka koskee koko ammatillisen koulutuksen järjestelmää.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän tutkinnot ovat perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai työvoimakoulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona. Osaamista niitä varten voi hankkia joko valmistavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Näyttötutkinto on osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Osaaminen voi olla hankittu esimerkiksi koulutuksessa, työssä tai harrastuksissa.

Ammattikorkeakoulu Suomessa

Ammattikorkeakoulut (lyh. AMK) ovat työelämäsuuntautuneita korkeakouluja. Suomen ammattikorkeakouluista käytetään englannin kielessä käsitettä University of Applied Sciences (lyh. UAS).

Vuoden 2017 alussa Suomessa oli 25 ammattikorkeakoulua. Niistä 24 sijaitsi Manner-Suomessa, lisäksi Ahvenanmaalla toimii Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu eivät kuulu opetusministeriön hallinnonalaan, vaan ensin mainittu toimii Ahvenanmaan maakuntahallinnon ja jälkimmäinen sisäministeriön alaisuudessa. Kaikki opetus-ja kuluttuuriministeriön alaisuudessa olevat ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä (ammattikorkeakouluosakeyhtiö).Ammattikorkeakoulut ovat erityisesti suomalainen keino vastata ammatillisessa työelämässä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Niiden toiminnassa korostuvat aktiiviset ja toimivat yhteydet elinkeinoelämään, yritystoimintaan, yrittäjyyteen ja alueelliseen kehittämiseen.Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäväksi työelämän ja sen kehittämiseen liittyvän koulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja aluekehittämisen.Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat Suomen koulutusjärjestelmässä niin sanotun duaalimallin, jossa kummallakin on oma roolinsa. Toisin sanoen ammattikorkeakouluilla on yliopistoja vahvempi ammatillinen ja käytännön osaamiseen liittyvä painotus, mutta ei tieteellistä perus- ja jatkotutkimusta. Sen sijaan ammattikorkeakoulut pyrkivät aktiivisesti soveltamaan jo olemassa olevaa tietoa ja tekemään niin sanottua soveltavaa tutkimusta tai tilaustutkimusta pääasiassa elinkeinoelämän ja yritysten suoriin tarpeisiin.lähde?

Ammattikoulutus Suomessa

Tämän artikkelin aiheena on ammattikoulutus Suomessa. Suomessa ammatillinen oppilaitos (ammattiopisto, ammattikoulu) on toisen asteen oppilaitos. Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kesto on noin kolme vuotta, joskin nykyään opiskeluaika määräytyy osin osaamisperusteisesti.

Ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja tutkinnon suorittanut on hakukelpoinen ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa oppilaitosmuotoisena, oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkintona. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Näyttötutkintoon valmistava koulutus voi tapahtua ammatillisessa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena.

Ammattiopistossa ammatillisen perustutkinnon opiskeluun kuuluu sekä teoriaa että käytäntöä. Teoreettiset opinnot jaottuvat pitkin opiskeluaikaa ja ne painottuvat alalle olennaisiin tietoihin. Esimerkiksi kielissä opiskellaan oman alan sanastoa. Kolmen vuoden opiskeluaikaan sisältyy noin viisi kuukautta työssäoppimista alaan liittyvissä työtehtävissä.

Osassa ammattiopistoista voi suorittaa perustutkinnon yhteydessä myös ylioppilastutkinnon niin sanottuna kaksoistutkintona, jolloin opiskelu kestää yleensä 3–4 vuotta. Tällöin osa opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä kursseilla.

Kaksoistutkinto

Kaksoistutkinto tarkoittaa Suomessa yleensä ammatillisen perustutkinnon sekä ylioppilastutkinnon suorittamista rinnakkain. Käytännössä lukion kurssit luetaan hyväksi ammatillisen perustutkinnon vastaavia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia eli nk. yhteisiä opintoja korvaavina. Kaksoistutkintoon tähtäävistä opinnoista käytetään myös nimeä ammattilukio. Kaksoistutkinto on suosittua etenkin kaupan alan ammatillisissa perustutkinnoissa, kuten merkonomi tai datanomi, mutta järjestely on mahdollista kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa.

Kansakoulu

Kansakoulu oli Suomessa aluksi nelivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustamaan vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä. Asetuksen mukaan kaupunkeja velvoitettiin kansakouluja perustamaan, mutta maaseudulla kunta sai päättää. 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella kiertokoulu maaseudulla oli tärkeä. Vuonna 1921 tuli voimaan oppivelvollisuuslaki, jolloin kansakoulu muuttui kuusivuotiseksi ja kiertokoulut lakkautettiin. Kansakoulut lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Kansakoulussa kukin sai opiskella omalla äidinkielellään, mikä oli merkittävä parannus erityisesti suomenkieliselle väestölle.

Kouluaste

Kouluasteen tutkinto on vanha ammatillisista tutkinnoista käytetty nimitys Suomessa. Nykyään puhutaan toisen asteen tutkinnoista (ensimmäinen aste on peruskoulu ja kolmas aste korkeakouluopinnot). Kouluasteen yläpuolella olivat aikanaan opistoasteen tutkinnot.

Kaikki tutkintonimikkeet eivät tutkintouudistuksen myötä kuitenkaan suoraan periytyneet kouluasteelta toiselle asteelle. Esimerkiksi kaupallisella alalla oli kouluasteella merkantin ja opistoasteella merkonomin koulutus. Nykyään merkantin tutkintoa ei ole enää olemassa, ja merkonomi on laskenut toisen asteen tutkinnoksi.

Koulutus Suomessa

Koulutus Suomessa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Koulutusjärjestelmän runkona on kaikille pakollinen ja ilmainen yhdeksänvuotinen peruskoulu. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa voi valita ammatillisen oppilaitoksen tai lukion, joka johtaa korkeakouluihin, joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Suomalaiset ovat hyvin koulutettua kansaa, noin 70 prosenttia on opiskellut peruskoulua pitemmälle ja suhteellisen suuri osa väestöstä saa korkeakoulutuksen. Suomi on menestynyt perusopetuksen tasoa mittaavissa vertailuissa hyvin.

Nykyisenkaltainen peruskouluun perustuva järjestelmä on ollut käytössä 1970-luvulta asti. Sitä ennen rinnakkaiskoulujärjestelmässä väestö jakautui kahtia jo noin kymmenvuotiaina, kun vain osa ikäluokasta lähti oppikouluun.

Lukio Suomessa

Lukio on Suomessa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan oppivelvollisuuden. Lukiokoulutuksessa on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto ja siten valmistua lukiosta ylioppilaaksi. Tavanomaisesti opiskelijat osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin, mutta lukion oppimäärän voi suorittaa ilmankin. Silloin opiskelija saa vain lukion päättötodistuksen. Lukio antaa valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ja lukion oppimäärään perustuvissa ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa.

Oppikoulu

Oppikoulu oli Suomessa ennen peruskoulu-uudistuksen voimaantuloa valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon voivat kuulua ylioppilastutkintoon johtava ja sitä kautta korkeakouluopintoihin valmentava lukio, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu. Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitalous- ja käsityötunteja oli enemmän ja ylimmillä keskikoululuokilla luettiin useampaa kieltä kuin yhteiskouluissa tai poikakouluissa. Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta; osa oppilaista pyrki sinne kansakoulun viidennen ja joskus vasta kuudennen luokan jälkeen.

Oppisopimustyyppinen koulutus

Oppisopimustyyppinen koulutus on Suomessa vuonna 2009 aloitettu uusi koulutusmuoto, joka on suunnattu korkea-asteen aikuis- ja täydennyskoulutukseen. Opinnot koostuvat työstä ja koulutuksessa tapahtuvasta oppimisesta sekä niiden näyttämisestä (tieto - taito - pätevyys). Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa tähdätään alakohtaisesti suunnattuun täydennyskoulutukseen ilman tutkintotavoitetta. Opiskelijan on mahdollista entistä paremmin yhdistää työssä käynti, työssä kehittyminen ja opinnot niin ajankäytöllisesti kuin myös oman organisaation asiantuntemuksen kasvamisen näkökulmasta.

Peruskoulu Suomessa

Peruskoulu on yhdeksänvuotista perusopetusta antava yhtenäiskoulu, jossa lähes kaikki Suomen kansalaiset suorittavat oppivelvollisuutensa. Yhtenäiskoulu tarkoittaa koko yhdeksänvuotisen perusopetuksen, mahdollisesti myös lukion kattavaa, koko ikäluokalle yhteistä koulua, joka ei eriytä oppilaita eri koulumuotoihin koulumenestyksen mukaan. Peruskoulun säädöspohja on perusopetuslaissa (628/1998) ja perusopetusasetuksessa (852/1998).

Peruskoulun tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. (Perusopetuslaki 2. §)

Peruskoulu jakautui aiemmin kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen, mutta jako on poistettu nykyisestä lainsäädännöstä. Epävirallisesti jakoa peruskoulun luokkiin 1–6 ja 7–9 kutsutaan ala- ja yläkouluiksi. Hallinnollisesti on toisaalta oikein puhua vain (yhtenäisestä) peruskoulusta (joka on siis eri asia kuin yhtenäiskoulu, vaikka arkisessä kielenkäytössä eroa usein ei tehdä). Yhtenäisessä koulussa luokat 1–9 opiskelevat hallinnollisesti yhdessä yksikössä. Yhtenäinen koulu voi kuitenkin toimia yhdessä tai useammassa eri kiinteistössä.

Perusopetus maksaa yhteiskunnalle keskimäärin noin 8 700 euroa oppilasta kohden vuodessa (2013), joskin erot ovat suuria.Vuoden 2019 alussa Suomessa oli 2 276 peruskoulua. 1990-luvun alusta lähtien alakouluja on lakkautettu noin sadan koulun vuosivauhdilla.

Peruskoulujen määrää on laskenut myös koulujen yhdistäminen. Peruskoulujen määrä on puolittunut 1990-luvun alusta, mutta tutkimusta lakkautusten seurauksista ei ole tehty.

Päiväkotitoiminta Suomessa

Päiväkoti on osa laitoksellista lasten varhaiskasvatus- ja päivähoitojärjestelmää. Päiväkotien tarkoitus on tarjota lapsille ja lapsiperheille riittävän korkeatasoinen kasvu- ja kehitysympäristö sekä toimia yhdessä kotien kanssa kasvatuskumppaneina lapsen huoltoa, toimintaa ja turvallisuutta koskevissa asioissa tarjoten samalla lastenhoitoa kun lapsen vanhemmat ovat estyneet itse lapsensa hoidosta esimerkiksi työn takia tai kun lapselle on muulla tavoin tärkeää olla hoidettavana päiväkodissa. Suomessa päiväkotien yhteydessä toimii yleensä myös esikoulu.

Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutus tai lisäkoulutus tarkoittaa virallisen tutkintojen lisäksi tarjottavaa koulutusta, jolla opiskelija voi syventää ja laajentaa osaamistaan. Suomessa täydennyskoulutusta tarjotaan toisen asteen oppilaitoksissa sekä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Iltalukiot ja avoin yliopisto ovat esimerkkejä täydennyskoulutusta tarjoavista oppilaitoksista, mutta jokaisella yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on täydennyskoulutusyksikkönsä.

TTS Työtehoseura ry ja CAM-Create IT tarjoavat uutta yhteistyötään täydennyskoulutusten muodossa.lähde?Jakoa ammatilliseen perus- ja jatkokoulutukseen täydentävät lyhyet täydennyskoulutukset, jotka voidaan jakaa sekä ammatillisiin intensiivikoulutuksiin, jotka päättyvät yleensä jonkinlaiseen näyttökokeeseen, että niin sanottuihin työvoimapoliittisiin kursseihin.

Tunnetuimpia esimerkkejä yleisistä ammatillisista intensiivikoulutuksista ovat monet muutaman päivän luennot ja harjoitukset, jotka johtavat esimerkiksi järjestyksenvalvojakorttiin, hygieniapassiin, tietokoneen ajokorttiin tai ensiapuvalmiuksiin.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

Yliopistolaitos Suomessa

Suomen yliopistolaitos muodostuu pääosin yliopistoista sekä joistakin niihin rinnastettavista korkeakouluista.

Suomessa on useiden yhdistämisten jälkeen 14 yliopistoa. Vuonna 2004 suoritettiin yhteensä noin 18 300 tutkintoa, joista 3100 oli alempia korkeakoulututkintoja, 12 600 ylempiä korkeakoulututkintoja ja 1400 tohtorintutkintoa. Yliopistoista kaksi on ruotsinkielisiä ja kolme kaksikielisiä. Suomen yliopistolaitos laajeni huomattavasti 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin perustettiin seitsemän uutta yliopistoa ja vanhoja yliopistoja valtiollistettiin.

Vuoden 2010 alusta kaikki opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat yliopistot muuttuvat itsenäisiksi juridisiksi yksiköiksi. Kaksi yliopistoa, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto toimivat säätiöinä, muut yliopistot ovat julkisoikeudellisia yksiköitä. Maanpuolustuskorkeakoulu kuuluu Puolustusvoimiin.

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.