Monegassi

Monegassi (Munegascu) on Monacossa puhuttu liguurin kielen muoto. Sitä puhuu noin 5 100 pääasiassa Monacon vanhempaan väestöön kuuluvaa ihmistä, eli noin 17 prosenttia monacolaisista.[1]

Monegassin oikeinkirjoitus perustuu italian kieleen seuraavin poikkeuksin:

  • ü äännetään kuten saksassa tai kuten ranskan u
  • œ äännetään kuten ranskan é, ei kuten ranskan œ sanassa bœuf
  • ç äännetään kuten ranskan (/s/): tradiçiùn tulee ranskan sanasta tradition, ei italian sanasta tradizione

Monegassia opetetaan Monacon kouluissa, ja sitä käytetään Monacon vanhankaupungin katukylteissä. Monegassiksi on myös kirjoitettu sanakirjoja, runoja ja muita julkaisuja.[1]

Street sign in Monégasc-French in MonacoVille
Ranskan- ja monegassinkielinen katukyltti Monacossa.

Lähteet

  1. a b Monégasque (Munegascu) Omniglot. Viitattu 6.7.2018. (englanniksi)
Asturian kieli

Asturian kieli (Asturianu tai Asturleonés) on romaaninen kieli, jota puhutaan Pohjois-Espanjassa joissakin osissa Asturian ja Kantabrian itsehallintoalueita sekä Leónin, Salamancan ja Zamoran maakuntia. Lisäksi Portugalin Miranda do Dourossa puhutaan sen lähisukulaista mirandeesia.

Vuoden 2007 tietojen mukaan asturian kielellä oli 110 000 puhujaa, joiden lisäksi kieltä puhuu toisena kielenään 450 000 ihmistä.Asturiassa kieli on suojeltu autonomisella lainsäädännöllä, ja se on valinnainen kieli kouluissa, mutta ei kuitenkaan virallinen kieli. Kielen käyttäjien määrä on ollut laskussa ja sen suojelemiseksi on tehty paljon töitä 1980-luvulta alkaen.

Dalmaatti

Dalmaatti eli dalmatia oli romaaninen kieli, jota nimensä mukaisesti puhuttiin Dalmatian saarilla ja rannikolla nykyisen Kroatian ja Montenegron alueella. Puhujia oli etenkin Zadarin, Trogirin, Splitin, Dubrovnikin ja Kotorin (Jadera, Tragur, Spalatro, Raugia ja Cattaro) kaupungeissa sekä Krkin, Cresin ja Rabin saarilla (Vikla, Crepsa ja Arba). Sillä ei ollut kirjakieltä, ja sen viimeinen syntyperäinen puhuja kuoli 1800-luvun lopulla, mutta etupäässä häneltä tallennettiin se vähäinen aineisto, mitä kielestä tunnetaan.

Emilian kieli

Emilian kieli on Emilian historiallisella alueella Italiassa puhuttava kieli. Nykyisin kielen puhuja-alue käsittää Emilia-Romagnan hallintoalueen länsiosan. Emilian kieltä pidetään usein virheellisesti italian murteena, mutta todellisuudessa se kuuluu galloitaalisten kielten ryhmään. Italia puolestaan kuuluu italodalmatialaisiin kieliin. Emilian kielellä ei ole yhtä standartisoitua muotoa.lähde?

Espanjan kieli

Espanjan kieli (español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin. Se on yksi maailman neljästä puhutuimmasta kielestä kiinan, englannin ja hindin ohella ja lisäksi yksi YK:n kuudesta virallisesta kielestä. Espanjaa puhuu äidinkielenään arviolta noin 470 miljoonaa ihmistä. Espanjan lisäksi kieltä puhutaan erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä Meksikossa. Myös Yhdysvalloissa on merkittävä espanjankielinen vähemmistö. Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa 8 099 henkilöä joiden äidinkieleksi on rekisteröity espanja.Amerikan mantereella puhuttu espanja poikkeaa ääntämiseltään ja sanastoltaan jonkin verran Euroopassa puhutusta, ja Amerikassakin eri maissa käytetään hieman eri sanastoa. Erot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, etteivät espanjankieliset ihmiset esimerkiksi Espanjasta ja Chilestä ymmärtäisi toisiaan. Lisäksi kaikissa maissa, sekä Euroopassa että Amerikoissa, oikeinkirjoitus ja sanojen taivutus on yhtenäinen, toisin kuin esimerkiksi portugalin tai englannin kielissä. Espanjan sukulaiskieliä ovat muun muassa portugali, katalaani, galego sekä italia ja näiden kielten puhujat pystyvät omaa kieltä puhumalla ymmärtämään toisiaan ainakin jonkin verran, tosin keskinäiseen ymmärrettävyyteen vaikuttaa merkittävästi murre-erot.

Friulin kieli

Friulin kieli on Friuli-Venezia Giuliassa, Koillis-Italiassa puhuttava kieli, jota puhuvat friulit. Se muistuttaa paljon ladinin kieltä, mutta on saanut myös vaikutteita saksan, italian ja slovenian kielistä. Friulin kielestä on tekstejä 1000-luvulta lähtien, ja runoutta ja kirjallisuutta löytyy jo 1300-luvulta. Kielellä on 300 000 puhujaa (2002).

Korsikan kieli

Korsikan kieli (Corsu tai Lingua Corsa) on romaaninen kieli, jota puhutaan Korsikan saarella alueen virallisen kielen eli ranskan ohella. Yleisen käsityksen mukaan korsikan kieltä pidetään italian murteena. Kirjoitusasultaan se poikkeaa italian kirja- ja yleiskielestä merkittävästi. Korsikan kieli muistuttaa lähinnä pohjoisitalialaisia murteita, mutta on saanut voimakkaasti vaikutteita myös ranskan kielestä.

Ladinin kieli

Ladin on galloromaaniseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan Pohjois-Italian Dolomiiteilla Trenton, Bellunon ja Bolzanon maakunnissa. Sillä on noin 30 000 puhujaa. Ladin on läheistä sukua Sveitsissä puhuttavalle retoromaanille. Sitä ei pidä sekoittaa iberoromaanisten kielten ryhmään kuuluvaan ladinoon, vaikka ladinin italiankielinen nimi onkin ladino.

Se on retoromaaninen kieli tai yksi sen murteista.Ladinin ISO-639-2-standardin mukainen lyhenne on roa.

Liguuri

Liguuri on Pohjois-Italian Liguriassa puhuttava romaaninen kieli. Sillä on joitain puhujia myös muualla Pohjois-Italiassa, Sardiniassa, Kaakkois-Ranskassa ja Monacossa (monegassi). Liguuria puhui vuonna 2002 noin 500 000 ihmistä. Liguurin merkittävin murre on Genovan zenéize. Liguuri muistuttaa piemonten ja lombardin kieliä enemmän kuin italiaa. Liguurin kirjakieli sai alkunsa 1200-luvulla.Liguurin aakkoset ovat A Æ B C Ç D E EU F G H I J L M N O P Q R S T U V X. Kirjoituksessa käytetään myös erilaisia tarkkeita. Esimerkki liguurinkielisestä lauseesta: Chi sótta gh'é a lìsta di scìmboli che se dêuvian pe scrîve o zenéize.

Lombardin kieli

Lombardi on Pohjois-Italiassa ja Sveitsissä puhuttava romaaninen kieli. Sitä puhui vuonna 2002 äidinkielenään 3,9 miljoonaa ihmistä. Kieli on sukua italialle, mutta eroaa paljon italian kirjakielestä. Lombardilla on useita murteita, joista jotkut ovat niin erilaisia että puhujat eivät ymmärrä toisiaan.

Mirandeesi

Mirandeesi (mirandés) on romaaninen kieli , jota puhutaan lähinnä Miranda do Douron kunnassa Portugalissa. Sillä on ollut vuodesta 1999 lähtien alueellisesti tunnustettu asema. Mirandeesia puhuu äidinkielenään 15 000 ihmistä, joista 10 000 käyttää kieltä säännöllisesti. Useimmat heistä osaavat lisäksi portugalia.

Monaco

Monacon ruhtinaskunta eli Monaco (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Valtion pinta-ala on 1,95 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 30 500. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Kaakkois- ja itäpuolella Monaco rajautuu Välimereen.

Oksitaani

Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on kuuteen päämurteeseen jakautunut romaaninen kieli, jota puhutaan pääasiassa Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Kielen nimi tulee myöntöilmausta kyllä tarkoittavasta sanasta òc. Romaanisista pääkielistä oksitaania lähimpänä on katalaani. Oksitaani on rikas kieli varsinkin maaseutuun ja luontoon liittyvässä sanastossa.

Portugalin kieli

Portugalin kieli (língua portuguesa) on romaaninen kieli, joka syntyi Portugalissa ja Galiciassa ja on nykyään pääkielenä myös muun muassa Angolassa, Brasiliassa, Mosambikissa, Kap Verdellä sekä useissa muissa Afrikan ja Aasian valtioissa. Portugalia käytetään myös toisena kielenä useissa muissa maissa.Portugali on puhujamääränsä perusteella maailman kuudenneksi suurin kieli. Sillä on yli 200 miljoonaa puhujaa, joista suurin osa asuu Portugalissa ja Brasiliassa. Portugali on äidinkielenä puhutuin kieli Etelä-Amerikassa (monissa espanjankielisissä maissa kuten Perussa, Paraguayssa ja Boliviassa on yhä merkittäviä alkuperäiskieliä puhuvia vähemmistöjä). Portugalin kieli levisi maailmalle siirtomaa-ajalla. Siirtomaa-ajalla portugalin kielestä kehittyi useita kreoleja erityisesti Karibialla, Afrikassa ja Aasiassa.

Provensaali

Provensaali (ransk. provençal) on eräs oksitaanin kielen murre. Sitä puhutaan pääsääntöisesti Provencen maakunnan alueella Ranskassa. Kielen omakielinen nimitys on provençau [pʀuveⁿsˈaw] (klassisen normin mukaisesti) tai prouvençau (mistralilaisen normin mukaisesti).

Francoprovensaali eli arpitaani on erehdyttävästä nimestään huolimatta täysin erillinen ja itsenäinen kieli.

Retoromaani

Retoromaani (retoromaaniksi rumantsch, saks. Rätoromanisch) on romaaninen kieli ja yksi Sveitsin neljästä kansallisesta kielestä italian, ranskan ja saksan ohella. Sveitsin maalain (saks. Landesrecht) mukaan retoromaaninkielisillä on oikeus käyttää retoromaania virallisena kielenä (saks. Amtssprache) koko maassa. Graubündenin kantonissa sekä monissa kantonin kunnissa ja hallintoalueilla retoromaani on virallinen kieli.Retoromaanin eri murteita puhutaan lähinnä useilla Graubündenin kantonin alueilla. Vuoden 2000 väestönlaskennassa 61 815 ihmistä ilmoitti käyttävänsä kieltä säännöllisesti ja 35 095 henkilöä ensisijaisena kielenään. Kieli on läheistä sukua Pohjois-Italiassa puhutuille ladinille ja friulille.

Sardi

Sardin kieli (sardu) on romaaninen kieli, jota puhutaan Sardiniassa. Sardinialla on neljä päämurretta: sassarin, logudorin, galluurin ja kampidaanin murteet. Ne poikkeavat toisistaan varsin paljon, mikä on vaikeuttanut sardinian kielen standardointia. Sassarin ja galluurin puhujat eivät edes pidä omia murteitaan sardinian kielenä; galluuri onkin pikemminkin korsikan kielen murre. Logudori poikkeaa italiasta eniten ja on puhujamäärältään suurin; toisaalta kampidaania puhutaan Sardinian pääkaupungissa Cagliarissa, mikä on omiaan nostamaan sen arvostusta.

Sardia puhuu yli 1,5 miljoonaa ihmistä Sardinian saarella. Sardinian murteita käytetään kaunokirjallisuudessa, radiolähetyksissä ja paikalliskulttuurin tarkoituksiin, mutta kouluopetus on Sardiniassa yksinomaan italiankielistä.

Sisilian kieli

Sisilia on pääasiassa Sisilian saarella ja jonkin verran muualla Italian eteläosissa puhuttava romaaninen kieli. Kieltä puhuu äidinkielenään noin 4,7 miljoonaa ihmistä. Sisilia on läheistä sukua italialle ja kielet ovat pitkälti keskenään ymmärrettäviä. Myös sisilialla on joitakin murteita. Kielessä on lainoja muun muassa kreikasta, arabiasta, katalaanista ja espanjasta.

Valencian kieli

Valencian kieli on Espanjan Valencian itsehallintoalueella puhutusta katalaanin kielestä käytetty nimitys. Se on yhdessä espanjan kanssa alueen virallinen kieli. Valencian kirjakieli perustuu lähinnä eteläisen Valencian murteeseen. Kielitieteellisesti valencian kieli kuuluu katalaanin kielen yhteyteen ja tarkemmin sanottuna katalaanin länsimurteisiin. Valencian kieliakatemia, (Acadèmia Valenciana de la Llengua, AVL) on linjannut, että valencian kieli ja katalaani ovat yksi ja sama kieli, josta kuitenkin käytetään rinnakkain kahta eri nimitystä.

Valloni

Valloni (walon) on romaaninen kieli, jolla on noin 600 000 puhujaa lähinnä Valloniassa, eteläisessä Belgiassa. Se kuuluu samaan d’oïl -kieliperheeseen kuin ranska, ja se lasketaan joskus ranskan murteeksi. Ranskankielisellä henkilöllä on tosin todennäköisesti suuria vaikeuksia ymmärtää kieltä ja erityisesti sen itäisiä murteita. Vallonia ei pidä sekoittaa Belgian ranskaan, joka poikkeaa Ranskassa puhutusta ranskasta vain hieman sanaston ja ääntämyksen osalta.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.