Laguuni

Laguuni on matala rannikkoallas, jonka erottaa syvemmästä merestä jono rantaviivan suuntaisia saaria.[1] Sana laguuni on sukua venetsian sanalle laguna (latinan lacuna ’tyhjä tila’), joka viittaa nimenomaan Venetsiassa sijaitsevaan matalaan merivesialtaaseen, jota erottivat Adrianmerestä Lidon hiekkasärkät.

Pohjois-Amerikan länsirannikolla, varsinkin Pohjois-Kaliforniassa, on useita laguuneita. Välimeren suurin laguuni on Mesolóngin laguuni Kreikassa.

Laguunien matalissa rauhallisissa vesissä elää monia elämänmuotoja, kuten leviä, polttiaiseläimiä ja simpukoita. Itämerellä laguunia vastaavia muodostumia kutsutaan haffeiksi ja niitä on etenkin Puolan rannikolla.

Venice Lagoon December 9 2001
Venetsian laguuni satelliittikuvassa.

Lähteet

  1. What is a lagoon? Smithsonian Marine Station. Viitattu 2.7.2012.

Aiheesta muualla

Ahe

Ahe on koralliatolli Tuamotun saariryhmässä Ranskan Polynesiassa. Se sijaitsee Manihin saaresta lounaiseen ja pääsaari Tahitista noin 450 kilometriä koilliseen. Ahella oli 491 asukasta vuoden 2017 väestönlaskennassa, ja sen ainoa kylä on Tenukupara, jonka asukasluku on noin 100.lähde?Atolli on pinta-alaltaan 183 neliökilometriä, josta laguuni peittää noin 145 neliökilometriä. Laguunilta on yhteys ympäröivään mereen.

Ailuk

Ailuk on atolli Marshallinsaarilla, Tyynellä valtamerellä. Se sijaitsee Ratakin saariketjussa noin 72 kilometriä Wotjen atollista pohjoiseen.

Ailuk koostuu noin 57 saaresta. Niiden maapinta-ala yhteensä on 5,4 neliökilometriä. Atollin suurimmat saaret ovat Ajelep, Aliej, Ailuk, Alkilwe, Barorkan, Biken, Enejabrok, Enejelar, Kapen ja Marib.

Ailukilla on laguuni, jonka pinta-ala on 177 neliökilometriä. Atollin saarilla oli yhteensä 339 asukasta vuonna 2011.

Amanu

Amanu on atolli Ranskan Polynesiassa. Se kuuluu Tuamotun saariryhmään. Saaren maapinta-ala on 9,6 neliökilometriä. Atollin keskelle jäävä laguuni on noin 240 neliökilometrin kokoinen. Amanun asukasluku oli 174 vuoden 2017 väestönlaskennassa. Eurooppalaiset saapuivat saarelle 1700-luvulla.lähde?

Anuanuraro

Anuanuraro on atolli Ranskan Polynesiassa. Se on osa Îles du Duc de Gloucesterin saariryhmää. Atollin pinta-ala on 15,6 neliökilometriä, josta laguuni peittää 7,4 neliökilometriä. Siellä ei ole vakituista ihmisasutusta. Atolli sijaitsee noin 700 kilometrin päässä Tahitilta, Ranskan Polynesian pääsaarelta.

Atolli

Atolli eli kehäriutta on trooppisten merialueiden matala korallisaari. Atolli muodostuu renkaanmuotoisesta koralliriutasta, joka ympäröi matalampaa keskiosaa. Jos keskiosa on merenpinnan alapuolella, siihen muodostuu laguuni tai harvemmin makea- tai suolavetinen järvi, mutta se voi olla myös kuivilla.

Atolli-sanan toi yleiseen tietoisuuteen Charles Darwin, joka määritteli atollin erityislaatuiseksi trooppiseksi saareksi, jonka ominaispiirre on elävä koralliriutta. Sana tulee Malediiveilla puhutusta divehin kielestä.

Suurimmat atollit sijaitsevat Malediiveilla. Useimmat maailman atollit ovat Tyynellä tai Intian valtamerellä, mutta Atlantillakin on muutamia Nicaraguassa ja Kolumbiassa.

Biodiversiteetti on atolleilla ja niihin liittyvillä merenalaisilla riutoilla suurta.

Jaluit

Jaluit on 91 saaresta koostuva atolli Tyynellä valtamerellä. Se on yksi Marshallinsaarten lainsäädännöllisistä alueista ja sijaitsee Ralikin saariketjussa. Jaluitin maapinta-ala on 11 neliökilometriä. Sen samannimisen pääsaaren pinta-ala on 11,3 neliökilometriä.selvennä Jaluitilla on laguuni, jonka pinta-ala on noin 690 neliökilometriä. Atollin asukasluku oli 1 788 vuonna 2011.

Kotýchin ja Strofylián kosteikkojen kansallispuisto

Kotýchin ja Strofylián kosteikkojen kansallispuisto (kreik. Εθνικό Πάρκο Υγροτόπων Κοτυχίου - Στροφυλιάς, Ethnikó Párko Ygrotópon Kotychíou - Strofyliás) on kansallispuisto Peloponnesoksen niemimaan luoteisrannikolla Kreikassa. Se on perustettu vuonna 2009.

Kansallispuisto sijaitsee Joonianmeren rannalla Andravída-Kyllínin ja Dytikí Achaḯan kuntien alueella Akhaian ja Eliin alueyksiköissä. Sen pinta-ala on noin 14 300 hehtaaria. Kansallispuistoon kuuluu suuri määrä erilaisia biotooppeja, mukaan lukien Kotýchin laguuni, Lámia- ja Prókopos-järvilaguunit, Pápaksen laguuni (Kalogerán/Kalógrian laguuni), Strofylián metsä, Mávra Vouná -vuori, Kalógrian ranta sekä Áraxoksen niemi. Alueella virtaa Lárissos-joki, ja siellä sijaitsee myös Teíchos Dymaíonin arkeologinen alue.

Lahti (maantiede)

Lahti on esimerkiksi meren tai järven rantaviivasta sisään pistävä vesialue. Pienehköt lahdet voivat olla lahdelmia, lahdekkeita tai poukamia. Vuono on jyrkkärantainen, pitkä ja kapea lahti, laguuni taas merestä särkän tai riutan erottama lahti.

Nukutepipi

Nukutepipi on saari Ranskan Polynesiassa. Se sijaitsee Tuamotulla ja tarkemmin Îles du Duc de Gloucesterin saariryhmässä. Nukutepipi on Îles de Duc de Gloucesteriin kuuluvista saarista kaakkoisin ja pienin. Se sijaitsee Hereheretuen saarelta yli kaksisataa kilometriä ja Anuanurungan saarelta 22 kilometriä kaakkoon. Eurooppalaiset löysivät saaren vuonna 1767. Atollin pinta-ala on 5,6 neliökilometriä, josta matala laguuni peittää 2,2 neliökilometriä.Atollilla on pieni lentokenttä, joka otettiin käyttöön 1982.

Pinaki

Pinaki tai Te Kiekie on pieni atolli Tuamotusaarissa Ranskan Polynesiassa. Atolli muodustuu yhdestä noin 1,3 km² kokoisesta saaresta, jonka keskellä on 0,7 km² kokoinen laguuni.

Pinakilla ei ole vakituista asutusta, mutta Nukutavaken asukkaat käyvät välillä atollilla. Nousuveden aikaan Pinakin atollin laguuniin virtaa merivettä saaren matalimman reunan yli.

Ensimmäinen eurooppalainen, joka näki Pinakin oli englantilainen Samuel Wallis 6. kesäkuuta 1767. Hän oli matkallaan etsimästä uutta eteläistä mannerta. Wallis nimesi atollin "Whitsunday Islandiksi".

Frederick Beechey tutki saarta 1826 ja totesi sen olevan asumaton, joskin siellä oli majoja ja makean veden säilytysastioita.

Prókopos

Prókopos (kreik. Πρόκοπος) eli Prókopoksen järvi (Λίμνη Προκόπου, Límni Prokópou) tai Prókopoksen laguuni (Λιμνοθάλασσα Προκόπου, Limnothálassa Prokópou) on laguunimainen järvi Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa Kreikassa. Sen pinta-ala on noin 1,5 neliökilometriä ja suurin syvyys noin 1,5 metriä.

Prókopos-järvilaguuni on osa Kotýchin ja Strofylián kosteikkojen kansallispuistoa ja Natura 2000 -aluetta. Sen pohjoispuolella sijaitsee Pápaksen laguuni, kauempana eteläpuolella Lámia-järvi ja länsipuolella Strofylián metsä. Áraxoksen lentokenttä sijaitsee järven itäpuolella.

Pápaksen laguuni

Pápaksen laguuni (kreik. Λιμνοθάλασσα Πάπα, Limnothálassa Pápa), myös Kalogerán/Kalogrián/Kalógrian laguuni (Λιμνοθάλασσα Καλογερά/Καλογριάς/Καλόγριας) tai Áraxoksen laguuni (Λιμνοθάλασσα Αράξου), on laguuni Áraxoksen niemellä Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa Kreikassa. Laguunin pinta-ala on noin 4,5 neliökilometriä ja sen keskisyvyys vaihtelee noin 0,5–2,5 metrin välillä.

Pápaksen laguuni sijaitsee lähellä Joonianmereen kuuluvan Patraksenlahden rantaa. Sen erottaa Patraksenlahdesta kapea hiekkakannas, ja se yhdistyy lahteen kolmen pienen kanavan kautta. Laguunin vesi on murtovettä ja alueen muita kosteikkoja suolaisempaa. Laguunin kerrotaan saaneen paaviin viittaavan ”Pápas”-nimensä siitä, että sen kaloja olisi viety paavinistuimen ruokapöytään venetsialaisvallan aikana. Laguuni on osa Kotýchin ja Strofylián kosteikkojen kansallispuistoa ja Natura 2000 -aluetta, ja sen eteläpuolella sijaitsee Prókopos-järvilaguuni. Laguunin etelärannalla sijaitsevat kylät Áraxos ja Akrotíri Aráxou.

Reao

Reao tai Natūpe on atolli Tuamotun itälaidassa Ranskan Polynesiassa. Lähin sitä oleva saari on Pukarua 48 kilometriä koilliseen. Atollin asukasluku oli 351 vuoden 2017 väestönlaskennassa.Reao on 24,5 kilometrin pituinen ja leveimmillään 5 kilometrin levyinen. Saari on yhtenäinen kapea rinkula, jonka keskellä on iso sulkeutunut laguuni. Ensimmäinen eurooppalainen, joka näki Reaon, oli ranskalainen tutkimusmatkailija Louis Isidore Duperrey vuonna 1823. Hän antoi atollille nimen Clermont Tonnerre.

Yhdysvallat teki tutkimusretken saarelle Charles Wilkesin johdolla 13. elokuuta 1839, jolloin se nimettiin Mineravaksi. Saarelle rakennettiin lentokenttä vuonna 1979.

Toke

Toke eli Taka on atolli Marshallinsaarilla, Tyynellä valtamerellä. Se sijaitsee Ratakin saariketjussa ja noin 65 kilometrin päässä Ailukin atollista. Token lähin naapuriatolli on Utrik, joka sijaitsee siitä vajaat kuusi kilometriä itään. Toke koostuu kuudesta saaresta, joiden pinta-ala yhteensä on noin puoli neliökilometriä. Atollilla on laguuni, jonka pinta-ala on 93 neliökilometriä. Tokessa ei ole ihmisasutusta.lähde?

Vahitahi

Vahitahi on atolli Tuamotusaaristossa Ranskan Polynesiassa. Lähin saari Vahitahista on Akiaki 41 kilometrin päässä. Vahitahin asukasluku oli 68 vuoden 2017 väestönlaskennassa.

Vahitahin laguuni on täysin sulkeutunut atollin sisään. Saaren pääkylä on Mohitu. Saarella on ollut lentokenttä vuodesta 1986 lähtien.

Ensimmäinen eurooppalainen Vahitahissa oli ranskalainen Louis Antoine de Bougainville 1768, joka antoi atollille nimen Les Quatre Facardins. James Cook saavutti saman atollin seuraavana vuonna ja nimesi sen puolestaan Laguunisaareksi.

Vairaatea

Vairaatea on pieni atolli Tuamotussa Ranskan Polynesiassa. Vairaatean maa-ala on 3 km² ja sen sisällä on 13 km² kokoinen laguuni. Riutat estävät pääsyn laguunille meriteitse, eikä atollillakaan ole monta rantautumispaikkaa.

Ensimmäinen eurooppalainen Vairaateassa oli espanjalainen tutkimusmatkailija Pedro Fernández de Quirós vuonna 1606. Hän antoi atollille nimen San Miguel Arcángel (suom. Arkkienkeli Mikael). Englantilainen Samuel Wallis kävi Vairaateassa vuonna 1767 ja nimesi sen Lord Egmontiksi. Jossain kartoissa atolli on merkitty myös nimellä Industriel.

Vuonna 1989 Vairaatealla asui kahdeksan perhettä atollin pohjoisella saarella Puka Rungassa. Atollin asukasluku oli 50 vuoden 2017 väestönlaskennassa. Saaren elinkeinot ovat kalastus ja kopran tuotanto.

Venetsian laguuni

Venetsian laguuni on Adrianmeren pohjoisosassa, Italian rannikolla sijaitseva laguuni. Laguuni on muodoltaan kaareva, ja sitä rajaavat Sile-joki pohjoisessa ja Brenta-joki etelässä. Laguuni kattaa noin 550 neliökilometrin suuruisen alueen ja se on noin 50 kilometriä pitkä ja 8–14 kilometriä leveä. Venetsian kaupunki on rakennettu laguunin keskellä sijaitseville pikkusaarille ja hiekkasärkille.

Turistien ja matkailijoiden suosimiin saariin kuuluvat muun muassa lähimpänä Venetsiaa sijaitseva San Giorgio Maggioren saari, San Michelen hautausmaasaari, lasinpuhalluksen perinteistään tunnettu Murano, Burano, San Francesco del Deserto, Torcello ja Lido.Pinta-alaltaan suurimmat saaret ja saaristot:

Venetsia (5,17 km²)

Sant’Erasmo (3,26 km²)

Murano (1,17 km²)

Chioggia (0,67 km²)

Giudecca (0,59 km²)

Mazzorbo (0,52 km²)

Torcello (0,44 km²)

Sant'Elena (0,34 km²)

La Certosa (0,24 km²)

Burano (0,21 km²)

Tronchetto (0,18 km²)

Sacca Fisola (0,18 km²)

San Michele (0,16 km²)

Sacca Sessola (0,16 km²)

Santa Cristina (0,13 km²)Muita asuttuja saaria:

Cavallino

Lazzaretto Nuovo

Lazzaretto Vecchio

Lido

Pellestrina

Poveglia

San Clemente

San Francesco del Deserto

San Giorgio in Alga

San Giorgio Maggiore

San Lazzaro degli Armeni

Santa Maria della Grazia

San Pietro di Castello

San Servolo

Santo Spirito

Sottomarina

Vignole

Vesimuodostuma

Vesimuodostuma on tavallisesti maanpinnan painanteeseen kerääntyneen veden muodostama, selvästi erottuva kokonaisuus. Vesimuodostumia ovat esimerkiksi meri, laguuni, järvi, lampi, joki ja puro, mutta myös pohjavedet ovat vesimuodostumia. Nimitystä käyttää muun muassa Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY). Vesimuodostuman vesi voi siis olla varastoitunutta tai virtaavaa. Keinotekoisella vesimuodostumalla puitedirektiivi tarkoittaa ihmisen rakentamaa pintavesimuodostumaa.Vesimuodostuma on paljon kattavampi nimitys kuin vesistö. Vuoden 1961 vesilain mukaan vesistö on avopintainen sisävesialue, jossa on luonnon muovaamia tai ihmisen tekemiä osia. Laissa on toisaalta pitkä luettelo niistä veteen liittyvistä kohteista, joita ei pidetä vesistönä tai sen osana. Sellaisia ovat oja, noro (pieni puro tai kostea notko), lähde, vesisäiliö, tekolammikko, kaivo tai muu vedenottamo. Vesistön osana ei myöskään pidetä vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä tulvankaan aikana ole riittävästi vettä veneilyä tai uittoa varten. Tällaisessa vesiuomassa eivät kalatkaan juuri pysty liikkumaan. Vesilaissa vesistönä ei siten pidetä merta tai pohjavesimuodostumaa.

Vesialueeksi vesilaki määrittelee alueen, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä.

Wotje

Wotje on 75 saaresta koostuva atolli Tyynellämerellä. Se on yksi Marshallinsaarten lainsäädännöllisistä alueista. Wotjen maapinta-ala on noin kahdeksan neliökilometriä, ja sillä on laguuni, jonka pinta-ala on 624 neliökilometriä. Atollilla oli 859 asukasta vuonna 2011.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.