Kyproksen tasavalta

Kyproksen tasavalta (kreik. Κυπριακή Δημοκρατία, Kypriakí Dimokratía, turk. Kıbrıs Cumhuriyeti) eli Kypros (kreik. Κύπρος, Kýpros, turk. Kıbrıs) on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä. Se on de jure ainoa kansainvälisesti tunnustettu valtio suurimmassa osassa saarta, mutta hallitsee saaresta de facto vain noin kahta kolmasosaa. Noin kolmasosa saaresta on Turkin miehittämänä ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan hallussa. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta ylläpitää ja hallitsee suvereenisti kahta sotilastukikohta-aluetta.

Kyproksen tasavallan virallinen, koko saaren käsittävä pinta-ala on 9 251 km² ja väkiluku arviolta noin 1 221 549 (2017). Kyproksen tasavallan hallussa olevan saaren eteläosan pinta-ala on 5 896 km² ja väkiluku 856 857 (2011).[1][5] Kyproksen tasavallan pääkaupunki on Nikosia ja suurin kokonaan tasavallan alueella oleva kaupunki Limassol.[6]

Kyproksen tasavalta kuuluu Euroopan unioniin, Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Kansainyhteisöön. Sen bruttokansantuote asukasta kohden on maailman 52. suurin. Merkittäviä elinkeinoja ovat muun muassa turismi ja laivanvarustus. Maan valuutta on euro. Tasavallan asukkaista 98,8 % on etnisiä kreikkalaisia. Kyproslaisten enemmistö puhuu kreikan kieltä ja kuuluu ortodoksiseen kirkkoon.[1]

Kyproksen tasavalta
Κυπριακή Δημοκρατία (kreikaksi)
Kıbrıs Cumhuriyeti (turkiksi)
kyproksen tasavallan lippu kyproksen tasavallan vaakuna
lippu vaakuna

Kyproksen sijainti

Kyproksen sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Níkos Anastasiádis
Pääkaupunki Nikosia (224 500 as.)
Muita kaupunkeja Limassol (176 900 as.)
Lárnaka (79 000 as.)
Páfos (52 800 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 9 251 1[1] km² (sijalla 164)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2017) 1 221 549 1[1] (sijalla 155)
– väestötiheys 119,4[2] / km²
– väestönkasvu 2,6[3] % (2011)
Viralliset kielet kreikka, turkki
Valuutta euro (EUR)
BKT
– yhteensä 31,19 miljardia USD[1] (sijalla 131)
– per asukas 36 600 USD
HDI (2014) 0,850[4] (sijalla 32)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 4,1 %
– teollisuus 76,0 %
– palvelut 19,9 %
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika UTC+3
Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

16. elokuuta 1960
Lyhenne CY
– ajoneuvot: CY
– lentokoneet: 5B
Kansainvälinen
suuntanumero
+357
Kansallislaulu Ýmnos eis tin Eleftherían
Edeltäjä(t) Brittiläisen Kyproksen lippu Brittiläinen Kypros

1 Sisältää koko saaren, myös Turkin miehittämän alueen. Pelkän eteläosan pinta-ala 5 896 km²2 ja väkiluku 856 857 (2011).[3]

Maantiede, ilmasto ja luonto

Pääartikkeli: Kyproksen maantiede

Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa Kyproksen saaresta. Tróodos-vuorten massiivi muodostaa valtaosan tasavallan alueesta. Vuoristo on mineraalipitoinen veden alla syntynyt doomi, ja muodostaa Kyproksen korkeimman vuoriston. Myös koko saaren korkein kohta Ólympos-vuori (1 951 metriä) sijaitsee Tróodoksessa.

Near Trodos, Cyprus (8132780501)
Tróodos-vuoristoa.
Akamas, Cyprus - panoramio (3)
Akámaksen niemen rannikkoa.

Saaren pohjoisosassa, kuitenkin Pohjois-Kyproksen puolella, kulkevat Pentadáktylos-vuoret. Niiden ja Tróodoksen välissä sekä Famagustan ja Mórfoun kaupunkien välissä sijaitsee hedelmällinen Mesaorían tasanko. Myös siitä pääosa sijaitsee Pohjois-Kyproksen puolella.[7]

Kyproksen tasavalta on jaettu hallinnollisesti kuuteen alueeseen (eparchía), joista de facto vain kaksi sijaitsee kokonaan tasavallan puolella, kolme osittain sen ja osittain Pohjois-Kyproksen puolella, ja yksi kokonaan Pohjois-Kyproksen puolella. Alueet on jaettu kuntiin (dímos) ja yhdyskuntiin (koinótita).

Kyproksen saaren suurin kaupunki on kummankin tasavallan pääkaupunkina toimiva Nikosia eli Lefkosía (116 392 as.), jonka väkiluku kreikkalaisella puolella on 55 014. Muut suurimmat kaupungit Kyproksen tasavallan hallussa olevalla alueella ovat Limassol eli Lemesós (101 000 as.), Stróvolos (67 904 as.), Lárnaka (51 468 as.), Lakatámeia (38 345 as.) ja Páfos (32 892 as.) (2011).[6] Väestö on keskittynyt Nikosian, Páfoksen, Limassolin ja Lárnakan alueille.[1]

Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen välillä kulkee noin 156 kilometriä pitkä rajavyöhyke, joka tunnetaan vihreänä linjana. Lisäksi Kyproksen tasavallalla on rajaa sen alueesta erotettujen Ison-Britannian Akrotírin tukikohdan kanssa noin 48 kilometriä ja Dekéleian tukikohdan kanssa noin 108 kilometriä.[1]

Kyproksella vallitsee välimerenilmasto, jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.[8] Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee Mesaorían tasangon 29 °C :sta Tróodos-vuorten 22 °C:seen.[9]

Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1 900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 kotoperäistä lajia.[10] Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajalia ja suunnilleen 6 000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen muuttoreitin varrella. Hanhikorppikotka, joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.[10]

Historia

Pääartikkeli: Kyproksen historia

Kyproksen tasavalta itsenäistyi vuonna 1960 Britannian alaisuudesta kompromissina. Saaren kreikkalais­väestö olisi halunnut saaren liittyvän Kreikkaan (énosis) ja turkkilais­väestö siirtomaavallan jatkumista, joten kompromissiksi perustettiin uusi valtio.[11] Maa ajautui kuitenkin sisällissotaan vuonna 1963, ja tilanne rauhoittui vasta YK:n johdolla 1964 aselevossa, jota valvomaan YK asetti kansainväliset UNFICYP-rauhanturvajoukot.[12]

Bundesarchiv B 145 Bild-F012976-0007, Bonn, Staatsbesuch Präsident von Zypern
Kyproksen ensimmäinen presidentti, arkkipiispa Makarios III.

Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilashallituksen tukeman vallankaappauksen jälkeen estääkseen Kyproksen liittämisen Kreikkaan.[11] Turkin miehittämät alueet julistautuivat itsenäiseksi vuonna 1975. YK.n johdolla sovittiin ”väestönvaihto-ohjelmasta”, joka lupasi kreikkalaistaustaisille oikeuden jäädä pohjoiseen tai muuttaa pois, ja vastaavasti eteläosan turkkilaisille oikeuden muuttaa pohjoiseen omaisuutensa kanssa.[13] Tämän sopimuksen nojalla 196 000 kreikkalaistaustaista kyproslaista muutti saaren eteläosaan ja 42 000 turkkilaistaustaista pohjoiseen. Seuraavan 20 vuoden aikana saaren pohjoisosaan muutti vielä 36 000 turkkilaista.[14] Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin vuonna 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon, jonka alueelle on muuttanut noin 90 000 siirtolaista Turkista.[11] Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3:aa saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.[1]

YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen.[15] Suomalaiset ovat osallistuneet näihin joukkoihin operaation alusta vuoteen 2005 saakka.[16] Britannialla on saarella edelleen kaksi tukikohtaa, Akrotíri ja Dekéleia.[17]

Kyproksen tasavalta liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Virallisesti unioniin kuuluu koko saari, mutta käytännössä vain eteläosa. Maan talous kasvoi EU-jäsenyyden alkuvuosina, mutta vuonna 2009 se joutui Kreikan tavoin talouskriisiin osana maailmanlaajuista kriisiä. Yhtenä tekijänä maan ongelmissa olivat rahoitussektorin suuret lainat Kreikkaan. Kypros alkoi toipua kriisistä vuonna 2015.[1]

Väestö

Kyproksen tasavallan viralliseen väkilukuun 1 221 549 (arvio heinäkuussa 2017) sisältyvät myös Turkin miehittämän alueen asukkaat. Kyproksen tasavallan viimeisimmän virallisen, vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan tasavallan hallussa olleen alueen väkiluku oli 856 857.[5]

Monks of Panagidia Galaktotrofousa monastry, Cyprus
Panagía Galaktotrofoúsan luostarin munkkeja.

Kyproslaisten mediaani-ikä on noin 36,8 vuotta. Vuotuinen väestönkasvu on noin 1,32 %, ja syntyvyys noin 11,3 ja kuolleisuus noin 6,8 tuhatta asukasta kohden. Eliniänodote on 78,8 vuotta, naisilla 81,8 ja miehillä 76 vuotta. Väestöstä noin 66,8 % asuu kaupungeissa, ja kaupungistuminen lisääntyy noin 0,84 % vuodessa.[1]

Koko Kyproksen väestö voidaan karkeasti jakaa kielellisesti ja uskonnollisesti kreikkaa puhuviin ortodokseihin ja turkkia puhuviin muslimeihin. Kyproksen tasavallan hallinnoiman alueen väestöstä noin 98,8% on etnisiä kreikkalaisia, ja kreikkaa puhuu ensimmäisenä kielenään noin 80,9 % väestöstä.[1] Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta arabiaa puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa maroniittia, jotka vuoteen 1974 asti asuivat yhdessä ainoassa kylässä. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua syyrialais-palestiinalaisille sedentaarimurteille. Lisäksi Kyproksella asuu joitakin tuhansia armeniankielisiä.[18] Muita yleisiä kieliä väestössä ovat englanti, romania, venäjä ja bulgaria.[1]

Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon yleiskreikasta ja sen muista murteista.[19] Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaiseen murteeseen eli arkado-kyproslaiseen murteeseen vaan on kehittynyt koinee-kreikasta.[20] Kyproksen murre on nykyisin vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.[18] Lukutaitoprosentti on 99,1.[1]

Kyproksen tasavallan väestöstä on ortodokseja noin 89,1 %, katolisia noin 2,9 %, anglikaaneja tai muita protestantteja noin 2 % ja muslimeja noin 1,8 %.[1]

Hallinto ja politiikka

Kypros on presidentillinen tasavalta. Kyproksen presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja, joten erillistä pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden välein, samoin kuin 80-paikkainen kansanedustuslaitos eli Kyproksen edustajainhuone. Vuoden 1960 perustuslain mukaan varapresidentti on kyproksenturkkilainen, ja paikka on nykyisin täyttämättä. Samoin parlamenttipaikoista 56 on varattu kreikkalaisille ja 24 turkkilaisille, mutta turkkilaisten paikat ovat täyttämättä.[1]

Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin vuonna 2004. Saaren molemmilla puolilla järjestettiin kansanäänestys 24. huhtikuuta 2004. Siinä pohjoiskyproslaiset kannattivat yhdistymistä kaksinkertaisella enemmistöllä, mutta eteläkyproslaiset hylkäsivät sen kolminkertaisella enemmistöllä. Koska neuvottelut saaren puoliskojen yhdistämisestä eivät johtaneet tulokseen, liittyminen EU:hun koskee käytännössä vain saaren kreikkalaista osaa. Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin Genevessä vuoden 2017 tammikuussa.

Kyproksen tasavallan suurimmat puolueet ovat kommunistinen AKEL, keskusta-oikeistolainen DISY ja demokraattinen puolue DIKO.[1] Helmikuussa 2013 presidentiksi valittu Níkos Anastasiádis edustaa DISY-puoluetta.[21][22]

Hallinnollinen jako

Pääartikkeli: Kyproksen alueet

Koko Kypros on jaettu kuuteen alueeseen (eparchía), jotka sijaitsevat kummallakin puolella Kyprosta.[23] Alueet on jaettu edelleen kuntiin (dímos) ja yhdyskuntiin (koinótita). Kyproksen alueet ovat:

Nimi Nimi kreikaksi Nimi turkiksi Pääkaupunki Hallinta
Cyprus districts named
Kyproksen alueet ja hallinnollinen jako. Tummanpunainen alue on turkkilaisten hallussa, vaaleansininen YK:n turvavyöhyke ja vihreät brittien tukikohtia.
Famagustan alue Αμμόχωστος, Ammóchostos Gazimağusa (Famagusta) enimmäkseen turkkilaisten hallussa
Kyrenian alue Κερύvεια, Kerýneia Girne (Kyrenia) kokonaan turkkilaisten hallussa
Lárnakan alue Λάρνακα, Lárnaka Larnaka Lárnaka enimmäkseen tasavallan hallussa
Limassolin alue Λεμεσός, Lemesós Limasol Limassol kokonaan tasavallan hallussa
Nikosian alue Λευκωσία, Lefkosía Lefkoşa Nikosia enimmäkseen tasavallan hallussa
Páfoksen alue Πάφος, Páfos Baf Páfos kokonaan tasavallan hallussa

Talous ja liikenne

Geology of Cyprus-SkiriotissaMine
Skouriótissan kuparikaivos.
Limassol Hafen UN
Limassolin satamaa.

Kypros on markkinatalous, jossa palveluiden osuus on neljä viidesosaa koko taloudesta. Tärkeimmät toimialat ovat turismi, rahoitusala, laivanvarustus ja kiinteistöt. Kyproksen bruttokansantuote on noin 31,19 miljardia USD ja asukasta kohden 36 600 USD (2017). Työikäisen väestön suuruus on noin 426 600. Maan työttömyysaste on 11,8 % ja nuorisotyöttömyys 32,8 % (2015). Kyproksen tasavallan rahayksikkö on euro, joka syrjäytti vuoden 2008 alussa vanhan Kyproksen punnan.[1]

Kupari on ollut Kyproksen tärkein luonnonvara jo antiikin ajoista lähtien. Nykyään kuitenkin kupariesiintymät on käytetty käytännössä loppuun, eikä niillä ole enää taloudellista merkitystä.[7][11] Nykyisin merkittäviä luonnonvaroja ovat asbesti, kipsi, marmori ja meripihka.

Kyproksen tasavalta on teollistunut, ja teollisuuden osuus työllistäjänä on ohittanut maatalouden. Maatalous keskittyy perunan, sitrushedelmien, viinirypäleiden ja pienimuotoisesti viljan viljelyyn sekä karjan kasvatukseen. Tärkeimmät teollisuustuotteet ovat savukkeet, viini, vaatteet, kengät ja sementti.[7] Maan merkittävimmät vientituotteet ovat hedelmät ja tekstiilit. Kyproksen merkittävimmät kauppakumppanit ovat Iso-Britannia, Kreikka ja Ruotsi.[1]

Kyproksen tasavallan puolella on monipuolisempi aluerakenne, jonka vuoksi se on voinut kehittyä paremmin kuin pohjoinen naapurinsa. Talouden kulmakiviä ovat teollisuus, rahaa tuovat sotilastukikohdat ja tärkeimpänä kasvava turismi.[7] Kyproksen osat tekevät sen verran yhteistyötä, että etelässä tuotettua maalämpöä siirretään pohjoiseen, joka puolestaan antaa talousvettä etelään.[11]

Kyproksella oli oma öljynjalostuslaitos, mutta se suljettiin 2004. Maan sähköntuotanto on kokonaan ulkomaisen polttoöljyn varassa, ja niinpä kyproslaiset kuluttajat maksavat sähköstään Euroopan korkeinta hintaa. Vasilikóksessa on maakaasun nesteytyslaitos.[24] Kyproksella käytetään aurinkoenergiaa käyttöveden lämmittämiseen suhteessa enemmän kuin missään muussa maailman maassa.[25]

Kyproksen tasavallan merkittävimmät lentoasemat ovat Lárnakan kansainvälinen lentoasema ja Páfoksen kansainvälinen lentoasema. Merkittävimmät satamat ovat Limassol, Lárnaka ja Vasilikós. Kauppalaivastoon kuuluu yli 1 000 alusta.[1] Matkustajien reittiliikenne Manner-Euroopan puolelle on lopetettu, joten Limassolin sataman terminaalit ovat risteilyalusten käytössä.[26] Maan sisällä julkista liikennettä hoitavat linja-autot ja taksit.[27]

Kulttuuri

Unescon maailmanperintöluettelossa on Kyprokselta kolme kohdetta: Choirokoitían neoliittisen kauden asutuspaikka, antiikin Pafoksen arkeologiset alueet sekä Tróodoksen maalatut kirkot.[28]

Kyproksen kansallispäivänä vietetään itsenäisyyspäivää 1. lokakuuta.[1] Useimmat muut juhlat liittyvät ortodoksiseen kirkkoon.

Brittien valtakauden arkkitehtuurin näkyvimpiä tuotoksia ovat koulurakennukset, joita kyproksenkreikkalaiset rakensivat käyttäen uusklassista arkkitehtuuria. Modernia arkkitehtuuria edustavat lasista ja marmorista tehdyt pankkien rakennukset. Julkiset veistokset esittävät nykyisiä ja entisiä valtiomiehiä.[29]

Kyproksella on järjestetty elokuvajuhlat vuosittain vuodesta 2006 alkaen.[30] Sinfoniaorkesteria ylläpitää valtion perustama säätiö.[31] Kypros on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1981 (kts. Kypros Eurovision laulukilpailussa). Kilpailua maa ei ole voittanut kertaakaan. Paras sijoitus on toinen sija vuodelta 2018.[32]

Halloumi on Kyprokselta lähtöisin oleva lampaan- ja vuohenmaitojuusto. Se on rekisteröity EU:ssa alkuperäistuotteeksi.[33] Useimpien aterioiden osana on tuoretta salaattia ja maustamatonta jogurttia. Tyypillinen ravintola-annos on meze eli pieniä paloja Välimeren tapaan.[29]

Urheilu

Kypros on osallistunut sekä kesä- että talviolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Purjehtija Pávlos Kontídis voitti maan historian ensimmäisen olympiamitalin, hopeaa Laser-luokassa vuonna 2012.[34]

Kyproksen jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan esiintynyt Euroopan- tai maailmanmestaruuskilpailuiden lopputurnauksessa. FIFA-rankingissa se oli kesäkuussa 2011 sijalla 80.[35]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t The World Factbook: Cyprus CIA. (englanniksi)
  2. Polly Lyssiotis & Vasiliki Kokoti (toim): About Cyprus. Nikosia, Kypros: Press and Information Office, 2007. ISBN 978-9963-38-499-0. (englanniksi)
  3. a b Latest Figures: Population, Households and Demographic Indicators (The population in the government controlled area) 29.5.2012. Statitstical Services of Republic of Cyprus. Viitattu 26.10.2013.
  4. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  5. a b Cyprus - Republic of Cyprus Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
  6. a b Cyprus: Municipalities and Communities Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
  7. a b c d Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 191. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  8. Cyprus climate Cyprus meteorological service. Viitattu 26.10.2013.
  9. Cyprus IUCN. Viitattu 29.10.2013.
  10. a b Flora, fauna & conservation Cyprus department of forests. Viitattu 26.10.2013.
  11. a b c d e Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 340–342. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  12. About UNFICYP UNIFCYP. Viitattu 26.10.2013.
  13. Population Exchange Agreement (United Nations Document S/11789) YK / Cypnet. Viitattu 26.10.2013.
  14. Euromosaic: Cyprus European Commission. Viitattu 26.10.2013.
  15. UN Peacekeeping Force in Cyprus Mandate Renewal What's in Blue - Security Council Report. Viitattu 26.10.2013.
  16. Rauhanturvaajat kotiin Kyproksesta 2004. Valtioneuvoston tiedotusyksikkö. Viitattu 26.10.2013.
  17. SBA AGLA Key Documents SBA Administration. Viitattu 26.10.2013.
  18. a b Languages of Cyprus Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition.. SIL International. Viitattu 26.10.2013. (englanniksi)
  19. Feature – A centuries-old dialect cy2012.eu. 15.11.2012. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
  20. Thie Greek Language of Cyprus Thersaurus of Cypriot Greek. Viitattu 18.12.2010 (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  21. Cyprus election: Nicos Anastasiades elected president BBC. Viitattu 26.10.2013.
  22. Cyprus Parties and Elections in Europe. Viitattu 26.10.2013.
  23. Districts of Cyprus Statoids. Viitattu 26.10.2013.
  24. Cuprys Country Analysis Note EIA. Viitattu 26.10.2013.
  25. Energy Sector Invest Cyprus. Viitattu 26.10.2013.
  26. Getting there Lonely Planet. Viitattu 26.10.2013.
  27. Getting around Lonely Planet. Viitattu 26.10.2013.
  28. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 26.10.2013. (englanniksi)
  29. a b Culture of Cyprus Countries and their cultures. Viitattu 26.10.2013.
  30. About The Cyprus International Film Festival (CYIFF). Viitattu 26.10.2013.
  31. Cyprus Symphony Orchestra Foundation Cyprus Symphony Orchestra. Viitattu 26.10.2013.
  32. Cyprus Eurovision Song Contest. Viitattu 1.12.2018.
  33. Halloumi and other cheese products Cyprus Embassy. Viitattu 26.10.2013.
  34. Cyprus in Olympics Sport Reference. Viitattu 17.12.2010. (englanniksi)
  35. Associations Cyprus FIFA. Viitattu 19.7.2010 (englanniksi)

Aiheesta muualla

Akrotírinlahti

Akrotírinlahti (kreik. Κόλπος Ακρωτηρίου, Kólpos Akrotiríou, kreik. Limasol Körfezi) on lahti Välimeressä Kyproksen saaren etelärannikolla. Sen pohjoisrannikolla sijaitsee Limassolin kaupunki. Lahden länsirannikon muodostaa Akrotírin niemi, jolla sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan tukikohta Akrotíri.

Bahrain

Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan. Bahrain on lentoliikenteen merkittävä solmukohta, ja telakkateollisuus on myös merkittävää.

Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Kuningas Fahdin pengertie yhdistää Bahrainin Saudi-Arabiaan ja toinen, pidempi silta Qatariin on suunnitteilla. Bahrainilla on maarajaa Saudi-Arabiaan pienellä Passport Islandin saarella.

Brunei

Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on 400 000 asukkaan sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympäröivät Etelä-Kiinan meri ja maan ainoa naapurivaltio Malesia. Brunei on varakas öljyvaltio, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Sitä hallitsee itsevaltainen sulttaani, jonka suku on ollut vallassa jo vuosisatojen ajan.

Christiaan Barnard

Christiaan Neethling Barnard (8. marraskuuta 1922 Beaufort West, Kapmaan provinssi, Etelä-Afrikan unioni – 2. syyskuuta 2001 Páfos, Kyproksen tasavalta) oli eteläafrikkalainen kardiologinen kirurgi. Hän tuli tunnetuksi tehtyään maailman ensimmäisen sydämensiirtoleikkauksen vuonna 1967.

Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Unioniin voivat liittyä kaikki sellaiset Euroopan maat, jotka täyttävät jäsenvaltiolle asetetut demokraattiset ja taloudelliset kriteerit. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksen myötä. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat muun muassa sisämarkkina-alue, euroalue, yhteinen maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteenlaskettu väkiluku on yli 500 miljoonaa ja pinta-ala 4 324 782 neliökilometriä. Väestötiheys EU:ssa on 115,6 asukasta/km². Jos EU olisi valtio, se olisi pinta-alaltaan seitsemänneksi ja väkimäärältään kolmanneksi suurin.

Jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. EU:n jäsenehdokkaat ovat Turkki, Islanti (jäsenyysneuvottelut keskeytetty), Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Albania. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kesäkuussa 2016 järjestetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen seurauksena maa on käynnistänyt eroprosessin unionista.

Euroopan unioni ei ole liittovaltio, kuten esimerkiksi Yhdysvallat, koska sen jäsenvaltiot ovat riippumattomia ja itsenäisiä. Se ei ole myöskään puhtaasti hallitustenvälinen järjestö YK:n tapaan, koska jäsenvaltiot ovat yhdistäneet unioniin voimavaransa saadakseen enemmän vaikutusvaltaa kuin niillä yksin voisi olla. Tämä on mahdollista unionin toimielinten tekemien yhteisten päätösten avulla.

EU:n toimielimiä ovat vaaleilla valittu Euroopan parlamentti, jäsenmaiden valtion- ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvosto, jäsenvaltioiden hallituksia edustava neuvosto sekä Euroopan komissio, joka laatii ehdotuksia uudeksi EU:n lainsäädännöksi parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Muita keskeisiä toimielimiä ovat Euroopan unionin tuomioistuin, joka huolehtii siitä, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, sekä Euroopan keskuspankki ja tilintarkastustuomioistuin. EU:n toimielinten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 40 000 työntekijää.

Lokakuussa 2012 Euroopan unionille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Kuwait

Kuwaitin valtio (arab. دولة الكويت‎) eli Kuwait (arab. الكويت‎) on emiirikunta Lähi-idässä. Se sijaitsee Persianlahden pohjukassa rajanaapureinaan pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia. Kuwaitin maasto on kumpuilevaa hiekkaerämaata. Maasta löytyi 1930-luvulla öljyä, ja toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt öljynjalostusteollisuus sai maan vaurastumaan. Kuwait itsenäistyi 1961, ja sen jälkeen se on saanut 90 prosenttia vientituloistaan öljystä. Vuonna 1990 Irak hyökkäsi Kuwaitiin, mutta joutui vetäytymään maasta länsivaltojen liityttyä sotaan Kuwaitin puolelle. Maan infrastruktuuri kärsi sodassa pahasti.

Kuwait oli ensimmäinen Persianlahden arabimaa, joka järjesti parlamenttivaalit, ja se myönsi naisille äänioikeuden 2005. Vuodesta 2010 alkaen maassa on ollut ajoittain väkivaltaisuuksia ääri-islamistien ja sotilasjoukkojen välillä.

Kyproksen historia

Kyproksen historiassa ensimmäiset sivilisaation merkit juontavat juurensa 8000-luvulle eaa. Jo silloin kupari toi saarelle omaisuutta ja kaupankäyntiä. Kyproksen sijainti kolmen mantereen välillä teki siitä merkittävän kauppapaikan, jonka lisäksi se on ollut kautta aikojen merkittävä kuparin ja puun tuottaja. Saarelle saapuivat 1200-luvulla eaa. mykonolais-aigeialaiset kreikkalaiset, jotka toivat mukanaan kielensä ja kulttuurinsa. Aikojen myötä saarta ovat miehittäneet monet kansat, mutta se on silti laajalti säilyttänyt kreikkalaisen identiteetin, kielen ja kulttuurin. Kyproksen turkkilaiset saapuivat 1500–1800-luvuilla, kun ottomaanit hallitsivat saarta.

Kypros

Kypros (kreik. Κύπρος, Kýpros, turk. Kıbrıs) on saari Välimeren itäosassa. Sen pinta-ala on 9 251 km² ja asukasluku noin 1 221 549 (2017). Nykyisin saaren eteläosa on kreikkalaisten asuttaman Kyproksen tasavallan hallinnassa. Saaren turkkilais­väestö asuu Turkin miehittämässä pohjoisosassa, Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa (usein Pohjois-Kypros), jonka itsenäisyyttä ei ole tunnustanut Turkin lisäksi mikään muu maa. Kyproksella sijaitsevat myös Ison-Britannian tukikohdat Akrotíri ja Dekéleia.

Kypros on tunnettu jo antiikin ajoista lähtien kuparistaan, ja maan kreikkalaisesta nimestä juontuu myös suomenkielinen nimi kuparille.

Luettelo jaetuista saarista

Tämä on luettelo saarista, joiden keskellä kulkee kahden valtion raja.

Majuri

Majuri (lyhenne maj.) (monissa eri kielissä major) on useissa eri asevoimissa käytettävä upseerinarvo. Se on myös käytössä poliisivoimissa ja puolisotilaallisissa järjestöissä.

Majurin arvo sijoittuu kapteenin ja everstiluutnantin väliin. Se lasketaan Suomessa alimmaksi esiupseerin arvoksi. Esiupseerin vastine muissa maissa on rykmenttiupseeri (ruots. Regementsofficer) tai kenttäupseeri (engl. field officer, norj. Feltoffiser). Vuonna 1972 luotu Ranskan armeijan arvo major taas tarkoittaa sotilasmestaria, kun taas majuria vastaa commandant, joka on samaa sanapohjaa kuin suomen kielen komendantti. Samoin Espanjan armeijassa majuria vastaava arvo on comandante, vaikka monissa muissa espanjankielisissä maissa käytössä on mayor. Vähän samantapaisesti anglosaksisissa maissa sotilasmestaria vastaava arvo on sergeant-major.

Upseeri toimii majurin sotilasarvossa suuren perusyksikön päällikkönä, pataljoonaupseerina, joukko-osaston osastopäällikkönä tai puolustushaaraesikunnan tai pääesikunnan osastoesiupseerina.

Malediivit

Malediivit eli Malediivien tasavalta (divehiksi ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ) on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190 saarta ja atollia, joista 200 on asuttua ja lisäksi 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita. Saaret ovat suosittu turistikohde.

Palestiina (valtio)

Palestiina (arab. فلسطينية‎), virallisesti Palestiinan valtio (arab. دولة فلسطين‎) (entiseltä nimeltään Palestiinalaishallinto (arab. السلطة الوطنية الفلسطينية‎)) sijaitsee Länsirannalla ja Gazan kaistalla Aasian Lähi-idässä. Palestiinan pinta-ala on noin 6 000 km² ja väkiluku noin 3,8 miljoonaa. Valtion pääkaupunki on Ramallah Länsirannalla ja Gazan kaistan keskuksena Gazan kaupunki.

Palestiina on merkittävä työllistäjä, sillä on palveluksessaan 30 000 poliisia ja lähes saman verran virkamiehiä. Israel, Euroopan unioni ja Yhdysvallat antoivat huhtikuuhun 2006 asti huomattavaa rahallista tukea palestiinalaishallinnolle.Israelin hyökkäykset ja palestiinalaisalueiden miehitys vuonna 2002 tuhosivat myös osan Palestiinalaishallinnon toimintakyvystä. Talous romahti lähes täysin vuoden 2000 Al-Aqsan kansannousun alun jälkeen. Yli 30 prosenttia väestöstä on työttömänä ja puolet elää köyhyysrajan alapuolella.lähde?

Paracelsaaret

Paracelsaaret on pienten, matalien saarien ja luotojen muodostama saariryhmä Etelä-Kiinan meren pohjoisosassa. Saariryhmän korkein kohta (14 metriä merenpinnasta) sijaitsee Rockysaarella. Paracelsaarten ympäristössä on hyviä kalastusalueita sekä kaasu- ja öljyvarantoja. Paracelsaaret ovat osa Etelä-Kiinan meren saaria, joiden omistuksesta kiistellään. Kiinan kielellä Paracelsaaret tunnetaan nimellä Xisha Qundao (西沙群岛, Xīshā Qúndǎo), merkityksenään ’läntiset hiekkasaaret’ mikä on muodostettu sanoista xī ’länsi’, shā ’hiekka’ ja qúndǎo ’saaret’. Vietnamiksi saaret kantavat nimeä Quần đảo Hoàng Sa ja nimen merkitys on ’keltaisen hiekan saaret’, sanoista hoàng ’pitkä’, sa ’hiekka’ ja quần đảo ’saaret, saaristo’. Englanniksi Paracel Islands tai Paracels. Suomeksi on käytetty myös muotoa Paracelit.Ranskan Indokiina miehitti saaret 1932 ja perusti sääaseman Pattlensaarelle, ja sen ylläpitoa jatkoi maan seuraaja Vietnam. Kiina on miehittänyt saaria 19. tammikuuta 1974 lähtien, jolloin sen joukot valloittivat läntisiä saaria hallinnoineen Etelä-Vietnamin varuskunnan. Kiinalaiset ovat rakentaneet saariin kuuluvalle Woodysaarelle lentokentän ja sataman.

Kiinan Hainanin maakunnan alaisuuteen muodostaman Sanshan prefektuuritason kaupungin hallinto sijaitsee Woodysaarella, jota kiinaksi kutsutaan nimellä Yongxing. Kiinan väestönlaskennan (2010) mukaan Paracelsaarilla ja koko Sanshan "kaupungissa" asui pysyvästi yhteensä 444 henkeä. Lisäksi seudulla oli muita ihmisiä; Kiinan väestönlaskenta ei esimerkiksi kerro Kiinan kansanarmeijassa palvelevien alueellisesta sijoittumisesta.

Saaria ovat vaatineet itselleen sekä Taiwan että Vietnam ja saarten hallinta on kansainvälinen kiistakysymys.

Pohjois-Kyproksen presidentinvaali 2010

Pohjois-Kyproksen presidentinvaali 2010 järjestettiin 18. huhtikuuta 2010. Derviş Eroğlu sai jo ensimmäisellä kierroksella yli 50 prosenttia äänistä, ja hänet valittiin Pohjois-Kyproksen presidentiksi. Toiseksi eniten ääniä annettiin istuneelle presidentille Mehmet Ali Talatille.

Vaalissa oli yhteensä seitsemän ehdokasta. Kansallisen yhtenäisyyspuolueen Derviş Eroğlu sai lopulta 50,38 prosenttia kaikista äänistä, kun toiseksi eniten ääniä kerännyt Mehmet Ali Talat jäi 42,85 prosenttiin.Oikeistolainen Eroğlu on kannattanut Pohjois-Kyproksen itsenäisyyttä, kun entinen presidentti Talat oli aloittamassa saaren yhdistämisneuvotteluita edellisenä vuonna. Vaalituloksen jälkeen epäiltiin, että Eroğlu asettaa yhdistymiselle ankarammat ehdot. Hän ehti kuitenkin voittonsa jälkeen sanoa, että hän jatkaa yhdistymisneuvotteluita. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti tuloksen ratkaisun jälkeen, että hän haluaa saaren tärkeiden yhdistämisneuvottelujen tulevan päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Kyproksen tilanne on yksi este Turkin mahdollisella EU-jäsenyydellä. Kyproksen tasavalta on EU:n jäsen, mutta Turkki ei ole tunnustanut valtiota.

Spratlysaaret

Spratlysaaret on kiistelty saariryhmä Etelä-Kiinan merellä. Se käsittää yli 30 000 pientä saarta, luotoa, karia tai riuttaa. Osana Etelä-Kiinan meren saaria Spratlysaarien ympärillä on öljy- ja kaasuesiintymiä sekä hyviä kalastusalueita.

Kiinan kielellä Spartlysaaret tunnetaan nimellä Nansha Qundao (南沙群岛, Nánshā Qúndǎo), merkityksenään ’eteläiset hiekkasaaret’ mikä on muodostettu sanoista nán ’etelä’, shā ’hiekka’ ja qúndǎo ’saaret’. Vietnamiksi saaret kantavat nimeä Quần đảo Trường Sa ja nimen merkitys on ’pitkät hiekkasaaret’, sanoista trường ’pitkä’, sa ’hiekka’ ja quần đảo ’saaret’. Tagalogiksi nimitys on Kalayaan, englanniksi Spratly Islands tai Spratlys, malaijiksi Kepulauan Spratly.

Kiina, Taiwan ja Vietnam tunnustavat kaikki saariryhmän saaret kokonaisuudessaan omakseen, kun taas Malesia, Filippiinit ja Brunei vaativat osaa ryhmästä. Näistä useilla on sotavoimia alueella. Taiwanilla on joukkoja saarista suurimmalla, Itu Aballa.

Saarien maa-alue on noin 4 neliökilometriä ja rantaviivaa on 926 kilometriä. Saaret ovat levittäytyneet laajalle, noin 425 000 neliökilometrin laajuiselle merialueelle. Saaret ovat matalia koralliriuttoja, ryhmän korkein kohta on neljä metriä merenpinnasta oleva nimetön paikka Southwest Caylla.

Saarten suomenkielinen nimi noudattaa englanninkielistä esikuvaa; saaret on nimetty 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa eurooppalaisen merenkulkijan Spartlyn (Richard tai William Spartlyn) kunniaksi. Brittiläinen valaanpyyntialuksen kapteeni Richard Spratly näki Spratlysaaren vuonna 1843.

Spýros Kyprianoú

Spýros Kyprianoú (kreik. Σπύρος Κυπριανού, 28. lokakuuta 1932 Limassol, Kypros - 12. maaliskuuta 2002 Nikosia, Kyproksen tasavalta) oli kyproslainen asianajaja ja poliitikko. Hän oli Kyproksen tasavallan presidentti vuosina 1977–1988, jota ennen hän toimi maansa ensimmäisenä ulkoministerinä vuosina 1960−1972.Kyprianoú kuului vuodesta 1950 lähtien arkkipiispa Makarioksen lähipiiriin. Hän perusti keskustaoikeistolaisen demokraattisen puolueen vuonna 1976 ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Hänet nimitettiin presidentiksi Makarioksen kuoltua kesken kauden, minkä jälkeen hän voitti presidentinvaalit vuosina 1978 ja 1983. Vuodesta 1979 lähtien Kyprianou lähestyi useaan otteeseen Pohjois-Kyproksen turkkilaisen osan johtajia, mutta yhdistymisneuvottelut kariutuivat. Hänen ansiokseen on jossain määrin arvioitu maan talouden elvyttäminen, vaikka hän hävisikin presidentinvaalit vuonna 1988 Geórgios Vasilioúlle.

Taiwan

Kiinan tasavalta (perinteinen: 中華民國, yksinkertaistettu: 中华民国, Wade-Giles: Chung¹ hua² min² kuo², pinyin: Zhōnghuá Mínguó, zhuyin: ㄓㄨㄥ ㄏㄨㄚ́ ㄇㄧㄣ́ ㄍㄨㄛ́) on lähinnä Taiwanin saarella toimiva valtio Itä-Aasiassa. Epävirallisesti, vaikkakin hyvin yleistyvästi, maasta käytetään nimeä Taiwan.

Vuodesta 1912 vuoteen 1949 ”Kiinan tasavalta” tarkoitti valtiota, joka käsitti suurin piirtein nykyisen Kiinan alueen. Kiinan sisällissodan jälkeen tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle, jota se on joidenkin Etelä-Kiinan meren saarten lisäksi hallinnut ainoana alueenaan siitä lähtien.

Taiwanin konfliktin vuoksi Kiinan tasavallan itsenäisyys on kiistanalainen, ja suurimmalla osalla valtioista ei ole diplomaattisia suhteita Kiinan tasavallan kanssa. Kiinan kansantasavallan toteuttaman yhden Kiinan politiikan vuoksi vain 16 valtiolla on diplomaattisuhteet maahan, ainoa eurooppalainen valtio on Vatikaani. Manner-Kiinaa hallitsee nykyään Kiinan kansantasavalta. Kiinan tasavalta ei kuulu Yhdistyneisiin kansakuntiin, jossa sen paikka koko Kiinan edustajana annettiin Kiinan kansantasavallalle 1971.

Turkin kieli

Turkki on turkkilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan äidinkielenä Turkissa, Kyproksella, Bulgariassa, Kreikassa, Ukrainassa, Venäjällä (Tatarstanin alue) ja muissa Osmanien valtakuntaan kuuluneissa maissa. Näistä ainoastaan Turkissa se on valtakieli. Kieltä puhuvat EU:n alueella myös miljoonat maahanmuuttajat.

Turkissa kielen puhujia on 66,5 miljoonaa ja koko maailmassa turkkia puhuu 70 890 130 ihmistä (2006). Turkin vähemmistökieliset, joista kurdit muodostavat suurimman ryhmän, puhuvat kuitenkin yleensä turkkia toisena kielenään. Toisena kielenä puhujia on Turkissa 350 000.Turkin ja muiden eteläturkkilaisten kielten, kuten azerin, turkmeenin ja kaškain, puhujat ymmärtävät toisiaan melko hyvin. Mikäli kaikkia näitä kieliä pidetään turkin kielenä, on äidinkielenään sitä puhuvien määrä noin 100 miljoonaa, ja toisena kielenä turkkia puhuvat mukaan lukien noin 125 miljoonaa.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.