Kuuma piste

Kuuma piste eli kuuma kohta (engl. hot spot) on paikka Maan kuoressa, missä havaitaan pitkäaikaista tulivuoritoimintaa suunnilleen samassa kohdassa. Tulivuoritoiminta ei selity laattatektonisella mekanismilla, ts. laattojen reunojen keskinäisellä toiminnalla.

Kuuma piste pysyy paikallaan, kun taas litosfäärilaatta sen päällä liikkuu vuosimiljoonien kuluessa. Kuumassa kohdassa tapahtuu kivisulan eli magman nousua Maan vaipasta ylöspäin kuorikerroksen alaosaan – kuuman kohdan alla on pluumi. Tällöin Maan kuoreen syntyy ainakin 100–200 km leveä kilpitulivuori. Kuuman kohdan ikä on kymmeniä miljoonia vuosia.

Kuumia kohtia on havaittu yhteensä noin 50.

Hotspots
Kartalla 45 tunnistettua kuumaa pistettä.

Havaijisaaret ovat syntyneet yksi toisensa jälkeen valtamerilaatan ylittäessä kuuman kohdan. Emperor-Havaijin kuuma piste aktivoitui 70 miljoonaa vuotta sitten. Mauna Loa ja Kilauea ovat nuorimpia saariryhmän tulivuoria.

Kuuma piste on synnyttänyt myös Marshall-Ellice-tulivuoriketjun. Kuuma piste on osallistunut Islannin tulivuoritoimintaan. Merkittävimpiä ovat Havaijin lisäksi Réunion, Yellowstone, Galápagossaaret ja Islanti. Vähemmän aktiivisia ovat esimerkiksi Azorit, Bermuda, Bouvet’nsaari, Ascension, Jan Mayen, Saint Helena ja Tristan da Cunha.

Marsissa on valtavan suuria kuumien kohtien synnyttämiä tulivuoria, esimerkiksi Olympus Mons. Koska Mars muistuttaa jäätynyttä alku-maata, kuumat kohdat lienevät Maan nuoruudessa olleet nykyistä aktiivisempia.

Kuuma kohta kaavio 1
Kuuman pisteen kaavio.

Lähteet

Frisbeegolf

Frisbeegolf (tunnetaan myös nimillä kiekkogolf ja liitokiekkogolf) on urheilulaji, jonka perusperiaate on sama kuin perinteisessä golfissa: Tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Pienimmän tuloksen saanut voittaa.Kiekkogolfrata koostuu väylistä, joiden pelaaminen aloitetaan avauspaikalta eli tiiltä, ja ne päättyvät maalikoriin. Kiekkogolfradat ovat tyypillisesti 9- tai 18-väyläisiä. (Kokonaismittainen rata on 18 väylää) Radat ovat tyypillisesti puustoisilla alueilla, joissa on vaihteleva maasto, joka tarjoaa luonnollisia esteitä kiekon lentoradalle. Nämä esteet ovat olennainen osa peliä, joten pelaajien ei tule muuttaa näitä esteitä vähentääkseen väylän haastavuutta. Pelaaminen lähes kaikilla radoilla on ilmaista.Käytettävät kiekot ovat pienempiä kuin ultimate-kiekot tai rantafrisbeet. Tyypillisesti kiekon halkaisija on 21–22 senttimetriä ja paino 150–180 grammaa. Frisbeegolfkiekot voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään: draiverit eli oikein heitettynä pitkälle lentävät kiekot, lähestymiskiekot sekä lyhyisiin heittoihin ja lähipeliin käytettävät putterit.

Selvästi suurin osa lajin huippupelaajista tulee Yhdysvalloista. Euroopan maista lajin kehitys on pisimmällä Suomessa ja Ruotsissa. Näiden jälkeen tulevat muut Pohjoismaat, Iso-Britannia ja läntisen Keski-Euroopan maat. Lajin kansainvälinen kattojärjestö on Professional Disc Golf Association (PDGA).

Galápagosin kuuma piste

Galápagosin kuuma piste on vulkaanisesti aktiivinen kuuma piste, joka sijaitsee Galápagossaarten länsipuolella. Sen halkaisija on noin 150 km. Galápagossaaret ovat syntyneet tästä kuumasta pisteestä ryöppyävästä laavasta.

Galápagossaaret

Galápagossaaret (esp. Islas Galápagos) on Ecuadorille kuuluva 8 010 neliökilometrin laajuinen saaristo Tyynessämeressä. Galápagossaarilla asui vuoden 2017 arvion mukaan 30 890 ihmistä, ja niiden pääkaupunki on Puerto Baquerizo Moreno. Saaristoon kuuluu 13 yli kymmenen neliökilometrin saarta, ja suurin saarista on Isabela, jonka pohjoisosan päiväntasaaja halkaisee. Galápagossaaret ovat muodostuneet 3–6 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat edelleen vulkaanisesti aktiivisia. Maasto on jyrkkärinteistä, ja monet saaret ovat tulivuoren huippuja.

Suurin osa Galápagossaarista kuuluu puoliaavikkoiseen kuivakkokasvien vyöhykkeeseen, mutta ylängöillä kasvaa muun muassa pilvimetsiä ja rannikoilla mangrovea. Galápagossaarilla elää monia eliöitä, joita ei tavata missään muualla. Ne ovat lajiutuneet mantereelta tulleista lajeista. Charles Darwinin tutkimia darwininsirkkuja tunnetaan saarilta 13 lajia, ja jokainen laji on sopeutunut omanlaiseensa ympäristöön. Saarten lajistoon kuuluvat myös muun muassa galápagoksenjättiläiskilpikonna ja ainoa merielämään sopeutunut lisko merileguaani. Saarten luonto on korkean kotoperäisyysasteen takia herkkää, ja suurimpana uhkana sille pidetään vieraslajien leviämistä.

Galápagossaaret löysi vuonna 1535 Panamán piispa Tomás de Berlanga. Espanja hallitsi saaria vain nimellisesti, ja niistä tuli merirosvojen ja valaanpyytäjien tukikohta. Ecuadorin alaisuuteen saaret siirtyivät vuonna 1832, minkä jälkeen niitä aletiin asuttaa. Saarien väkiluku pysyi pitkään pienenä, mutta väestönkasvu ja matkailu alkoivat kiihtyä, kun lentoliikenne saarille alkoi 1960-luvulla. Matkailusta onkin tullut Galápagossaarten tärkein talouden ala. Maanviljelyä rajoittaa se, että suurin osa pinta-alasta kuuluu Galápagosin kansallispuistoon ja vain 3,3 prosenttia maa-alasta on sen ulkopuolella.

Kertymäkiekko

Kertymäkiekko (engl. accretion disk) on tähteä ympäröivä kaasukiekko.

Kertymäkiekko syntyy yleensä kaasun virratessa kiekkoon ulkoa, esimerkiksi kertymäkiekon keskustähteä kiertävästä tähdestä tai kiekkoa ympäröivästä kaasupilvestä. Kiekko on kuuma lähellä keskustähteä ja hieman viileämpi kauempana tähdestä. Kiekkoa lämmittää keskustähden lisäksi myös kaasun sisäinen kitka eli viskositeetti. Kitkalämpö on lähempänä keskustähteä suurempi, koska kaasu liikkuu keskustähden vetovoiman takia siellä nopeammin. Kiekossa on myös ns. kuuma piste (engl. hot spot), joka syntyy kun ulkoa virtaava kaasu osuu kiekossa jo virtaavaan kaasuun aiheuttaen kitkaa. Kuuma piste värähtelee ja säteilee massavirran muutosten mukaan.

Larsenin jäähylly

Larsenin jäähylly on Carl Anton Larsenin mukaan nimetty suuri jäähylly Weddellinmeren luoteisosassa Antarktiksen niemimaan itärannikolla.

Jäähylly koostuu kolmesta pienemmästä osasta pohjois-eteläsuunnassa: Larsen A (pienin), Larsen B ja Larsen C (suurin). Larsen A irtosi jäätiköstä tammikuussa 1995 ja Larsen B helmikuussa 2002. Larsen C:stä irtosi 12.7.2017 erittäin suuri jäävuori. Antarktiksen niemimaa on lämmennyt 1940-luvulta lähtien 0,5 Celsius-asteen vuosikymmenvauhtia.

Saksan Helsingin-suurlähetystö

Saksan liittotasavallan Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Kuusisaaressa osoitteessa Krogiuksentie 4. Vuonna 1993 valmistuneen modernin rakennuksen on suunnitellut tunnettu suomalainen arkkitehti Juha Leiviskä.

Nykyinen suurlähettiläs on Detlef Lingemann, joka on toiminut tehtävässään vuodesta 2017.

Yellowstonen kansallispuisto

Yellowstonen kansallispuisto (engl. Yellowstone National Park) on Yhdysvalloissa sijaitseva, maailman ensimmäinen ja täten myös vanhin kansallispuisto. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Wyomingin, mutta myös osittain Idahon ja Montanan alueella. Pinta-alaltaan se on 8 983 neliökilometriä. Yellowstone on pääasiassa vuoristoseutua, ja sen alueella on esimerkiksi puistolle nimen antaneen Yellowstonejoen ja Snake Riverin lähdevedet.

Yellowstone sijaitsee geologisesti aktiivisella alueella, ja se sijaitsee Yellowstonen kalderana tunnetun supertulivuoren päällä. Alueella on lisäksi monia geysireitä ja kuumia lähteitä, muun muassa maailman ehkä kuuluisin geysir Old Faithful eli Vanha Uskollinen. Alue on tunnettu monipuolisesta luonnostaan, kuten kanjoneistaan ja vesiputouksistaan. Sen kasvillisuus on tyypillistä Kalliovuorten kasvillisuutta, ja 80 prosenttia puiston pinta-alasta on metsää. Yellowstonessa on lisäksi rikas eläimistö, johon kuuluu muun muassa karhuja, biisoneita ja puumia.

Ensimmäinen Yellowstonessa käynyt valkoihoinen oli todennäköisesti John Colter, joka vieraili siellä 1800-luvun alussa. Alueen tutkimus käynnistyi kunnolla vasta 1860-luvulla, ja pian alettiin miettiä sen julistamista suojelukohteeksi. Presidentti Ulysses S. Grant perusti kansallispuiston 1872, mutta sen suojelulle ei alkuun ollut varoja, ja vasta kun armeija saapui sinne 1886, puiston suojelua pystyttiin valvomaan. National Park Service otti puiston omistukseensa 1918. Suojelutoimissa päästiin nykyiselle tasolle vasta 1960-luvulla, jolloin lopetettiin ekosysteemiin puuttuminen ja tiettyjen lajien suosiminen.

Yellowstonesta on tullut myös erittäin suosittu matkailukohde. Se on Yhdysvaltain suosituimpia kansallispuistoja, ja siellä vierailee vuosittain yli 3,5 miljoonaa kävijää. Puistossa on yli 1 500 kilometriä vaellusreittejä, siellä voi patikoinnin lisäksi harrastaa polkupyöräilyä, telttailua, kalastamista ja vuorikiipeilyä.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.