Kunta

Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä.

Savitaipaleen kunnantalo
Savitaipaleen kunnantalo.

Etymologia

Sanaa kunta arvellaan suomalais-ugrilaisissa kielissä omaperäiseksiselvennä sanaksi. Sanalle on esitetty myös indoeurooppalaisia lainaetymologioita, mutta niitä pidetään epätodennäköisinä.

Sana kuuluu moniin yhdyssanoihin, jotka yleensä viittaavat suurehkoon joukkoon, kuten kirkkokunta, maakunta, kansakunta, eläinkunta, kymmenkunta (noin kymmenen) ja eduskunta. Etäsukukielissä sanan vastineet merkitsevät myös esimerkiksi sotajoukkoa, valtakuntaa ja ihmistä.

Hallinto

Useimmiten kunnan hallinnosta vastaa vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Kaupungeissa sitä voidaan kutsua kaupunginvaltuustoksi. Suomessa ja Ruotsissa kunnallista toimeenpanovaltaa käyttää kunnanvaltuuston nimittämä kunnanhallitus, jonka alaisuudessa kunnan hallintoa johtaa kunnanjohtaja, jota kaupungeissa voidaan kutsua kaupunginjohtajaksi. Kuntalaki mahdollista myös pormestarimallin, jolloin virkajohtajan sijaan henkilöstöorganisaation johdossa on luottamushenkilöistä valtuustokaudeksi valittu pormestari. Joissakin maissa kaupunginjohtajasta käytetään suoraan nimitystä pormestari. Useimmissa maissa kunta on pienin julkishallinnon yksikkö, jolla on vaaleilla valittava edustajisto.

Tehtävät

Kunnan tehtävien, velvollisuuksien ja itsehallinnon määrä ja laatu vaihtelevat maittain. Useimmiten kuntien tehtävänä on järjestää ja ylläpitää tiettyjä peruspalveluita. Varsinkin Pohjoismaissa kuntien tehtäväkenttä on laaja: kuntien pitää järjestää muun muassa koulutus-, sairaanhoito-, sosiaali- ja kulttuuripalveluja. Tehtävien lisäksi kuntien asema valtionhallinnon osana vaihtelee maittain. Joissakin maissa on useita erilaisia kuntamuotoja: esimerkiksi Kanadan Québecin provinssissa on sekä alueellisella (aluekunnat) että paikallisella tasolla (paikalliskunnat) toimivia kuntia. Esimerkiksi paikallisella tasolla toimivia kuntia on kaikkiaan kuutta eri tyyppiä.

Kuntaa vastaavan paikallishallinnon yksikön nimitys vaihtelee maittain. Pohjoismaissa (myös Suomessa ruotsin kielessä) ja muualla Euroopassa käytetään usein sanaa kommun tai vastaavaa (< lat. communis 'yhteinen'). Britanniassa kunta on Local Council tai yleisterminä municipality.

Kuntien väkiluku ja pinta-ala vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Helsinki on väkimäärältään Suomen suurin kunta (569 611 asukasta, vuonna 2006). Pinta-alaltaan Suomen suurin kunta on Inari, jonka pinta-ala on 17 333,89 km². Pinta-alaltaan maailman suurimmat kunnat sijaitsevat Grönlannissa ja Pohjois-Kanadan harvaanasutuilla alueilla. Esimerkiksi Kanadan Québecissä sijaitsevan Baie-Jamesin kunnan pinta-ala on 297 330 km², joten se on pinta-alaltaan suurempi kuin esimerkiksi Iso-Britannia. Myös kuntien kaupunkimaisuusaste vaihtelee, jotkut kunnat ovat rakenteeltaan maaseutumaisia ja hyvin harvaan asuttuja, kun taas osa kunnista on kaupunkimaisia ja tiheään asuttuja.

Eri maiden kuntia

Municipalities of Spain

Espanjan kunnat

Lietuvos savivaldybes

Liettuan kunnat

POLSKA mapa gminy

Puolan kunnat

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Itkonen, Erkki (toim.): Suomen sanojen alkuperä A–K. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992. ISBN 951-717-692-9.
  • Mäkelä, Mika – Retti, Pirkko (toim.): Suomen taskuatlas. Suomen kunnat 1917–2009. Atlas Art, 2008.
  • Oulasvirta, Lasse: Kuinka kunta toimii. 4. uud. p. Helsinki: Kuntakoulutus, 1996. ISBN 952-9843-05-4
  • Ryynänen, Aimo: Kuntauudistus ja itsehallinto. Tampere University Press, 2008.
  • Sotarauta, Markku: Kohti epäselvyyden hallintaa. Acta Futura Fennica 6.

Aiheesta muualla

2005

2005 (MMV) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.

Yhdistyneiden kansakuntien julistamia vuoden teemoja olivat kansainvälinen fysiikan vuosi ja kansainvälinen mikroluoton vuosi.

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja selvästi suurin kaupunki ja kunta on Seinäjoki. Useimmat muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi, vaikka osalla niistä onkin kaupunkinimitys. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös taajamien ulkopuolella. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.

Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan eli Peräpohjan kanssa.

Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia.

Göteborg

Göteborg ( kuuntele ääntämys?, aik. suom. Göötepori) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja samannimisen Göteborgin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Göteborg on Länsi-Götanmaan läänin pääkaupunki, ja aiemmin se oli Göteborgin ja Bohusin läänin pääkaupunki.

Göteborgin kaupungin asukasluku vuonna 2017 oli 564 039 asukasta. Kaupunkitaajama ulottuu myös joidenkin naapurikuntien alueelle. Toisaalta Göteborgin kuntaan kuuluu keskustaajaman lisäksi myös maaseutualueita ja joitakin pienempiä taajamia. Useita kuntia käsittävässä Suur-Göteborgissa oli vuoden 2011 lopussa 938 580 asukasta.Göteborg sai kaupunkioikeudet kuningas Kustaa II Aadolfilta vuonna 1621.Kaupungissa on kaksi yliopistoa: vuonna 1891 perustettu Göteborgin yliopisto, joka on Skandinavian suurin yliopisto, ja vuonna 1829 perustettu yksityinen Chalmersin teknillinen korkeakoulu. Molempien yhteisenä yksikkönä toimii Göteborgin IT-yliopisto.

Perinteisesti kaupungin taloutta on hallinnut metalliteollisuus, kuten auto- ja laivateollisuus, mutta sittemmin sen rooli on vähentynyt, ja nykyään kaupunki on viihteen, koulutuksen, tieteen, finanssialan ja palveluyrittäjyyden keskus. Kaupunki ei ole kuitenkaan taloudellisesti aivan yhtä vauras kuin maan pääkaupunki Tukholma.

Inari

Inari (inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, pohjoissaameksi Anár, ruots. Enare) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 6 885 ihmistä ja sen pinta-ala on 17 333,62 km2, josta 2 277,33 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 0,46 asukasta/km2.

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inarin naapurikunnat ovat lounaassa Enontekiö, etelässä Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Lisäksi kunta rajoittuu sekä lännessä että idässä Norjaan, idässä myös Venäjään. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta. Inarin talous nojaa voimakkaasti elämystalouteen eri muodoissaan ja kuntakuva on turismin ja rajakaupan vuoksi kansainvälinen. Auto- ja rengastestaus ovat myös kunnan suurimpia elinkeinotoimialoja. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat edelleen erityisesti kulttuurillisesti tärkeitä, mutta taloudellisesti niiden merkitys on vähentynyt vuosien saatossa. Inarissa kuvataan paljon myös erilaisia tv-sarjoja, pääosan ollessa autoilussa, mutta viime aikoina myös mm. suomalais-saksalainen Ivalo-rikostrillerisarja kuvattiin pääosin Inarissa.Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus on noin 3 000 asukkaan Ivalo, joka sijaitsee 39 km Inarin kirkonkylästä etelään. Inarin kirkonkylä on saamelaiskulttuurin keskus, jossa kokoontuu mm. Saamelaiskäräjät. Inarin veroprosentti on Suomen alhaisimpia, 19%. Inari tunnetaan taloudellisesti vahvana kuntana sekä kulttuurillisesti yhtenä Suomen monipuolisimmista kunnista. Inari on ainoa Suomen nelikielinen kunta. Turismin vuoksi Inarin kuntakuva on erittäin kansainvälinen. Suomen lisäksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea sekä pohjoissaamea. Saamelaisuus näkyy vahvasti kunnan eri kylillä.

Inari on perinteisten elinkeinojen lisäksi tunnettu erityisesti Saariselästä, Inarijärvestä, kullankaivuuperinteestä sekä lukuisista kansallispuistoistaan.

Kanta-Hämeen maakunta

Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi. 28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Hämeen maakunta.Kanta-Hämeen pinta-ala 2017-01-01 1. tammikuuta 2017 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 198,68 km² ja sisävesiä 508,95 km². Maakunnan väkiluku 2019-6-30 30. kesäkuuta 2019 oli 171 247 henkeä.Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.

Kirkkonummi

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 39 445 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,35 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 107,7 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 76,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 16,9 prosenttia ruotsia.Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.

Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta. Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu yli 15 000 asukasta.

Kreikan kunnat

Kreikan kunnat (kreik. δήμος, dímos) muodostavat aluejaon, joka jakaa Kreikan valtion 325 paikallishallinnon alueeseen. Kukin kunta kuuluu johonkin Kreikan 74 alueyksiköstä ja alueyksiköt edelleen johonkin maan 13 alueesta.

Kuhmoinen

Kuhmoinen (ruots. Kuhmois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 233 ihmistä, ja sen pinta-ala on 936,68 km², josta 275,73 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,38 asukasta/km².

Nykyään Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.

Kööpenhamina

Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Själlannin saarella, Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella (Hovedstadsområdet) asuu yhteensä 1 295 686 ihmistä, ja itse Kööpenhaminassa siitä asui vuoden 2017 alussa 602 481 henkeä. Kööpenhaminan kunta (tansk. Københavns Kommune) on osa Pääkaupunkialueen hallintoaluetta. Kokonaan Kööpenhaminan rajojen sisäpuolella sijaitsee pinta-alaltaan pieni Frederiksbergin kunta. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on 1,9–2,0 miljoonaa (2012).

Luettelo Ruotsin kunnista

Tämä artikkeli on luettelo Ruotsin kunnista. Kunnat on lueteltu alla olevassa taulukossa lääneittäin, ja läänien sisällä kunnat on lueteltu siinä kuntakoodien mukaisesta järjestyksessä, jossa Ruotsin tilastokeskus Statistiska centralbyrån ne tilastoissaan esittää. Kuntien keskustaajamien (ruots. centralort) nimet on katsottu kunkin kunnan artikkelisivulta ruotsinkielisestä Wikipediasta. Suurkaupunkialueiden tapauksessa kuntien keskustaajamat eivät tosin aina muodosta omaa taajamaansa, vaan kuuluvat osana johonkin suurempaan taajamaan. Oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa on ilmoitettu kunnan väkiluku. Kuntien vaakunat ovat artikkelissa Ruotsin kuntavaakunat.

Ruotsissa on tällä hetkellä 290 kuntaa.

Luettelo Suomen kunnista

Tämä artikkeli on luettelo Suomen nykyisistä kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla luettelo Suomen entisistä kunnista ja tapahtuneet muutokset sivulla luettelo Suomen kuntamuutoksista. Vuoden 2019 alusta kuntia on 311, joista 107 käyttää kaupunki-nimitystä..

Vuonna 2003 Suomessa oli 456 kuntaa ja 415 vuonna 2008.lähde?Kaupunki-nimitystä käyttävät kunnat on lihavoitu ja lisäksi kunnan käyttämä nimitys on mainittu nimitys-sarakkeessa. Luettelon viidennessä sarakkessa on ilmoitettu kunnan viralliset kielet. Luettelon kuudennessa sarakkeessa on mainittu se paikkakunta (yleensä taajama), jossa kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee. Nämä ovat tavallisesti taajamia, mutta eräissä tapauksissa kuntakeskukset ovat kasvaneet yhteen toisen taajaman kanssa. Usean Ahvenanmaan kunnan (mukaan lukien Luhangan Manner-Suomessa) kuntakeskus ei muodosta taajamaa liian pienen väestöpohjan vuoksi. Luettelon seitsemännessä ja kahdeksannessa sarakkeessa on ilmoitettu mihin maakuntaan ja seutukuntaan kunta kuuluu. Väkilukutietojen ajankohta on 31. elokuuta 2019. Kuntien kokonaispinta-alat ja maapinta-alat puolestaan ovat ajankohdalta 8. lokakuuta 2019. Merialueet eivät ole mukana kokonaispinta-aloissa. Väestötiheydet on laskettu väkilukujen ja maapinta-alojen perusteella.

Kuntien väkiluvun osalta mediaanissa on Kannus (5 476). Kuntien pinta-alan osalta mediaanissa on Eura (630,20 km²). Suomen pinta-alaltaan suurin Inarin kunta vastaa pinta-alaltaan lähinnä 17 363 neliökilometrin laajuista Swazimaata. Suomen pienin kunta, Espoon keskellä oleva Kauniainen puolestaan on kokoluokaltaan saman kokoinen kuin maailman toiseksi pienin valtio Monaco. Kuntien mediaanissa väestötiheyden osalta on Suonenjoki (9,91 as./km²).

Pohjoismaat

Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Myös Tanskan itsehallinnolliset alueet, Färsaaret ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret ja Jan Mayen, sekä Suomen itsehallinnollinen maakunta Ahvenanmaa kuuluvat Pohjoismaihin. Yhteistyöelin on Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaissa asuu yhteensä noin 27 miljoonaa ihmistä.

Päijät-Hämeen maakunta

Päijät-Häme (ruots. Päijänne-Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa etelässä, Kanta-Häme lännessä, Pirkanmaa luoteessa, Keski-Suomi pohjoisessa, Etelä-Savo koillisessa ja Kymenlaakso idässä. Maakuntaan kuuluu yhdeksän kuntaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi. Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli.

Riika

Riika (latv. Rīga, ven. Рига) on Latvian pääkaupunki. Se sijaitsee Itämeren rannalla Väinäjoen suulla. Kaupunki on tärkeä alueellinen satamakaupunki ja teollisuuden keskus. Riika on myös Baltian maiden väkiluvultaan suurin kaupunki. Väkiluku on kuitenkin pudonnut jatkuvasti Latvian itsenäistymisen jälkeen (1991: 910 000, 2000: 764 329, 2013: 696 618). Noin 42,6 prosenttia Riian asukkaista on kansallisuudeltaan latvialaisia, venäläisiä on 39,8 prosenttia, valkovenäläisiä 4,1 prosenttia, ukrainalaisia 3,7 prosenttia, puolalaisia 1,9 prosenttia ja loput (7,9 %) muita kansallisuuksia.Suomen kielessä kaupungin nimi Riika taipuu kuten siika: Riika : Riiassa : Riikaan.

Salla

Salla (vuoteen 1936 asti Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 3 421 ihmistä ja sen pinta-ala on 5 872,69 km2, josta 143,03 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 0,6 asukasta/km2.

Sallan naapurikunnat ovat Kemijärvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Posio ja Savukoski.

Salo

Salo on noin 52 100 asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salosta on Turkuun matkaa 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä. Salo sijaitsee meren rannalla, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse.

Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero.

Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Vuonna 1960 Salosta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uudesta kaupungista, ja vuonna 1967 entinen emäpitäjä Uskela liitettiin Saloon. 31. joulukuuta 2008 siihenastinen Salon kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin se yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen ja vaakunakseen siihenastisen Halikon vaakunan.

Historiallisena edeltäjänä Salon kauppalalla ja kaupungilla oli keskiajalla, mahdollisesti 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta. Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat myöhemmät Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla joen nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Kolmas merkittävä vesistö Salon alueella vuoden 2009 jälkeen on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.

Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa. Vuonna 2015 ilmoitettiin sen sijaan Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista kadonnee noin 1000 työpaikkaa.

Tieteellinen luokittelu

Tieteellinen luokittelu on biologian tapa luokitella eliöitä hierarkkisiin kategorioihin, taksoneihin. Systematiikka on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua teoriassa, biologinen taksonomia tutkii samoja asioita käytännössä.Carolus Linnaeuksen perustama klassinen taksonomia perustuu fenetiikkaan, jossa eliöt luokitellaan ryhmiin yhteisten ominaisuuksien perusteella (varpaiden määrä, itiön muoto, jne.). Se kehitettiin alun perin auttamaan eliöiden tunnistamista.

Modernin taksonomian pohjana on useimmiten fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka. Kladistiikka on 1950-luvulta alkaen kehitetty taksonomiajärjestelmä, joka esittää eliöiden suhteet toisiinsa ensisijaisesti evolutiivisten suhteiden mukaan.

DNA-sekvenssien vertailulla on nykyisin kasvava rooli eliöryhmien sukulaisuussuhteiden tutkimisessa, ja se on usein johtanut vanhojen luokittelujärjestelmien muuttamiseen.

Tukholma

Tukholma (ruots. Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta. Kaupunki sijaitsee Itämeren länsirannikolla Ruotsin keskiosassa. Ruotsin historiallisista pääalueista kaupunki kuuluu Sveanmaahan. Eteläosa Tukholmasta kuuluu Södermanlandin maakuntaan ja pohjoisosa Uplannin maakuntaan. Tukholma kuuluu Tukholman lääniin ja toimii sen pääkaupunkina. Lisäksi kaupunki kuuluu alueeltaan lääniä vastaavaan Tukholman alueeseen, joka huolehtii esimerkiksi terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä.Vuoden 2018 lopussa Tukholmassa oli 962 154 asukasta. Koko Tukholman läänin käsittävässä Suur-Tukholmassa asukkaita oli 2 344 124. Tukholma on Pohjoismaiden suurin kaupunki ja kunta. Kaupungin väestötiheys oli 4 796,2 asukasta maaneliökilometriä kohti. Tukholman kokonaispinta-ala on vuoden 2016 alun tietojen mukaan 214,59 km², josta maata on 187,16 km² ja vesialueita 27,44 km². Vesialueista Mälareniin kuuluu 15,71 km², muita sisävesialueita on 4,46 km² ja merialueita 7,27 km². Vuonna 2007 kunnassa oli 2,58 km² peltoa, ja ajankohdan maapinta-ala oli 188 km².Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla, ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholma on esimerkiksi Ruotsin valtiopäivien kokoontumispaikka. Tukholman kuninkaanlinna on maan hallitsijan kuningas Kaarle XVI Kustaan virallinen residenssi, jossa kuningaspari edustaa ja työskentelee, mutta varsinainen asunto on Drottningholmin linnassa Tukholman ulkopuolella.Tukholman naapurikuntia ovat Nacka, Tyresö, Huddinge, Ekerö, Järfälla, Sollentuna, Sundbyberg, Solna, Danderyd ja Lidingö.

Tuusula

Tuusula (ruots. Tusby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Tuusulan väkiluku on noin 39 000. Nurmijärven ja Kirkkonummen jälkeen Tuusula on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisesti Tuusula on kaupunkinimityksen puutteesta huolimatta kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa Hyrylässä on yli 15 000 asukasta.

Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu Hyrylässä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie Tuusulanväylä.

Tuusulan naapurikunnat ovat Hyvinkää pohjoisessa, Mäntsälä koillisessa, Järvenpää, Sipoo ja Kerava idässä, Vantaa etelässä sekä Nurmijärvi lännessä. Tuusula on osa Helsingin seutua.

Tuusula on luokiteltu aiemmin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli suomi ja vähemmistön kielenä ruotsi. Ruotsinkielinen asutus painottui kunnan eteläosiin, esimerkiksi Ruotsinkylän alueelle. Vuonna 1943 Tuusula muutettiin virallisesti kaksikielisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Tuusulan pormestari on vuodesta 2017 ollut Arto Lindberg.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.