Keräkaali

Keräkaali (Brassica oleracea var. capitata) on kaalin (Brassica oleracea) muunnos.[1] Keräkaalista on jalostettu viljelyyn runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka muodostavat Capitata-lajikeryhmän. Tähän kuuluu tavallisen keräkaalin eli valkokaalin lisäksi punakaali- ja suippokaalilajikkeet.[2]

Keräkaalilla on kookkaat lehdet, ja osa, joka syödään, on yhteen kiertyneiden nuorten lehtien muodostama kasvin keskiosa eli päätesilmu. Kaali sisältää runsaasti C-vitamiinia ja kalsiumia.[3] Suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin kolme kiloa valkokaalia henkeä kohti. [4]

Cabbages Green and Purple 2120px
Valko- ja punakaalia.
Dojranski zelki
Keräkaalipelto.
Keräkaali
Valkokaali

Valkokaali
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: oleracea
Muunnos: capitata
Kolmiosainen nimi

Brassica oleracea var. capitata
L.

Katso myös

Lähteet

  1. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden luettelosta finlex.fi
  2. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  3. Voi hyvin
  4. Finfood

Aiheesta muualla

Hillosipuli

Hillosipuli (Allium ampeloprasum var. sectivum tai A. ampeloprasum) on valkeakuorinen, halkaisijaltaan noin kaksisenttinen sipuli. Se on miedommanmakuinen kuin keltasipuli.Hillosipulia käytetään salaateissa, lihapadoissa, liharuokien lisäkkeenä sekä cocktailpalojen koristeena ja mm. Gibson-cocktailissa. Suurin osa hillottuna myytävistä sipuleista on kuitenkin tavallisia keltasipuleita, jotka on vain kasvatettu pienikokoisiksi kylvämällä ne tiheään.

Hillosipulien kylvöaika on touko-kesäkuussa. Sato korjataan elokuussa.

Ilmasipuli

Ilmasipuli (Allium cepa Proliferum-ryhmä, syn. Allium cepa var. viviparum) on monivuotinen sipuli. Se kehittää sipuleita sekä maanalaiseen varteensa että varsiensa latvoihin. Ilmasipuli talvehtii Suomen oloissa. Optimaalinen ilmasipulin kasvupaikka on aurinkoinen ja hyvin lannoitettu.lähde?Kasvin meheviä varsia käytetään ruohosipulin tavoin. Latvaan kasvavista pikkusipuleista voi kasvattaa uusia taimia.

Juures

Juures on ravintona käytettävä kasvien turpea maanalainen osa. Juureksiin kuuluu monien siemenkasvien oikeita juuria, kuten mukulajuuri, sekä maaversoja, kuten mukulavarsi, juurakko ja sipuli. Juurekset ovat kaksivuotisia kasveja, jotka ensimmäisenä vuonna kasvattavat juuren ja seuraavana vuonna kukkivat. Yleensä juurekset nostetaan maasta kylvämistä seuraavana syksynä, ja ne syödään talven aikana. Juureksia kasvatetaan kaksi vuotta vain silloin, kun niistä halutaan saada siemenet talteen.

Juureksia viljellään Suomessa myös usein kotipuutarhoissa. Yleisimmät Suomessa viljeltävät juurekset ovat porkkana, lanttu ja punajuurikas. Muita Suomessa kasvavia juureksia ovat mukula- eli juuriselleri, palsternakka, nauris, retiisi, retikka ja maa-artisokka.

Juureksia voi säilyttää laatikossa, jossa ne ovat sahajauhossa tai juuresturpeessa.

Jättisipuli

Jättisipuli (Allium cepa Jättisipuli-ryhmä) on ryhmä isokokoisia keltasipulilajikkeita, jotka tunnetaan myös nimillä keilasipuli ja salaattisipuli. Ne ovat ulkonäöltään hyvin pitkäkaulaisia ja saattavat painaa parhaimmillaan yli kilogramman. Jättisipuli on uusimpia vihannestulokkaita Suomessa. Se soveltuu hyvin perusraaka-aineeksi piiraisiin ja miedon maun takia erinomainen salaatteihin ja leivän päälle.

Kasvikset

Kasviksilla tarkoitetaan syötäviä vihanneksia (mukaan luettuna peruna), sieniä, marjoja, hedelmiä sekä epähedelmiä. Kasvikset voidaan jakaa lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin, mukulakasveihin, maustevihanneksiin, hedelmiin, marjoihin ja sieniin.Ruokavaliossa vihannesten, marjojen, hedelmien sekä palkokasvien suositeltava määrä on 400–800 g päivässä. Puolen kilon (kuuden kourallisen) kasvissuositukseen sisältyy kaikki muut kasvikset paitsi peruna. Suomalaiset ravintosuositukset suosittelevat syömään lisäksi päivittäin 2-5 perunaa. (World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research, 1997).

Kurttukaali

Kurttukaali eli savoijinkaali (Brassica oleracea var. sabauda) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kupu on pienempi ja lehdet epätasaisesti kuopikkaat. Päällimmäiset lehdet ovat tummemmat, sisimmät kellanvaaleat. Muiden tummanvihreiden kasvisten tapaan siinä on runsaasti A-vitamiinia.Kurttukaalin maku on miedompi kuin muiden kaalien. Se kypsyy nopeammin kuin keräkaali.Savoijinkaali on saanut nimensä Ranskassa lähellä Italian ja Sveitsin rajaa sijaitsevasta Savoijin alueesta.

Kyssäkaali

Kyssäkaali (Brassica oleracea var. gongylodes) eli kaalirapi on kaalin (Brassica oleracea) muunnos, joka on yleinen viljelykasvi Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Lehtikaali

Lehtikaali (Brassica oleracea var. sabellica, joissakin lähteissä myös var. acephala) on tummanvihreä, voimakkaanmakuinen lehtivihannes. Sitä käytetään keittoihin, salaatteihin ja muhennoksiin. Lehtikaalissa on paljon rautaa ja C-vitamiinia sekä karoteenia, kalsiumia ja proteiineja. Lehtikaali tunnetaan myös runsaasta K-vitamiinipitoisuudestaan. Lehtikaalin energiasisällöstä 35 prosenttia tulee proteiineista, kun sama luku keräkaalin kohdalla on vain 17. Lehtikaali onkin kasvissyöjien suosiossa rauta-, kalsium- ja proteiinipitoisuutensa takia.Lehtikaalia kasvatetaan myös koristeeksi, esimerkiksi kukkien joukossa. Erityisen koristeellinen on punalehtinen lehtikaali. Lehtikaali kestää jonkin verran hallaa.

Lehtiselleri

Lehtiselleri, myös varsi- tai ruotiselleri, (Apium graveolens var. dulce) on sellerin muunnos. Se on ruokakasvi, joka on kotoisin Italiasta. Se ei muodosta mukulaa kuten sukulaisensa mukulaselleri; sen syötävä osa ovatkin lehdet ja lehtiruodit, jotka korjataan myöhään syksyllä. Lehtiselleri on melko hidaskasvuinen, kaksivuotinen kasvi, joka tarvitsee pitkän kasvukauden. Lehtisellerin maku on makeahko, miedompi kuin mukulasellerillä.

Maissi

Maissi (Zea mays) on viljelykasvi, joka on alkujaan kotoisin Amerikasta. Se on korkea heinäkasvi, joka on nykyään yksi tärkeimmistä viljelykasveista. Maissi kasvaa yleensä yli 2,5-metriseksi, mutta pituuteen vaikuttavat olosuhteet ja jotkin lajikkeet kasvavat jopa 7 metrin korkuisiksi. Syötäväksi kelpaavat siemeniksi kehittyneet kukinnot, joissa siemenet ovat tasaisissa riveissä. Kehittyneessä kukinnossa on muutamia satoja siemeniä.

Mustajuuri

Mustajuuri (Scorzonera hispanica) on 20–30 senttimetriä pitkä juures, joka on sukua voikukalle.

Palsternakka

Palsternakka (Pastinaca sativa) on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka ensimmäisenä vuonna kasvattamaa juurta käytetään juureksena.

Paprika

Paprika (Capsicum annuum), myös ruokapaprika tai vihannespaprika, on yleinen koisokasveihin kuuluva viljelykasvi, jonka marjoja käytetään lajikkeen tulisuudesta riippuen sekä mausteena (chili) että vihanneksena (paprika). Lajista on myös koristelajikkeita. Paprika on peräisin Meksikosta. Tieteellisestä nimestään (annuum ’yksivuotinen’) huolimatta laji on monivuotinen, joskin viljelyssä usein yksivuotisena kasvatettava. Vihanneksena käytettävä suurimarjaisesta vihannespaprikasta puuttuu kokonaan kapsaisiini, ja se on chilien tulisuuden mittauksessa käytettävän Scovillen asteikon nollapiste.

Punakaali

Punakaali (Brassica oleracea var. capitata f. rubra) on keräkaalin muoto. Antosyaanit, jotka aiheuttavat punakaalin punertavan värin, vaihtavat väriään maaperän pH:n mukaan. Siksi happamilla mailla kasvavista punakaaleista tulee punertavia, kun taas emäksisillä mailla kasvavista tulee sinertäviä. Punakaali on yleensä valkokaalia pienempi ja kiinteämpi ja sisältää myös enemmän C-vitamiinia.

Purjo

Purjo eli purjosipuli (Allium porrum) on sipulin sukuinen mauste- ja vihanneskasvi. Sen lehtien tyvi kasvaa lieriönmuotoiseksi tupeksi.Purjon kasvukausi on melko pitkä joten Suomessa se yleensä kasvatetaan taimeksi ennen istutusta. Purjon tyvi pysyy valkoisena, kun se pidetään maan alla multaamalla purjopenkkiä.Purjo on kotoisin Välimeren alueelta jossa sitä on viljelty jo tuhansia vuosia sitten. Suomeen purjo on saapunut 1600-luvulla.

Ryvässipuli

Ryvässipuli eli jakosipuli (Allium cepa Aggregatum-ryhmä) on keltasipulin lajikeryhmä. Se on tavallista keltasipulia selvästi pienempi ja lisääntyy jakaantumalla usean sipulin rypääksi. Sen maku ja käyttö muistuttavat salottisipulia, mutta ryvässipuli on lähisukulaistaan salottia voimakkaamman makuinen.Perinteinen viljelykasvi ryvässipuli on tullut Suomeen Venäjältä. Sitä viljellään paljon myös Virossa.

Spagettikurpitsa

Spagettikurpitsa on ryhmä kurpitsan (Cucurbita pepo) lajikkeita. Ne on kehitetty 1930-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1980-luvulla. Spagettikurpitsa muistuttaa ulkonäöltään isoa hunajamelonia mutta saattaa vaihdella väriltänsä vaaleankeltaisesta oranssiin tai vihreään valkoisilla viiruilla. Nimensä se on saanut siitä, että sen malto on keitettynä spagettimaista. Raakana malto on kiinteä. Maultaan spagettikurpitsa on mieto.

Tesaurus

Tesaurus on kontrolloitu asiasanasto. Se listaa asiasanoja, joiden yhteydessä ilmaistaan niiden vastaavuussuhteita, hierarkkisia suhteita ja assosiaatiosuhteita muihin asiasanoihin. Asiasanasto luodaan kuvailukielen avulla, jossa ei sallita synonyymejä, vaan kutakin käsitettä voi kuvata vain yksi termi. Sanaston rajaamisen tarkoituksena on parantaa tiedon löydettävyyttä. Termien välisillä suhteilla pyritään auttamaan tiedonhakijaa löytämään oikea termi ja keksimään uusia hakutermejä. Tutkimalla aihepiirin sanastoa hakijan on mahdollista laajentaa tai tarkentaa hakuaan.

Tesauruksessa termien sisällöllisiä viittaussuhteita voivat olla

ekvivalenssi- eli vastaavuussuhteet, joilla ohjataan käyttämään tiettyä asiasanaa. Ne voidaan esittää viittauksella KÄYTÄ ja KT (= korvaa termin). Esimerkiksi:

aaveet: KÄYTÄ kummituksetkummitukset: KT aaveet, haamut

hierarkkiset suhteet, joita esitetään viittauksella LT = laajempi termi (BT = engl. broader term) tai ST = suppeampi termi (NT = engl. narrower term). Esimerkiksi:

kaalit: LT vihannekset; ST keräkaali, kiinankaali

assosiaatiosuhteet, jotka ovat löyhempiä kuin hierarkiasuhteet, esitetään viittauksella RT = rinnakkaistermi (RT = engl. related term). Esimerkiksi:

akrobaatit: RT sirkustaiteilijatAsiasanaindeksointia alettiin kehittää 1800-luvun lopulla, ja se on kehittynyt rinnakkain luokituskaavojen kanssa. Asiasanaindeksointi on vakiintunut dokumenttien sisällönkuvaamisen välineeksi, sillä asiasanojen luonnollinen kieli on käyttäjille ymmärrettävämpää kuin luokituskaavojen numero- tai kirjainsymbolit.

Vihersipuli

Vihersipuli on keltasipulin (tavallisen sipulin) Allium cepa lajikeryhmä. Salaatti- eli vihersipuli on hyvin suosittu Kiinassa, Koreassa ja Japanissa.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.