Kaupunki

Kaupunki on väestökeskittymä, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua tiheämpää, mutta määrittely on häilyvää ja eri maissa erilaista.

Kaupungin erottaa maaseudusta usein hallinnollinen raja. Kaupunkien asukkaiden elinkeinoja ovat lähinnä jalostus ja palvelut, sillä maatalous on enimmäkseen joutunut väistymään asuntojen ja tuotantolaitosten tieltä. Kaupungit ovat talousalueidensa keskuksia, ja niissä sijaitsee hallinnon, terveydenhoidon, kulttuurin ja koulutuksen toimintoja.

Itse sana kaupunki on alun perin tarkoittanut kauppapaikkaa. Usean eri kaupungin kasvaessa ja sulautuessa yhteen syntyy konurbaatio. Miljoonakaupungeista käytetään myös nimitystä metropoli. Suurten metropolien yhteensulautumaa kutsutaan megalopoliksi.

Aleksanterinkatualeksanteri
Kaupungin vilskettä Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja samalla maan pääkaupunki.
Chicago Downtown Aerial View
Ilmakuva Chicagosta Yhdys­valloista. Kaupungin keskustaan on sijoitettu korkeita rakennuksia.

Kaupunkikäsite

Suomessa

Pääartikkeli: Suomen kaupungit

Suomessa kaupungilla tarkoitetaan perinteisesti kaupunkinimitystä käyttävää kuntaa.[1] Kaupunki voi tarkoittaa myös tällaisen kunnan kaupunkialuetta.[2]

Suomen ympäristökeskuksen vuosina 2011–2012 kehittämässä uudessa paikkatietopohjaisessa alueluokituksessa kaupungeiksi määritellään ne taajamat, joissa asukasmäärä on suurempi kuin 15 000. Tällaisia taajamia on Suomessa 38, ja näistä muodostettuja kaupunkiseutuja on 34 kappaletta.[3] Tämän luokituksen mukaan joillakin suurilla kunnilla ei ole omaa keskustaajamaa: esimerkiksi Espoo ja Vantaa lasketaan tilastollisesti osaksi Helsingin keskustaajamaa.[4] Kaupungiksi ei luokitella myöskään ison kaupunkiseudun selvästi pienempää erillistä lähitaajamaa kuten esimerkiksi Kirkkonummea.[2] Alle 15 000 asukkaan kaupunkimaiset taajamat, joiden ympärille ei muodostu omaa kaupunkiseutua, luokitellaan pikkukaupungeiksi.lähde?

Suomen kaupungistumisen historia

Viipuri - Viborg
Viipurin kaupunki 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Kuparipiirros Eric Dahlbergin teoksesta Suecia antiqua et hodierna.

Keskiajalla Suomessa oli vain kuusi kaupunkia, ja kaikki ne olivat rannikolla: Turku, Viipuri, Rauma, Naantali, Ulvila ja Porvoo. Ne olivat ennen muuta kauppakaupunkeja. Ne kävivät kauppaa enimmäkseen hansakaupunkien kanssa, ja niissä pidettiin suuria markkinoita. 1350-luvulla Ruotsissa ja siis myös Suomessa tuli voimaan kaupunkilaki. Valtakunnan kaupungit jaettiin maa- ja tapulikaupunkeihin. Tapulikaupungeilla oli yksinoikeus käydä ulkomaankauppaa. Suomessa tapulikaupunkeja olivat Turku, Helsinki ja Viipuri. Suomen kaupunkien menestystä haittasi se, että kauppa oli niin voimakkaasti keskitetty Tukholmaan.[5] Vuonna 1734 kaupunginlaki ja maanlaki yhdistettiin Ruotsin valtakunnan yleiseksi laiksi, mutta siinä säilytettiin paljon hallinnollisia eroavaisuuksia kaupunkien ja maaseudun välillä.[6] Suomen suurin kaupunki oli Turku perustamisestaan keskiajalla aina 1840-luvulle saakka.

Suomen kaupunkiväestön osuus maan koko väestöstä alkoi kasvaa nopeasti 1880-luvulla, pääosin teollisuuden ansiosta. Tuolloin jo maan suurimmaksi kaupungiksi kasvanut Helsinki alkoi erottua entistä selvemmin muista Suomen kaupungeista. Samoin teollistumisen myötä kasvanut Tampere sekä samaa kokoluokkaa olleet Turku ja Viipuri muodostivat merkittävän osan kasvavasta kaupunkiväestöstä. Kaupunkien ympärille syntyi 1800-luvulla paljon esikaupunkiasutusta, mikä aiheutti ongelmia, sillä maalaiskuntien oli vaikea huolehtia kaupunkimaisista alueista ja esikaupunkien liittäminen kaupunkeihin oli vaikeaa. Vuonna 1925 uuden lain myötä esikaupunkien liittäminen kaupunkeihin helpottui.[5]

Suomessa kaupunkikulttuuri on suhteellisen nuorta. Lisäksi useimmat Suomen kaupungit ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä ja arkkitehtuuriltaan askeettisia.[7]

Muualla Euroopassa

Euroopan unionin tilastoviranomainen määrittelee kaupunkialueet omassa Urban Audit -ohjelmassaan, sekä niille metropolialueet. Joissakin tapauksissa hallinnollinen kaupunki toimii alueen keskuksena ja joissakin tapauksissa Urban Audit on määritellyt tosiasiallisen kaupungin rajat tilastoinnin selkeyttämiseksi.[8] Sen mukaan Suomessa on neljä kaupunkia: Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu.

Ruotsissa kunnat on usein muodostettu jonkin vanhan kaupungin ympäryskuntia kaupunkiin yhdistämällä. Näin muodostuneen suuremman kunnan keskustataajamaa kutsutaan silti edelleen kaupungiksi, vaikka virallisesti kunta ei käyttäisikään kaupunkinimitystä. Ennen 1950- ja 1970-lukujen kuntauudistuksia Ruotsissa oli 133 kaupunkia.lähde? Tällä hetkellä kaupunkinimitystä Ruotsin kunnista käyttävät vain Boråsin, Göteborgin, Haaparannan, Helsingborgin, Lidingön, Malmön, Mölndalin, Solnan, Sundbybergin, Tukholman, Trollhättanin, Vaxholmin ja Västeråsin kunnat. Kaupunkiväestöön lasketaan tilastoinnissa kuitenkin mukaan kaikkien taajamien väestö.lähde?

Ranskalaisen esikuvan mukaan kaupungeiksi luetaan usein sellaiset paikat, joissa on vähintään 2000 asukasta[9].

Saksassa on ollut tapana jakaa kaupungit asukasluvun mukaan maalaiskaupunkeihin (2 000–5 000 asukasta), pikkukaupunkeihin 5 000–20 000 asukasta), keskikokoisiin kaupunkeihin (20 000–100 000 asukasta), suurkaupunkeihin (100 000–1 000 000 asukasta) ja miljoonakaupunkeihin eli maailmankaupunkeihin eli metropoleihin (yli 1 000 000 asukasta).[9]

Englannin kielessä käytetään yli 100 000:n asukkaan kaupungista nimitystä city ja pienemmästä nimitystä town. Nimellä city kutsuttiin alun perin sellaisia kaupunkeja, joihin oli rakennettu katedraali. Englanninkielinen termi borough tai township on suomennettavissa kauppalaksilähde?.

Näkemyksiä historiallisten kaupunkien kaupungiksi määrittelystä

W. Sombartin mukaan kaupungin voidaan taloudellisesta näkökulmasta määritellä tarkoittavan paikkaa, jonka asukkaiden elanto on riippuvainen vieraasta maataloustyöstä. Tämän määritelmän mukaan sellaiset vanhan ajan suurkaupungit kuin Ninive ja Babylon eivät olisi olleet kaupunkeja. Myöskään sellaiset keskiajan ja uuden ajan kaupungit, joiden asukkaista suuri osa teki maataloustyötä, eivät olisi olleet kaupunkeja.[10]

Belgialainen historioitsija Henri Pirenne määritteli kaupungin tarkoittamaan sellaista kaupan ja teollisuuden paikkaa, jolla oli kunnollinen paikallishallinto. Hänen mukaansa kaupungit nousivat ainoastaan kansainvälisen kaupan vaikutuksesta. Koska kaupankäynti Välimerellä jatkui kansainvaellusaikana huolimatta Rooman hajoamisesta, kaupunkielämä jatkui merovingikaudella suurimmassa osassa Galliaa. Arabien Länsi-Välimeren valloitusten vuoksi kansainvälinen kauppa romahti 700-luvun alussa, joten Pirennen mukaan myös kaupungit katosivat. Joitakin kutistuneita linnoitettuja civitaksia säilyi karolingiaikoihin, mutta ne olivat vain kirkollisen hallinnon keskuksia. Pirennen määritelmän mukaista kaupunkielämää niihin syntyi vasta 900-luvulla, kun kauppa elpyi. Tällöin vanhojen civitaksien liepeille, niiden muurien ulkopuolelle ja uusien linnoitusten (castra) juurelle syntyi uutta kaupunkiasutusta (suburbia).[11]

Kaupungistuminen

Pääartikkeli: Kaupungistuminen

Kaupungistuminen alkoi maanviljelyn myötä ensimmäisenä Lähi-idässä. Keski-Euroopassa kaupungit olivat keskiajalla erotettu ympäröivästä maaseudusta muureilla, ja kaupankäynnin verottamisen vuoksi kaupunkien rajoilla oli tulliaitaukset. Teollistumisen myötä kaupungit ovat laajentuneet alueellisesti, ja autoistuminen on edelleen laskenut kaupunkien väestötiheyttä 1900-luvulla. Kaupunki oli aiemmin sekä hallinnollisesti että maantieteellisesti selkeästi rajattavissa oleva kokonaisuus, mutta esikaupungistumisen myötä tämä rajaaminen on käynyt hankalammaksi. Kaupunkimaisen asutuksen piirteitä on myös sellaisissa tiheästi asutuissa yhdyskunnissa, jotka eivät kutsu itseään kaupungeiksi.

Kaupunkien koko vaihtelee huomattavasti riippuen siitä, puhutaanko hallinnollisesta kaupungista vai hallinnollisten rajojen yli jatkuvasta kaupunkialueesta. Kaupunkiväestön lisäksi Pohjoismaissa on jo vuosikymmeniä tarkasteltu myös taajamien väestöä. Muualla maailmalla kaupungin määritelmät vaihtelevat huomattavasti, mikä vaikeuttaa tilastojen vertailua. Voidaan kuitenkin arvioida, että vuonna 2007 jo puolet maailman väestöstä asui kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa.[12]

Kaupunkirakenne

Universitetsgatan sept 2008
Kaupunkimainen näkymä Turusta.
Pääartikkeli: Kaupunkialue

Aikaisemmin kaupungeissa asuttiin, työskenneltiin ja huviteltiin jopa samoissa rakennuksissa, eivätkä toiminnot olleet eriytyneet toisistaan. Teollistumisen myötä syntyivät teollisuusalueet, ja työväestöä asutettiin omille asuinalueilleen. Nykyisin kaupunkien toiminnot ovat pitkälti eriytyneitä: ihmiset asuvat yhdessä paikassa, työskentelevät usein kaukanakin kotoaan ja hoitavat ostoksensa joko lähikaupoissa, keskustassa tai automarketeissa. Kaupunkien toimintojen sijoittumista kuvaamaan on kehitetty kehämalli, sektorimalli ja moniydinmalli.

Kaupunkikeskusta

Pääartikkeli: Keskusta

Kaupungin keskusta on kaupan, hallinnon, julkisten toimintojen, vapaa-ajan, kulttuurin, seurustelun ja huvielämän kohtauspaikka. Suuri väestötiheys mahdollistaa lyhyet kävelymatkat, kattavan joukkoliikenteen ja lukuisat lähipalvelut. Keskusta pyrkii palvelemaan niin kaupungin kuin sen ympäristönkin asukkaita. Hyvä keskusta edistää asiakaskäyntejä ja parantaa liikkeiden kannattavuutta, jos yhdessä liikkeessä kävijät käyvät samalla myös muissa. Tämä puolestaan lisää yrittäjien vuokranmaksukykyä ja kiinteistöjen arvon säilymistä.

Ellei kaupungin keskustaa kehitetä, siitä voi tulla taantuva keskusta. Liikkeet lopettavat toimintansa, asuntojen hinnat laskevat ja rauhattomuus lisääntyy. Kaupallisten palveluiden siirtyminen pois kaupungin keskustasta vaikeuttaa autottomien ja vanhusten mahdollisuuksia hoitaa asioita. Kaupungit ovatkin perustaneet muun muassa kävelykatuja lisäämään keskustan houkuttelevuutta.

Kaupunkien väentiheys

Kaupunkien väestötiheys kertoo maankäytön tehokkuudesta. Suurin väestötiheys on yleensä kaupungin historiallisessa ydinkeskustassa.lähde? Joissakin tapauksissa asuminen ydinkeskustassa on loppunut konttorisoitumisen myötä, jolloin tiheimmät alueet löytyvät liikekeskustan reunoilta. Kaupunkien kerrostalolähiöitä pidetään tiiviinä, mutta väestötiheys niissä jää yleensä alhaisemmaksi kuin vanhoilla puutaloalueilla.lähde? Uudemmilla omakotitaloalueilla väestötiheys on alhaisempi. Kaikkein pienimmäksi väestötiheys jää varasto- ja teollisuusalueilla. Kuntaliitosten johdosta kaupunkikunnan väestötiheys kertoo huonosti kaupungin väestötiheydestä. Liitosalueet ovat pääasiassa haja-asutusaluetta, jota ei nykyisellä väestön kasvunopeudella tulla koskaan rakentamaan täyteen. Kaupungin keskustaajaman väestötiheys on se mittari, jolla kaupungin väestötiheyttä voidaan mitata paremmin.

Länsieurooppalaisten kaupunkien keskustat on rakennettu ennen autoistumisen aikaa, joten ne ovat tiheästi rakennettuja. Kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteellä on näissä kaupungeissa suuri merkitys. Pohjoismaissa kaupungit on rakennettu väljemmin. Suomessa kaupunkien väestötiheys jää Ruotsia ja Norjaa alhaisemmaksi, koska Suomen kaupungistuminen ajoittui samaan aikaan voimakkaan autoistumisen kanssa.

Yhdysvalloissa ennen autoistumista rakennetut kaupungit kuten New York, San Francisco ja Boston muistuttavat tiheydeltään eurooppalaisia kaupunkeja. Autoistumisen ja toisen maailmansodan jälkeen rakennetut kaupungit ovat väljempiä ja perustuvat siihen, että jokaisella asukkaalla on mahdollisuus hoitaa asiansa henkilöauton avulla. Tällaisia kaupunkeja ovat esimerkiksi Los Angeles, Houston ja Atlanta. Esikaupungistumisen myötä yrityksiä ja asukkaita on siirtynyt pois kaupunkien keskustoista moottoriteiden varsille. Kaupunkien keskustat ovat joko slummiutuneet tai sitten ne ovat liikekeskustoja, jotka hiljenevät kokonaan iltaisin. Joukkoliikenteen rooli yhdysvaltalaisissa kaupungeissa on eurooppalaisia kaupunkeja pienempi.

Aasian kaupungit kuuluvat maailman tiheimmin rakennettujen joukkoon, olipa sitten kyse vanhoista kaupungeista tai moderneista pilvenpiirtäjäkaupungeista.

Kaupunkien sosiaalisia ilmiöitä

Arvostus

Kaupunkien arvostus syntyy ihmisten omien mielipiteiden perusteella. Kaupungeilla on erilaisia hyviä ja huonoja ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi työpaikkojen tarjonta, opiskelumahdollisuudet, kulttuuritarjonta, sijainti, ympäristö, harrastusmahdollisuudet ja kunnalliset palvelut.[13]

Ongelmia

Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaalisten ongelmien yleisyys. Elintasoerot kaupunkien eri alueiden välillä ovat suurempia kuin ympäröivällä maaseudulla. Kaupunkeihin muodostuu helposti alueita, joissa asuu lähes vain hyvin toimeentulevia asukkaita, jolloin joillakin toisilla alueilla huono-osaisuus kasaantuu. Tällaisesta ilmiöstä käytetään nimitystä sosiaalinen segregaatio.

Pahoinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavien asioiden avulla suhteuttamalla niitä väestömääriin: toimeentulotuki, työttömyys, rikokset, alkoholijuomien myynti ja lasten huostaanotot.[14]

Maailman suurimmat kaupunkiseudut

Globaalit suurkaupungit ovat kaupankäynnin, talouden, kulttuurin ja myös muiden elämänalueiden keskuksia. Tällaisia kaupunkeja ovat esimerkiksi New York, Tokio, Berliini, Hongkong, Moskova, Pariisi ja Lontoo.

Maailman kaupunkeja on vaikea laittaa yksiselitteiseen suuruusjärjestykseen, sillä hallintotapa ja kaupunkien rakenne saattavat erota hyvinkin paljon. Myös suurkaupunkien yhteenkasvaminen megalopoleiksi vaikeuttaa rajanvetoa, kun yhtenäinen kaupunkialue on hyvinkin laaja mutta hallintoalueet erillisiä. Megalopoleja on esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolla, Saksassa Reinin-Ruhrin alueella ja Japanissa. Maailman suurin kaupunkialue on Japanin Suur-Tokio.lähde? Laaja eurooppalainen kaupunkijärjestelmiin kohdistunut tutkimus on osoittanut, että kaupungistuminen tukee parhaiten sekä taloudellisesta, sosiaalista että koko maan taloudellista kehitystä, jos se rakentuu useiden vahvojen kaupunkiseutujen varaan[15].

Kaupunkeihin liittyviä ennätyksiä

Katso myös

Lähteet

  1. Kuntalaki 5 § Finlex. 17.3.1995/365. Viitattu 11.4.2013.
  2. a b Suomen ympäristökeskus: Alueluokkakuvaukset (sivu 2) Aluetypologia – kaupungin ja maaseudun paikkatietopohjainen rajaus.
  3. Suomen ympäristökeskus: Kaupungin–maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet – tekninen menetelmäkuvaus (sivu 8) Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.4.2013.
  4. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011
  5. a b Otavan iso tietosanakirja, osa 4, Otava, 1962, palsta 681
  6. Spectrum tietokeskus, osa 5, WSOY 1977, s. 257
  7. Janne Haikari: Kypärämäki ja sen väki, Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys (1999 tai 2004)
  8. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban
  9. a b Tietosanakirja, 4. osa, s. 603
  10. Iso tietosanakirja. Kuudes osa: Kansallishenki–Kouko. Hakusana ”kaupunki”, palsta 411. Otava, 1934.
  11. Verhulst, Adriaan: The Origins of Towns in the Low Countries and the Pirenne Thesis. Past & Present, 1989, nro 122, s. 3–4. (englanniksi)
  12. Helsingin yliopiston väitöstiedote, 24.11.2006: Ekologisen tiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa korostuu
  13. Taloustutkimus: Kaupungit - Muuttohalukkuus 2006.
  14. Kuntaliiton tutkimus, Kuntalehti 15/2004
  15. Parkinson, M., Meegan, R., Karecha, J., Evans, R., Jones, G., Sotarauta, M., Ruokolainen, O., Tosics, I., Gertheis, A., Tönko, A., Hegedüs, J., Illés, I. Lefèvre, C. & Hall, P.: Second Tier Cities in Europe: In an Age of Austerity Why Invest Beyond the Capitals?. Liverpool John Moores University, 2012.
  16. http://russiatrek.org/saint_petersburg-city
  17. https://weather.com/travel/news/breathtaking-photos-coldest-city-world-20140128/
  18. a b https://alltop10.org/en/top-10-samyih-dozhdlivyih-gorodov-mira/

Kirjallisuutta

  • Edward Glaeser: Triumph of the Cities

Aiheesta muualla

Espoo

Espoo (ruots. Esbo) on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla. Sen naapurikunnat ovat Vihti ja Nurmijärvi pohjoisessa, Vantaa ja Helsinki idässä, Kirkkonummi lännessä sekä Kauniainen Espoon sisällä. 2019-08-3131. elokuuta 2019 Espoon väkiluku oli 287 929 asukasta. Sen pinta-ala on 528,03 km² (2019-01-01-11. tammikuuta 2019), josta 312,33 km² on maata, 17,90 km² sisävesiä ja loput 197,80 km² merta. Espoo on osa neljän kaupungin muodostamaa pääkaupunkiseutua, jonka kunnilla on laissa säädettyinä yhteistoimintavelvoitteina jätehuolto ja joukkoliikenne. HSY vastaa alueen jäte- ja vesihuollosta ja HSL joukkoliikenteestä. Laajempaan Helsingin seudun metropolialueeseen kuuluu Espoon lisäksi 13 Uudenmaan kuntaa. Espoon kaupunkirakenne on vahvasti sidoksissa Helsinkiin ja muihin ympäröiviin kuntiin. Lähes sen koko väestö asuu Helsingin keskustaajaman alueella.

Espoo on väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kunta. Espoon väkiluku ohitti Tampereen vuoden 1991 alussa. Espoo on tunnettu myös Nokian, energiayhtiö Fortumin, Angry Birdsin kehittäneen peliyhtiö Rovion sekä useiden muiden korkean teknologian yritysten kotikaupunkina, Nuuksion kansallispuistosta sekä Otaniemen kampusalueesta, jossa sijaitsee Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua. Espoossa sijaitsee myös Pohjoismaiden suurin kaatopaikka, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, johon varastoidaan pääkaupunkiseudun noin 1,2 miljoonan asukkaan ja teollisuuden jätteet.Espoon maapinta-alasta oli vuoden 2004 lopussa kaavoitettuna hieman vajaa kolmannes. Espoossa on kaupungiksi varsin paljon metsää. Kaavoitetulla alueella metsää on noin 2 000 ha, ja lisäksi on kaavoittamattomat metsäalueet. Espoon pohjoisosassa on useita järviä, joista suurimmat ovat Bodominjärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Pitkäjärvi, Loojärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Saarijärvi, Matalajärvi, Siikajärvi ja Lippajärvi. Kaikkiaan Espoossa on 73 vähintään hehtaarin laajuista järveä.Espoon alueella on ollut asutusta vähintään 8 000 vuotta. Esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja tunnetaan kivikaudelta sekä varhaismetallikaudelta. Vanhin Espoota koskeva historiallinen maininta on vuodelta 1431. Espoo itsenäistyi Kirkkonummesta omaksi seurakunnakseen 1400-luvulla. Espoon ensimmäinen kuntakokous pidettiin vuonna 1868 ja ensimmäinen edustuksellinen kunnanvaltuuston kokous vuonna 1910. Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki 1972.

Espoo-päivää vietetään 27. elokuuta.

Helsinki

Helsinki (ruots. Helsingfors) on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus. Se sijaitsee Suomenlahden pohjoisrannalla Uudenmaan maakunnan keskiosassa. Helsingin naapurikunnat ovat lännessä Espoo, pohjoisessa Vantaa ja idässä Sipoo. Kaupungissa on 652 267 asukasta. Helsingin keskustaajama ulottuu usean naapurikunnan alueelle, kuten Espooseen ja Vantaalle. Laajemmalla Helsingin seudun metropolialueella on 1 572 928 asukasta.Helsinki on Suomen kulttuurillinen, hallinnollinen, poliittinen ja liike-elämän keskus, monen suuren yrityksen kotikaupunki ja maan suurin työnantaja. Kaupunki perustettiin Tallinnan kilpailijaksi Vantaanjoen suulle vuonna 1550 ja siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1640. Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812 ja Suomen pääkaupunki maan itsenäistyessä vuonna 1917.

Hämeenlinna

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki Vanajaveden etelärannalla Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on Kanta-Hämeen maakunnan keskus ja vuonna 1639 perustettuna Suomen vanhin sisämaakaupunki. Hämeenlinna tunnetaan perinteikkäänä hallinto-, koulu- ja kulttuurikaupunkina.

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan nykyiset rajat muotoutuivat 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin. Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

Jyväskylä

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja kunta Päijänteen pohjoisrannalla Keski-Suomen maakunnassa. Jyväskylän väkiluku on 141 988 ja sen pinta-ala on 1 466,35 km², josta 295,38 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 121,26 asukasta/km². Jyväskylä on Keski-Suomen maakuntakeskus, yliopistokaupunki ja väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkialue. Jyväskylä on merkittävä kasvukeskus. Jyväskylän kantakaupunki sijaitsee enimmäkseen Päijänteen pohjoispäähän Äijälänsalmen kautta yhteydessä olevan Jyväsjärven sekä Palokkajärven ja Tuomiojärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tourujoki Palokkajärvestä Jyväsjärveen.

Jyväskylän rajanaapurikunnat ovat Joutsa, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Laukaa ja Uurainen. Vuonna 2009 kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät yhteen, minkä vaikutuksesta Muuramen kunta jäi lähes joka puolelta Jyväskylän ympäröimäksi.

Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Merkittävin teollisuuden työnantaja on Valmet Oyj.

Kotka (kaupunki)

Kotka on kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla. Kotka on merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki ja myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. Kaupungin asukasluku on 52 357 (2019-08-3131. elokuuta 2019). Kotkan naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola ja Pyhtää. Seutukuntajaossa Kotka kuuluu Kotkan–Haminan seutukuntaan.

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kaupungistumisen myötä Kymistä erotettiin ensin Kotkan kaupunki vuonna 1879 ja Karhulan kauppala 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kotkan kaupunki laajeni käsittämään lähes kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

Kouvola

Kouvola on Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki ja Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kaupungissa asuu 82 559 ihmistä, mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km2 suuruinen (josta 325,05 km2 vesistöjä) ja sen väestötiheys on 32,27 asukasta/km2. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922, saaden kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Tähän mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus; Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 aina vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola. Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupungin väkiluku on noin 119 000, ja sen pinta-ala on 4 326,36 km², josta 1 085,33 km² on vesistöjä. Kuopion keskustaajama sijaitsee enimmäkseen Kallaveteen etelästä työntyvällä Kuopionniemellä, joka jakaa Kallaveden kahteen toisistaan lähes erilliseen osaan. Väestötiheys on 36,71 asukasta/km². Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kallavettä. Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta. Kuopio on pinta-alaltaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta Rovaniemen, Pudasjärven, Kuusamon ja Kuhmon jälkeen.

Kuopio on Itä-Suomen valtakunnanosan keskus ja suurin kaupunki. Kuopion naapurikunnat ovat Lapinlahti, Iisalmi, Leppävirta, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Pielavesi, Kaavi, Juuka ja Tuusniemi. Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Kuopio on tunnettu valtakunnallisesti yhtenä merkittävimmistä opiskelukaupungeista sekä vetovoima- ja kasvukeskuksista. Toisaalta Kuopion historiaa 1960-luvun lopulta lähtien leimaavat useat kuntaliitokset, joitten johdosta nykyään Kuopioon kuuluu paljon myös maaseutua. Kun Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa, Kuopiosta tuli Suomen suurin maidontuottajakunta ja Suomen toiseksi suurin naudanlihantuottajakunta. Lisäksi Kuopiota on leimannut 2010-luvun lopulla lukuisat suuret hankkeet ja projektit, joita kaupungissa on valtakunnallisesti eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Tahkon suuren matkailukeskuksen myötä Kuopiosta on kasvanut myös merkittävä matkailukaupunki.

Vuoden 2017 Kuntaratingin mukaan 20 suurimman kaupungin joukosta Kuopiossa on tyytyväisimmät asukkaat, ja vuoden 2018 tutkimuksen mukaan Kuopio on asuntosijoittajalle paras kaupunki. Kuntien imago 2018 -tutkimuksessa Kuopio on suurista kaupungeista kakkosena. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa 2019 julkaisemassa tutkimuksessa Kuopion seutukunta oli sijalla 14, mikä on Itä-Suomen toiseksi korkein sijoitus. Kyselytutkimuksessa, joka mittaa elinkeinoelämän edustajien tyytyväisyyttä, Kuopion seutukunta sijoittuu kaikilla mittareilla maan keskiarvoa korkeammalle. Kokonaissijoitusta vetää alas yksityisen sektorin heikko tulos tilastovertailussa, joka ottaa huomioon yrittäjyysasteen, yritysten lukumäärän suhteessa asukaslukuun ja aloittaneiden yritysten määrän suhteessa koko yrityskantaan.

Lahti

Lahti (ruots. Lahtis) on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja kuudenneksi suurin kaupunkialue. Lahdessa on 120 078 asukasta (30. kesäkuuta 2019) ja sen pinta-ala on 517,64 km², josta 459,48 km² maata ja loput 58,16 km² sisävesiä (2019-01-011. tammikuuta 2019). Lahti on nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.

Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2016 uudeksi Lahden kaupungiksi. Lahden naapurikuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti ja Orimattila.

Lappeenranta

Lappeenranta (ruots. Villmanstrand) on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan etelärannalla Etelä-Karjalan maakunnassa. Kaupunki sijoittuu Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan väliselle alueelle. Asukasluvultaan Lappeenranta on Suomen 13:nneksi suurin kaupunki, ja siellä asuu 72 593 asukasta.Lappeenrannan naapurikuntia Suomen puolella ovat Imatra, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Ruokolahti ja Taipalsaari. Venäjän puolella naapureina ovat Tienhaara (Seleznjovo), Enso (Svetogorsk) ja Antrea (Kamennogorsk).

Lappeenranta kuului vuoteen 1945 asti Viipurin lääniin. Vuosina 1945–1997 se kuului Kymen lääniin ja vuosina 1998–2009 Etelä-Suomen lääniin. Lappeenrannan pinta-ala oli 2019-01-01-11. tammikuuta 2019 1 723,56 km², josta 1 433,78 km² on maata ja loput 289,78 km² sisävesialueita.Lappeenranta arvioitiin vuonna 2009 Suomen suurten kaupunkien vertailussa imagoltaan neljänneksi parhaaksi. Vuoden 2008 tutkimuksessa Lappeenranta arvioitiin viidenneksi. Elinkeinoelämän edustajille vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä Lappeenranta sijoittui imagoltaan 17. kaikkiaan 34 suomalaisen kaupungin joukosta.

Mikkeli

Mikkeli (ruots. S:t Michel) on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla Etelä-Savon maakunnassa.

Kaupungissa asuu 53 370 henkilöä, ja sen pinta-ala on 3 229,57 km², josta 681,21 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 20,9 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan ja Ristiinan entisten kuntien kirkonkylät, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankylä.

Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala ja Savitaipale.

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle, joka laskee Puulaveteen.

Mikkelin kaupunginjohtaja on Timo Halonen. Mikkelin valtuuston valitessa kaupunginjohtajan keväällä 2015 Halonen voitti Olli Naukkarisen äänin 33-26. Halonen aloitti tehtävässä alkusyksyllä 2015.Mikkelissä on eniten loma-asuntoja koko Suomessa.

New York

New York tai New York City, viralliselta nimeltään City of New York, on Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossa sijaitseva kaupunki. Kaupungissa asui vuonna 2017 arviolta 8 622 698 ihmistä. New York on Yhdysvaltain runsasväkisin ja toiseksi tiheimmin asuttu kaupunki. Sen metropolialueella asukkaita on 23 876 155. New York on maailman tärkeimpiä talous- ja kulttuurikeskuksia ja Globalization and World Cities Study Groupin mukaan yksi maailman neljästä tärkeimmästä maailmankaupungista Tokion, Pariisin ja Lontoon ohella. Kaupunki on myös YK:n ja monien muiden kansainvälisten järjestöjen kotipaikka.

Oulu

Oulu (ruots. Uleåborg) on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Vuonna 1605 perustettu Oulu on Pohjois-Suomen vanhin ja väkiluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja neljänneksi suurin kaupunkialue. Oulun väkiluku oli 204 610 asukasta 2019-08-31-131. elokuuta 2019 ja pinta-ala (2019-01-01-11. tammikuuta 2019) 3 817,54 neliökilometriä, josta 2 971,96 on maata, 80,08 sisävesiä ja loput 765,50 neliökilometriä merta. Oulu on pinta-alaltaan Suomen suurin rannikkokunta.

Oulu on alueensa hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Oulun naapurikunnat ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä ja Utajärvi.

Pietari (kaupunki)

Pietari (ven. Санкт-Петербург, Sankt-Peterburg, kutsumanimeltään ven. Питер, Piter, vuosina 1914–1924 Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjällä. Pietari on Venäjän toiseksi suurin ja Euroopan neljänneksi suurin kaupunki ja tärkein Venäjän Itämeren satamakaupunki. Pietari on myös maailman pohjoisin yli miljoonan asukkaan kaupunki. Se sijaitsee Suomenlahden pohjukassa Nevan suistossa, osittain Karjalankannaksen kaakkoisosassa ja suiston saarissa. Pietari on eräs Venäjän koulutuksen keskuksia ja sitä kutsutaan usein Venäjän kulttuuripääkaupungiksi. Pietarin historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohteiden luettelossa.

Pietari on rakennettu suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle. Tsaari Pietari Suuren vuonna 1703 perustama Pietari oli Venäjän pääkaupunki vuosina 1712–1918.

Pietari on Venäjän federaatiosubjektina liittokaupunki ja sitä ympäröi erillinen federaatiosubjekti Leningradin alue. Vastaavanlainen hallintoratkaisu Venäjällä on myös Moskovassa ja sitä ympäröivällä Moskovan alueella. Muut Venäjän suurkaupungit kuin Pietari ja Moskova eivät ole liittovaltiosubjekteja.

Pori

Pori (ruots. Björneborg) on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa. Kaupungin väkiluku on ollut viime vuosina kuntaliitoksien myötä nousussa ja kaupungissa asui 2019-08-31 31. elokuuta 2019 84 141 asukasta. Väkiluvultaan Pori on Suomen 10. suurin kaupunki ja seitsemänneksi suurin kaupunkialue. Naapurikunnat ovat Eurajoki, Kankaanpää, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Sastamala, Siikainen ja Ulvila.

Pori on tunnettu muun muassa Jazz-festivaalistaan, Yyterin hiekkarannoista, Kirjurinluodosta, jääkiekkoseura Porin Ässistä, kaksi mestaruutta Veikkausliigassa 1990-luvulla voittaneesta jalkapalloseurasta FC Jazzista sekä Porin teatterista, joka on ensimmäinen suomenkielinen teatteri. Historiansa aikana Porin kaupunki on palanut yhdeksän kertaa. Suomessa vain Oulu on palanut useammin, kymmenen kertaa.Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558 silloisen Ulvilan kaupungin pohjoispuolelle, kun Ulvilan satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut kulkukelvottomaksi isoille laivoille. Pori perustettiin silloiselle rannikolle, mutta maankohoamisen vuoksi Selkämeren rantaviiva on loitonnut noin kymmenen kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Meren äärellä sijaitsevat kaupunginosat (Meri-Pori) ovat 20–30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Pori on edelleen Suomen mittakaavassa merkittävä satamakaupunki; Satamat sijaitsevat nykyään Mäntyluodossa ja Tahkoluodossa. Lisäksi Porissa on lentoasema ja rautatieasema. Maantieyhteyksistä tärkeimmät ovat valtatiet 2, 8, 11 ja 23. Kun Noormarkku ja Lavia liitettiin Poriin, kaupungin alue laajeni kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin.

Kaupungin ruotsinkielisen nimen Björneborg loppuosasta -borg (kaupunki, linna) on johdettu suomenkielinen nimi Pori. Koko ruotsinkielinen nimi tarkoittaa Karhukaupunkia (Karhulinnaa) ja muinaiskreikasta johdettu latinankielinen nimi Arctopolis myös Karhukaupunkia. Porista käytetään usein suomeksikin lempinimityksenä samaa.Tasavallan presidentti vahvisti Porin kaupungin nykyisen vaakunan käyttöön 11. joulukuuta 1931, ja sen on myöhemmin piirtänyt uudelleen Olof Eriksson. Kaupunginvaltuusto vahvisti uudelleen piirretyn version käyttöön 27. lokakuuta 1959. Vaakunan karhuaihe on peräisin 1600-luvun sinetistä ja tunnuslause, Deus protector noster eli "Jumala suojelijamme", on kaupungin perustajan, Juhana Herttuan vaakunasta.

Porvoo

Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 50 512. Kaupunki on kaksikielinen; 64,1 prosenttia asukkaista on suomenkielisiä, 29,6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 6,3 prosenttia muunkielisiä. Porvoon naapurikunnat ovat Askola, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. Porvoo oli Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntakeskus.

Porvoossa on ollut piispanistuin vuodesta 1723 lähtien: vuoteen 1923 asti aiempi Viipurin tuomiokapituli toimi kaupungissa ja sen jälkeen perustettu uusi Porvoon hiippakunta on ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielinen hiippakunta.

Seinäjoki

Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakunta­keskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Seinäjoen asukasluku on 63 296 (31.12.2018).

Seinäjoki oli alun perin pieni Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta, ja vuonna 1960 Seinäjoesta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista.

Vuoden 2005 alusta siihenastinen Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta lakkautettiin ja ne yhdistettiin uudeksi kunnaksi, joka otti käyttöönsä Seinäjoki-nimen ja kaupunki-nimityksen. Samanlainen kuntajaon muutos tapahtui myös vuoden 2009 alusta, jossa mukana olivat Seinäjoen kaupunki, Nurmon ja Ylistaron kunnat.Seinäjoen keskustan etelälaidalla kaupunkikuvaa hallitsee alun perin Alvar Aallon suunnittelema rakennusryhmä eli Aaltokeskus, joka muodostuu Lakeuden Ristin kirkosta, kaupungintalosta, kaksiosaisesta pääkirjastosta ja kaupunginteatterista. Kaupunki tunnetaan myös Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista, salibandyjoukkue Peliveljistä, Veikkausliigassa pelaavasta jalkapalloseura SJK:sta sekä Superpesiksessä pelaavasta Seinäjoen JymyJusseista. Seinäjoella ilmestyy maakuntalehti Ilkka.

Markkina-alueeltaan Seinäjoki on maan kuudenneksi suurin ja koulutustasoltaan maan kahdeksas.lähde? Kaupunki on yksi Suomen nopeimmin kasvavista maakunta­keskuksista.

Tampere

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on myös asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 237 392 ja Tampereen keskustaajaman 330 711 asukasta.Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotanto on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.

Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvat Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri. Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuisto Särkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisesti Manserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetään mustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omat joukkueet ovat Ilves ja Tappara.

Tampere ja sen lähiseutu kuuluvat Satakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997 Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussa Suomi-käsikirjassa – myös Tammermaata.

Turku

Turku (ruots. Åbo) on Suomen kaupunki ja Varsinais-Suomen maakunnan keskus, joka sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Kaupungin asukasluku on 2019 elokuussa 192 674 ja Turun seutukunnan 330 482. Tämä tekee Turusta asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurimman kunnan ja kolmanneksi suurimman kaupunkialueen.

Turun arvioidaan syntyneen 1200-luvulla, ja se on siten Suomen vanhin kaupunki. Kaupungin perustamisvuotena mainitaan usein vuosi 1229. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki vuosina 1809–1812 ja 1840-luvulle saakka myös Suomen suurin kaupunki. Turku on yhä alueensa paikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Useat valtion virastot siirrettiin 1810-luvun alkupuolella Turusta pääkaupungin siirron yhteydessä Helsinkiin, mutta Suomen arkkipiispanistuin jäi Turkuun jossa se yhä sijaitsee. Yliopisto siirrettiin uuteen pääkaupunkiin Turun palon jälkeen vuonna 1827.

Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut useiden historiallisten tapahtumien näyttämönä, mikä on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna 2011 Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa.

Turkua pidetään usein Suomen porttina länteen. Kaupunki on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, ja Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan ja Tukholmaan. Lisäksi Turun lentoasema on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema. Lounais-Suomi on yksi Suomen tärkeimmistä valmistavan teollisuuden tuotantokeskittymistä ja meriteollisuuden ydinalue. Tuotanto on voimakkaassa kasvussa ja kasvunäkymät ulottuvat yli 2020-luvun puolivälin. Lääketeollisuus on toinen Turun merkittävä teollisuuden alue. Sekä meri- että lääketeollisuuden voimakkaat kasvunäkymät ovat luoneet korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen.Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja vuoden 2017 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia 5,4 prosenttia.Turun naapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Näistä Naantalin ja Paraisten kanssa Turulla on vain merirajaa ja Pöytyän, Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kanssa rajaa vain yhdessä pisteessä Kuhankuonon rajakivellä. 1900-luvulla Turkuun on liitetty Maarian, Paattisten ja Kakskerran kunnat sekä alueita muiden muassa Kaarinasta ja Raisiosta.

Vantaa

Vantaa (ruots. Vanda) on kaupunki Uudellamaalla. Se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. 2019-08-3131. elokuuta 2019 Vantaan väkiluku oli 231 588 asukasta. Vantaa on saanut nimensä muinaisten hämäläisten kaupungin läpi virtaavasta joesta käyttämän nimen mukaan.

Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Pitkään luultiin, että varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidettiin pitäjän synnyinvuotena aina vuoteen 2018 saakka. Ensimmäinen kirjallinen maininta Vantaasta on kuitenkin nykytietämyksen valossa kuningas Magnus Erikssonin Västeråsissa 14.9.1331 antama asiakirja, joka koskee piispankymmenysten suorittamista, jolla vaadittiin jokaiselta 7 vuotta täyttäneeltä asukkaalta naula voita piispalle annettavaksi.

Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi. Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen tärkein lentoasema.

Vantaa on pääkaupunkiseutuun kuuluva sisämaan kaupunki, joka sijaitsee kuitenkin lähellä Suomenlahden rannikkoa. Vantaan naapurikuntia ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo. Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin kaupunkialueeseen[vanhentunut linkki] ja Helsingin seudun metropolialueeseen.

Viipuri

Viipuri (ven. Выборг, Vyborg, ruots. Viborg, saks. Wiborg/Wiburg, vir. Viiburi) on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä. Viipurissa oli Venäjän vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 80 265 asukasta (1.1.2014). Kaupunki on samalla Leningradin alueen 204 408 asukkaan Viipurin piirin hallinnollinen keskus.Viipuri on alun perin ollut Vuoksen rannalla sijainnut karjalaisten kauppapaikka. Viipuri on kuulunut keskiajasta alkaen Ruotsille, sen jälkeen vuodesta 1710 Venäjälle, vuodesta 1812 Suomen suuriruhtinaskunnalle ja vuodesta 1917 lähtien itsenäiselle Suomelle. Suomi joutui luovuttamaan Viipurin Neuvostoliitolle talvisodan päättyessä 1940. Jatkosodan alussa Suomi valtasi kaupungin 1941, mutta Neuvostoliitto otti kaupungin takaisin haltuunsa Viipurin-Petroskoin operaatiossa 1944.

Kaupungin keskusta sijaitsee niemellä Viipurinlahden äärimmäisen perukan Suomenvedenpohjan ja sen eteläpuolisen Viipurinlahden osan, Viipurista Uuraaseen ulottuvan Suomenvedenselän välissä. Vanhan kaupunkikeskustan länsipuolella on Linnasaari, jonka erottaa keskustasta kapea Linnasalmi. Sillä sijaitsevalla pienellä saarella on keskiaikainen Viipurin linna.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.