Kauhajoki

Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Kaupungin väkiluku on 13 374 ja se on Suomen 80. suurin kunta. Kauhajoen kuntatunnus on 232 ja sen pinta-ala on 1315,46 km², josta 15,68 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,3 asukasta/km². Suurin osa Kauhajoesta sijaitsee Suomenselän vedenjakajaseudun pohjoispuolella.[10] Kaupungin pinta-alasta suurin osa on länteen ja pohjoiseen loivasti alenevaa tasankoa, alkavaa lakeutta ja latomerta.[10]

Kauhajoen naapurikunnat ovat Honkajoki etelässä, Isojoki lounaassa, Karijoki lännessä, Karvia kaakossa, Kurikka pohjoisessa ja Teuva lännessä. Kauhajoki on Suupohjan talousalueen keskus.

Kauhajoen paikallislehti on nimeltään Kauhajoki-lehti.

Kauhajoki
Kauhajoki.vaakuna Kauhajoki.sijainti.suomi.2008

vaakuna

sijainti

Kauhajoen kirkko

Kauhajoen kirkko
Sijainti 62°25′25″N, 022°10′35″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 232
Hallinnollinen keskus Kauhajoen keskustaajama
Perustettu 1868
– kaupungiksi 2001
Kokonaispinta-ala 1 315,54 km²
89:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 1 298,98 km²
– sisävesi 16,56 km²
Väkiluku 13 374
80:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 10,30 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,9 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 24,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Linda Leinonen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Heikki Santala
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
– puheenjohtaja Lasse Hautala
  2017–2021[7][8][9]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.

14
8
6
4
1
1
1
www.kauhajoki.fi

Maantiede

Kauhaneva 7
Kauhanevan suo, yksi suurimmista eteläisessä Suomessa, Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston luontotornista nähtynä.
Lapinkaivo 2
Lapinkaivo-niminen suppa Kauhajoen Nummijärven kylässä.

Kauhajoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja Suupohjan seutukuntaan. Kauhajoen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2019 tekemien mittausten mukaan 1 315,54 km², josta 1 298,98 km² on maata ja 16,56 km² sisävesialueita.[1] Kauhajoen rajanaapurikunnat ovat Kurikka pohjoisessa, Karvia kaakossa, Honkajoki etelässä, Isojoki lounaassa sekä Karijoki ja Teuva lännessä.

Pohjanlahteen Mustasaaressa laskeva Kyrönjoki saa alkunsa Kauhajoen eteläosassa sijaitsevasta Kauhajärvestä, joka virtaa aluksi Kauhajoki-nimisenä. Aronkylässä Ikkelänjoki ja Kainastonjoki yhtyvät Kauhajokeen, joka puolestaan yhtyy Kurikassa Jalasjoen kanssa, jolloin nimi muuttuu Kyrönjoeksi. Kainastonjokeen yhtyy Kauhajoen Kokonkylässä myös Päntäneenjoki. Kainastonjokeen laskee myös muun muassa Ohmeroluoma.[11][12]

Kauhajärven lisäksi kunnan muita järviä ovat Hiukkajärvi, Harrinjärvi, Aikalanjärvi eli Uuronjärvi, Koihnanjärvi ja Säärenjärvi sekä Ikkeläjärvi, joka laskee vetensä Ikkelänjokea pitkin Kauhajokeen. Karvianjoen vesistöön laskevista järvistä Kauhajoella sijaitsevat Ylimysjärvi, Nummijärvi ja Säkkijärvi.[11]

Kauhajoen ja Isojoen rajalla sijaitsee Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin lukeutuva Lauhanvuori, joka kohoaa 231 metriä merenpinnan yläpuolelle. Lauhanvuoren korkein kohta tosin jää Isojoen puolelle muutaman kymmenen metrin päähän Kauhajoen rajasta.[11]

Kylät

Hyypänjokilaakso P
Näkymä Hyypässä sijaitsevaan Hyypänjokilaaksoon.

Viralliset kylät

Kauhajoen viralliset kylät ja niiden rajat ovat vuonna 1830 suoritetun maakirjojen tarkistuksen jäljiltä Aronkylä, Harjankylä, Hyyppä (Hyypänkylä), Kauhajoki (Kauhajoenkylä), Nummijärvi (Nummijärvenkylä) ja Päntäne (Päntäneenkylä). Myöhemmin kylien rajat ovat muuttuneet pienesti.[13]

Muita kyliä

Filppula, Heikkilänkylä, Hangaskylä, Ikkeläjärvi, Järvikylä, Kainasto, Kalkunmäki, Kauhajärvi, Keturinkylä, Kokonkylä, Korpikylä, Koskenkylä, Kuutinkylä, Käyränkylä, Luomankylä, Lustila, Marttilankylä, Muurahainen, Möykkykylä, Nirvankylä, Nummikoski, Pihkakylä, Piipari, Pukkila, Puskankylä, Ratikylä, Sahankylä, Savikylä, Turjankylä, Uuronkylä, Yrjänäiskylä, Äijönkylä

Etymologia

Kauhajoki river 3
Jäätynyt Kauhajoki Kauhajoen hautausmaalta nähtynä talviaikaan.

Kauhajoki on saanut nimensä sen läpi virtaavan samannimisen joen mukaan. Kauhajoen kirkonarkistossa olevan Kauhajoen kappelin historiikin mukaan kappeli tunnettiin aikoinaan ruotsiksi nimellä ”sleff-åå” eli kapustajoki. Kauhajoen kappelin ensimmäisen vakinaisen papin poika otti sukunimen Haustramnius eli ”kauhajokelainen”. Nimen alkuosa tulee latinan sanoista haurio, hausi, haustum, joka tarkoittaa ammentamista. Nimen jälkimmäinen osa tulee sanasta amnis, joka puolestaan tarkoittaa jokea.[14]

Kauha-nimi on saattanut tulla myös alkupohjoismaisesta gauža-sanasta, joka tarkoittaa tulvaa ja kiehuntaa. Kauha on lisäksi murresana ja tarkoittaa kauhua. Alun perin kauhan merkitys oli vaalea, vaaleus. Merkitys väistyi sittemmin kapustaa merkitsevän sanan tieltä. Kauhu puolestaan on alun perin tarkoittanut kalpeutta, ja siihen on liittynyt sana kauhtua. Kauha-sanan kantasanaksi on ehdotettu myös sanoja kausta ja kausa, jotka tarkoittavat sivua ja syrjää. On tosin epätodennäköistä, että kausta olisi muuttunut kauhaksi.[14]

On myös huomattu, että pääosa Kauha-alkuisista nimistä sijaitsee joko vedenjakajalla tai läheistä ympäristöään korkeammalla. Mahdollisesti siis kauha voisi tarkoittaa joen yläjuoksua, vedenjakajaa tai korkeata maastoa. Kauhan kantana saattaisi olla muinaisskandinaavinen sana haugr, josta ovat muotoutuneet ruotsin sana hög ja norjan sana haug. Molemmat sanat tarkoittavat korkeaa paikkaa, kumpua ja korkeaa.[14]

Historia

Pysyvää asutusta nykyisen Kauhajoen alueella on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka.[15] Vuonna 1584 paikkakunnalle rakennettiin oma kappelitupa.[15] Rakentaminen oli ensimmäinen ele oman yhteisön perustamisesta.[15] Myöhemmin tästä alusta kehittyi Kauhajoen kappeliseurakunta, joka vuonna 1858 erosi Ilmajoesta itsenäiseksi seurakunnakseen.[15]

Kauhajoella käytiin vuonna 1658 mellakka, jossa noin 20 kauhajokista miestä otti yhteen kapteeni Arvid Mikonpoika Timin ja luutnantti Nandelstadin kanssa.[16]

1800-luku

Memorial of Battle of Parjakanneva
Suomen sotaan kuuluneen, 28.–29. heinäkuuta 1808 Kauhajoen Parjakannevalla käydyn Parjakannevan taistelun muistomerkki.

Suomen sodan aikaan kesällä 1808 Kauhajoella talonpojat nousivat kapinaan venäläisiä. Kauhajoen kapinaksi nimetty tapahtuma päättyi venäläisen Vasili Orlov-Denisovin kasakoiden suorittamaan kostoretkeen. Kauhajokea hävitettiin polttaen ja ryöstäen.[17] Suomen sodan aikana venäläisten tiedetään kiduttaneen ja raiskanneen paikallista väestöä ainoastaan Kauhajoella.[18] Syyskuun 1808 alkuun mennessä venäläiset tappoivat ainakin 13 ihmistä.[17] Heinä- ja elokuun 1808 aikana Kauhajoella käytiin lisäksi yhteensä viisi Suomen sodan taistelua: Samelinlakson taistelu 27. heinäkuuta, Aron kahakka 28. heinäkuuta, Parjakannevan taistelu 28.–29. heinäkuuta, Kauhajoen taistelu 10. elokuuta ja Nummijärven taistelu 28. elokuuta.[19] Venäläiset polttivat Kauhajoen kirkon tapuleineen sekä pappilan 1. syyskuuta 1808.[20]

Perimätiedon mukaan Kauhajoen kirkon kello piilotettiin kapinan aikana erääseen Sahankylässä sijaitsevaan Vaunulampeen, eikä ole tiedossa, onko kello yhä lammessa.[21]

Suomen sodan jälkeen Kauhajoki oli pitkään ilman kirkkoa, mikä johtui toisaalta pitäjän köyhtymisestä sodan vuoksi, toisaalta kirkon sijaintipaikasta käydyistä riidoista. Lopulta vuosina 1818–1820 entisen kirkon paikalle rakennettiin uusi, tunnetun jalasjärveläissyntyisen kirkonrakentajan Salomon Köykkä-Köhlströmin suunnittelema kirkko, ja rakennusmestarina toimi hänen poikansa Juha. Kauhajoen kappeliseurakunnasta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1858, mutta ensimmäinen oma kirkkoherra saatiin vasta vuonna 1891. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuosina 1902–1903 ja 1955, mutta se tuhoutui tulipalossa perustuksiaan myöten vuonna 1956.[22]

Kauhajoen kunta perustettiin vuonna 1868.[15]

1900-luvulta 2000-luvulle

Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkeva Suupohjan rata avattiin virallisesti liikenteelle 1. elokuuta 1913. Vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota, johon osallistui 1 115 kauhajokista. Heistä 51 kaatui ja punaisina vangittuina kauhajokisia kuoli kolme. Kauhajoki toimi sisällissodan aikana kuljetusten ja huollon solmukohtana. Paikkakunnalta tehtiin esimerkiksi 1 580 hevoskyytiä, pääasiassa Kankaanpäähän. Puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim neuvotteli Kauhajoen rautatieasemalla 8.–9. maaliskuuta 1918 välisenä yönä rintamakomentajiensa kanssa Tampereen valtauksesta.[23]

Vuonna 1908 perustettiin Kosken koulu. Seuraavana vuonna vuorossa olivat Muurahaisen ja Hangaskylän koulut. Kokonkylän ja Lylysalon koulut perustettiin vuonna 1914 ja seuraavana vuonna puolestaan Ikkeläjärven koulu. Pukkilan,[24] Uuron, Nummikosken, Nummijärven ja Kiviluoman koulut perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1919 perustusvuorossa olivat Harjan ja Luomankylän koulut sekä Suupohjan maamieskoulu. Kotitalouskoulu ja Aron koulu perustettiin vuonna 1920. Kainaston koulu perustettiin vuonna 1922. Evankelinen kansanopisto ja Yrjänäisen koulu perustettiin vuonna 1925. Kauhajärvi sai oman koulunsa vuonna 1926 ja Nirva vuonna 1928. Samana vuonna perustettiin kuntaan myös yhteiskoulu. Puskan koulu perustettiin vuonna 1929.[23]

Maatalous oli 1920-luvulla tärkein elinkeino, sillä se työllisti 91,1 prosenttia kunnan asukkaista. Maanomistajia perheenjäsenineen oli 51,98 %, lampuoteja ja torppareita 21,57 %, itsellisiä ja mäkitupalaisia 23,65 % ja virkataloissa asuneita 1,27 %. Muita oli 1,49 %.[23]

Sanssin koulu
Sanssin koulu. Eduskunnan istuntopaikka sijaitsee rakennuksen puisessa osassa, joka näkyy taustalla.

Lama vaivasi Suomen taloutta 1930-luvun alussa, mutta vähitellen maa alkoi elpyä. Kauhajoelle alettiin perustaa turve- ja viljankuivaajateollisuutta sekä sahoja. Vuonna 1934 perustettiin Kauhajoen museoyhdistys. Muita vuosikymmenen tapahtumia olivat pääkatu Topeekan päällystäminen, maatalousnäyttely sekä Ohmerojärven kuivaaminen. Ohmerojärven koulu perustettiin vuonna 1930, seuraavana vuonna Lustilan koulu ja vuonna 1933 puolestaan Pentilän ja Jokimäen koulut. Piiparin koulu perustettiin vuonna 1935, Möykyn koulu vuonna 1937 ja Lamminmaan koulu vuonna 1939.[23]

Suomen eduskunta kokoontui salaisesti Kauhajoella talvisodan aikana 5. joulukuuta 193912. helmikuuta 1940. Kokoontumispaikka sijaitsi Sanssin koulun puisen osan yläkerrassa.[25] Tämän vuoksi Kauhajoen vaakunassa on kaksi puhemiehen nuijaa.[26] Kauhajokisista talvisotaan osallistuneista 46 kaatui.[23]

Vuosina 1941–1944 käydyssä jatkosodassa sai surmansa 287 kauhajokista. Lähes 2 000 inkeriläistä saapui vuonna 1943 Kauhajoelle perustetulle sijoitusleirille. Tästä joukosta paikkakunnalle jäi 509 henkeä. Pääosin inkeriläiset palasivat sodan päätyttyä Neuvostoliittoon. Lisäksi 1 500 siirtolaista saapui Karjalasta Kauhajoelle jääden pääosin asumaan paikkakunnalle. Kauhajoen Sahankylään perustettiin 1940- ja 1950-lukujen taitteessa Suomen suurin yhtenäinen rintamamiesalue, joka perustui maanhankintalakiin. Kylään saapui raivaajia eri puolilta Suomea, jotka perustivat kylään yhteensä 42 asutustilaa.[23]

Kauhajoen kaupunginkirjasto
Kauhajoen vuonna 1989 valmistunut kaupunginkirjasto.
Ikkeläjärven koulu
Vuosina 1915–1999 toiminut Ikkeläjärven koulu.

Pihkakylän koulu perustettiin vuonna 1946, Koivumäen koulu seuraavana vuonna sekä Äijön ja Nummilahden koulut vuonna 1948. Hakokallion koulu perustettiin vuonna 1949 sekä Könnön ja Sahankylän koulut vuonna 1951. Nyt paikkakunnalla oli 36 kansakoulua. Pihkakylän koulu lakkautettiin vuonna 1958. Tämä oli ensimmäinen lakkauttaminen Kauhajoella.[23]

Palveluelinkeinot rakentamisen ja teollisuuden kanssa valtasivat alaa maa- ja metsätaloudelta 1950-luvun aikana, jolloin maa- ja metsätalous antoi elannon 76 %:lle Kauhajoen asukkaista. Vuosikymmenen aikana paikkakunnalta muutti Ruotsiin ja kaupunkeihin työikäistä väestöä.[23] Kauhajoen vuonna 1820 rakennettu kirkko paloi vuonna 1956.[27] Kaksi vuotta myöhemmin valmistui uusi kirkko.[23]

Edelleen 1960-luvulla maatalous työllisti 71 % kauhajokisista. Vuosikymmenen aikana Koivumäen, Hakokallion, Teevahaisen, Möykyn, Nummilahden, Lamminmaan, Pentilän, Kiviluoman ja Puskan kansakoulut suljettiin oppilasmäärien laskettua. Sen sijaan perustettiin Suupohjan kauppaoppilaitos, Kauhajoen Kansalaisopisto, Kauhajoen ammattikoulu ja Kauhajoen musiikkiopisto, että paikallinen nuoriso saattaisi opiskella kotipaikkakunnalla. Suupohjan radan henkilöliikenne päättyi vuonna 1968. Lisäksi kunnan läpi kulkeva kantatie 67 uusittiin 1960-luvulla.[23]

Teollisuus kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla ja maa- ja metsätalous työllisti 1970-luvulla ainoastaan 39 % Kauhajoen väestöstä. Palvelut työllistivät 32 %. Suuret työllistäjät Rauma-Repola, Strömberg, Tiklas, Esko Salo ja Maan Liha perustivat Kauhajoelle toimipaikkansa vuosikymmenen kuluessa. Myös Kauhajoen liikennemäärät kasvoivat ja kunnan keskusta muuttui, kun uutta rakennettiin vanhan tilalle. Uuron, Turjan, Hangaskylän, Ohmerojärven ja Koskenkylän kansakoulut lakkautettiin vuonna 1972. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1975.[23]

Kauhajoella rakennettiin vilkkaasti 1980-luvullakin. Samaten teollisuudessa ja palvelualoilla työpaikkojen määrä kasvoi. Hyyppään, Nummijärvelle ja Ikkeläjärvelle johtavat tiet saivat vuosikymmenen aikana kestopäällysteen. Pukkilan, Kauhajärven, Harjan, Piiparin ja Jokimäen koulut saneerattiin ja kuntaan rakennettiin muun muassa vanhainkoti, uusia asuntoja ja terveyskeskus.[23] Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy voitti vuonna 1981 järjestetyn kutsukilpailun uudesta kunnantalosta.[28] Rakennus valmistui vuonna 1983.[28] Touko Saaren suunnittelema kirjastotalo valmistui puolestaan vuonna 1989.[29] 1990-luvun taitteen lama johti Strömbergin ja Rauma-Repolan poistumiseen Kauhajoelta ja samalla työllisyystilanteen heikentymiseen.[23]

Tie Kauhajärveltä Satakunnan rajalle sai päällysteen 1990-luvun aikana.[23] Kouluista vuosikymmenen aikana lakkautettiin muun muassa Ikkeläjärvi ja Harja vuonna 1999.[30][31]

Kauhajoesta tuli 133 kuntavuoden jälkeen kaupunki 1. heinäkuuta 2001.[32]

Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa tapahtui 23. syyskuuta 2008 ampumavälikohtaus, jossa kuoli yksitoista ihmistä.[33]

Hallinto

Kauhajoen kaupunginjohtaja vuodesta 2017 alkaen on Linda Leinonen.[6] Leinoselle maksetaan palkkaa 9000 euroa kuussa[34].

Kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista neljätoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

Talous

Vuonna 2015 Kauhajoella oli 5371 työpaikkaa. Niistä 9 prosenttia oli alkutuotannossa, 25 % jalostuksessa ja 64 % palvelualoilla.[35]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat työkalujen ja varaosien maahantuoja Isojoen Konehalli, Suupohjan Osuuspankki ja sairaalatarvikkeita valmistava Serres Oy.[36]

Väestö

Kauhajoen väkiluvun kehitys vuodesta 1620 vuoteen 2009:[37][38][39]
Vuosi Väkiluku
1620 210
1636 215
1641 220
1653 240
1664 260
1676 310
1691 400
1696 460
1698 380
1713 500
1721 450
1732 530
1740 630
1749 676
1760 850
1770 1 050
1780 1 250
1784 1 315
1790 1 500
1800 1 900
1805 2 162
1810 1 800
1820 2 465
1830 3 355
1840 3 805
1850 5 030
1860 5 768
1870 5 823
1880 7 789
1890 9 985
1900 11 406
1910 13 104
1920 14 826
1950 19 027
1960 16 711
1976 14 444
1981 14 956
1990 15 569
2000 14 834
2008 14 379
2010 14 269

Kauhajoen väkiluku oli 31. joulukuuta 2018 13 374 asukasta.[2] Väkiluvultaan Kauhajoki on Suomen 80. suurin kunta.[2] Väestötiheys oli 10,3 asukasta/km².[2]

Väestöstä suomenkielisiä oli vuonna 2008 98,7 %, ruotsinkielisiä 0,2 % ja muita kieliä puhuvia loput 1,1 %.[4] Ulkomaalaisia väestöstä oli vuonna 2008 157.[2]

Kauhajoen asukkaista noin viisi prosenttia on romaneja, minkä johdosta Kauhajoki on Suomen asukaslukuun suhteutettuna suurin romanipitäjä.[40]

Väkiluvun ja ikärakenteen kehitys

Ennen 1800-lukua Kauhajoen tarkkaa väkilukua on mahdotonta selvittää. Tiedot 1600-luvulta ovatkin henkikirjojen ja talolukujen perusteella arvioituja. Syntyneiden ja kuolleiden luetteloita on voitu alkaa käyttää 1690-luvun tiedoista alkaen apuna, mutta nekin ovat puutteellisia.[41] Vasta vuonna 1749 suoritettiin ensimmäinen luotettava väestönlaskenta, jossa tosin Kauhajoki oli yhdessä nipussa Jalasjärven ja Kurikan kanssa. Samoin oli vielä monissa myöhemmissäkin väkilukutaulukoissa. Kauhajoki sai omat väkilukutaulukot vuonna 1810. Kauhajoen väkiluku on kuitenkin voitu jo vuoden 1749 väkilukutaulukoista lähtien voitu selvittää luotettavasti laskemalla väestö taloittain.[37]

Kauhajoen väkiluku alkoi kasvaa uudisasutuksen seurauksena voimakkaasti 1670- ja 1680-luvuilla. Suuret kuolonvuodet vuosina 1696–1698 verottivat Kauhajoen väestöä. Esimerkiksi vuonna 1697 Kauhajoella kuoli 96 ihmistä ja syntyi vastaavasti 19. Pahimman nälän ollessa voitettu vuonna 1698 väkiluvun vähennys oli enää ainoastaan kuusi henkeä. Noihin aikoihin Kauhajoki sai myös uusia asukkaita Hämeestä. Väkiluku kasvoi suuren Pohjan sodan (1700–1721[42]) alkuvuosista isoonvihaan (1713–1721[43]) saakka. Ennen isoavihaa väkiluku oli noin 500. Venäläisten saavuttua isonvihan aikana Pohjanmaalle, katkesi väestönkasvu. Tuona aikana kuolleita oli suunnilleen 30 syntyneitä enemmän. Lisäksi Venäjälle vietiin 18 kauhajokista. Isonvihan päätyttyä väkiluku oli noin 450.[37]

Isonvihan loputtua Kauhajoelle muutti väestöä, sillä paikkakunnalle oli jäänyt asumattomia taloja. Samaten syntyvyys oli suurta koko 1700-luvun ajan. Esimerkiksi 1730-luvulla, jolloin Kauhajoen väkiluku oli noin 600, syntyi yli 300 lasta. Jopa 1740-luvulla, jolloin kuolleisuus oli suurta kulkutautien vuoksi, kasvoi Kauhajoen väkiluku hieman.[37] Kulkutautiepidemiat vaivasit Kauhajokea 1740-luvun lisäksi vuosina 1756 ja 1785 sekä 1794, jolloin vatsankutkelma-nimisen vatsataudin vuoksi Kauhajoen kuolleisuus oli kaksinkertainen, kun verrataan lähivuosiin. Vuosina 1808–1809 käydyn Suomen sodan seurauksena Kauhajoki kärsi muuttotappiota. Jälleen myös kulkutaudit verottivat ihmisiä. Väkiluku ylitti kuitenkin 1800-luvun alkupuolella 2 000 asukkaan rajan.[44]

Kauhajoen Asemanseutu oli vuonna 2016 Suomen 35. kallein asuinalue neliöhintojen perusteella. [45]

Kauhajoen tori
Kauhajoen tori.
Kauhajoen ikärakenteen kehitys vuodesta 2005 vuoteen 2008:[39]
Vuosi 0–14 v. 15–64 v. Yli 64 v. Yhteensä
2005 2 533 9 418 2 514 14 465
2006 2 461 9 401 2 595 14 457
2007 2 408 9 425 2 595 14 428
2008 2 355 9 376 2 648 14 379

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kauhajoen väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
14 946
1985
  
15 577
1990
  
15 643
1995
  
15 420
2000
  
14 831
2005
  
14 465
2010
  
14 269
2016
  
13 772
Lähde: Tilastokeskus.[46]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kauhajoella oli 13 610 asukasta, joista 9 133 asui taajamissa, 4 394 haja-asutusalueilla ja 83 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kauhajoen taajama-aste on 67,5 %.[47] Kauhajoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[48]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kauhajoen keskustaajama 8 698
2 Päntäne 221
3 Kainasto 214

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kauhajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[49]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhajoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[50]

Kauhajoella toimivat myös adventtiseurakunta[51][52], helluntaiseurakunta[53][54], baptistiseurakunta[55][56] ja Jehovan todistajat[57].

Urheilu

Kauhajoen Karhulla on toimintaa monessa eri urheilulajissa; kaikkiaan Karhulla on oma jaostonsa 16 eri urheilumuotoon. Menestynein on Karhun miesten koripallojoukkue, joka pelaa kaudella 2017-18 pääsarjatasolla Korisliigassa. Yksilöurheilijoista Kauhajoelle kansainvälistä menestystä ovat tuoneet muun muassa painijat Jani Haapamäki ja Jouko Salomäki, ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti, kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka sekä kolmiloikkaaja Heli Kruger.

Kulttuuri

Kauhaneva 19
Suolampia Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa kevätaikaan.
Suupohjan rata Kauhajoki
Suupohjan rata Kauhajoen Aronkylässä.

Tapahtumat

Keväällä 2008 järjestettiin paikkakunnalla ensimmäinen kulttuuriviikko nimeltään Kauhajoen Kriuhnaasut.[58] Ensimmäisellä kulttuuriviikolla tapahtumia järjestettiin 75, ja ne keräsivät yhteensä 4 880 vierailijaa.[58] Kauhajoen Kriuhnaasut saivat jatkoa vuonna 2009.[59] Viikkoa ennen juhannusta Kauhajoella järjestetään Kauhajoki-Cup-niminen nuorten jalkapalloturnaus, johon osallistuu vuosittain noin sata joukkuetta, osa Suomen ulkopuoleltakin.[60]

Kauhajoen Nummijärven rannalla on järjestetty joka juhannus vuodesta 1987 lähtien Nummirock-niminen musiikkifestivaali. Nykyisin Nummirock on keskittynyt raskaaseen rockmusiikkiin. Festivaaleilla ovat esiintyneet esimerkiksi Iron Maiden, Motörhead, Pantera, Ramones, Scorpions ja Slayer.[61] Elokuisin Kauhajoen keskustassa[62] järjestetään Bluesrupiama-niminen bluesiin, rhythm and bluesiin, souliin, funkiin ja jazziin keskittynyt musiikkifestivaali.[63][64] Festivaaleilla ovat esiintyneet esimerkiksi Erja Lyytinen ja Matti Oiling.[64][65]

Syksyisin Hämes-Havusen pihapiirissä on vuodesta 1991 lähtien järjestetty Ruokamessut.[66] Ruokamessujen aikaan Kauhajoen pääkatu Topeekalla järjestetään Syöminkien yö -niminen tapahtuma.[67][68] Ruokamessujen kanssa samaan aikaan on vuodesta 1997 lähtien Kauhajoella järjestetty Messu-Cup-jalkapalloturnaus.[69]

Muita tapahtumia ovat kevät- ja kesämarkkinat sekä SambaCross & Carnivals -tapahtuma, johon kuuluu moottoriurheilu- ja sambatapahtumia.[70][71]

Nähtävyydet

Ruokakulttuuri

Kauhajoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sinsalla eli rosolli sekä hiilisilakat.[73]

Liikenne

Kantatie 67
Kantatie 67 Kauhajoen Äijönkylässä koilliseen päin nähtynä.

Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva kantatie 67 kulkee Kauhajoella Aronkylään saakka koillinen–lounassuunnassa ja Aronkylästä kohti Kaskista itä–länsisuunnassa.[74][75] Aronkylästä alkaa pohjois–eteläsuuntainen kantatie 44, joka kulkee Sastamalan Kiikkaan.[74][76]

Kauhajoelta on matkaa Kurikkaan 28 kilometriä, Teuvalle 31 km, Jalasjärvelle 38 km, Isojoelle 40 km, Seinäjoelle 58 km, Kaskisiin 61 km, Kankaanpäähän 75 km, Vaasaan 97 km, Tampereelle 170 km ja Helsinkiin 334 km.[77]

Kauhajoen Lamminmaassa, Kurikan rajan läheisyydessä sijaitsee Kauhajoen lentokenttä.[78] Lentokenttä on avattu yleiseen käyttöön vuonna 1973,[78] ja nykyisin kenttää käyttävät Suupohjan Lentokerho ry, Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry ja Air Pilot ry.[79]

Seinäjoelta Kauhajoen kautta Kaskisiin kulkee Suupohjan rata,[80] jolla nykyisin on enää tavarakuljetuksia.[81] Henkilöliikenne radalla loppui jo vuonna 1968[80] ja Kauhajoen rautatieasema suljettiin vuonna 1999.[82] Nykyisin Kauhajoen rautatieasema on yksityisomistuksessa ja muutettu asuinkäyttöön.[83]

Koulutus

Kainastonkoulu
Kainaston koulu.

Kauhajoella toimivista peruskouluista Filppulan koulu, Lustilan koulu, Päntäneen koulu, Yrjänäisen koulu ja Äijön koulu antavat opetusta luokille 1–4. Aron koulu, Hyypän koulu, Kainaston koulu, Kokon koulu, Luomankylän koulu, Nummijärven koulu, Pukkilan koulu, Sahankylän koulu ja Sanssin koulu antavat opetusta puolestaan luokille 1–6. Kauhajoen yhteiskoulu antaa opetusta luokille 7–9 ja Aninkoulu puolestaan luokille 1–9.[84] Nykyisellään Nummijärven[85], Sanssin, Lustilan[86] ja Yrjänäisen[87] koulut on lakkautettu ja noiden koulujen oppilaat siirretty vuonna 2010 valmistuneeseen Kauhajoen koulukeskukseen, jossa opiskelee noin 460 alakoululaista.[88] Koulukeskus sijaitsee Kauhajoen lukion, ammattioppilaitoksen ja yläasteen välittömässä läheisyydessä. Myös Sahankylän koulu on päätetty lakkauttaa syksystä 2014 alkaen. Yhtenä vaihtoehtona pohdittiin Lustilan koulun avaamista uudelleen ja oppilaiden siirtämistä uudelleen avattavan rakennuksen tiloihin, mutta tuo ehdotus ei saanut riittävää kannatusta vaan Sahankylästä oppilaat kuljetetaan myös koulukeskukseen.[89]

Koulutuskeskus Sedun Kauhajoen toimipisteessä (entinen Seinäjoen koulutuskeskus Sedu, Kauhajoen palvelualojen oppilaitos) on mahdollista suorittaa sosiaali- ja terveysalan sekä catering-alan perustutkinto.[90] Suupohjan ammatti-instituutissa puolestaan on mahdollista opiskella merkonomiksi, datanomiksi, media-assistentiksi, sähköasentajaksi, levyseppähitsaajaksi, puusepäksi, talonrakentajaksi, parturi-kampaajaksi, koneenasentajaksi, ajoneuvoasentajaksi, automaatioasentajaksi, suurtalouskokiksi, ravintolakokiksi ja maaseutuyrittäjäksi.[91] Myös kaksois- tai kolmoistutkinto on mahdollista suorittaa.[91] Lisäksi ammatti-instituutti järjestää aikuis- ja oppisopimuskoulutusta.[91] Suupohjan ammatti-instituutin toimipaikkoja ovat ammattioppilaitos, kauppaoppilaitos ja maatalousoppilaitos.[92]

Kauhajoella toimii myös lukio,[93] yksi Suomen kaikkiaan 90:stä kansanopistosta eli Kauhajoen evankelinen opisto[94] sekä Kauhajoen kansalaisopisto.[95]

Tunnettuja Kauhajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä

Katso myös

Lähteet

  • Kleemola, Jussi; Marttila, Simo; Taimi, Heikki: Kauhajoen vesien kirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1991. ISBN 952-90-3345-1.
  • Kleemola, Jussi et al.: Kauhajoen luonnonkirja. Kauhajoki: Lions Club Kauhajoki ry, 1983. ISBN 951-99458-8-1.
  • Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia: esihistoriasta vuoteen 1918. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987. ISBN 951-99888-2-3.

Viitteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b c d e Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. a b Valtuusto oli eri mieltä hallituksen kanssa: Kauhajoen uusi kaupunginjohtaja on Linda Leinonen Pohjalainen. 28.08.2017. Viitattu 9.12.2017.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Kauhajoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Ilkka: Perussuomalaiset repesi Kauhajoella kahtia: Kaksi valtuutettua perustaa oman ryhmän – syynä tyytymättömyys puoluejohtoon ilkka.fi. Viitattu 7.11.2017.
  9. [1]
  10. a b Porkkala, Matti; Marttila, V.J.: Kauhajoki, s. 3. Kauhajoki-Seura ry, 1963.
  11. a b c Ruismäki 1987, s. 41–42
  12. Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa (PDF) 26.3.2007. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 16.9.2009.
  13. Ruismäki 1987, s. 423–425
  14. a b c Ruismäki 1987, s. 39–40
  15. a b c d e Peltoniemi, Aarne; Arola, Eero; Heinonen, Juhani; Havunen, Tuomo; Jaakola, Keijo; Kallio-Könnö, Severi; Niinimäki Irja; Yli-Kyyny, Orvo: Kauhajoki, s. 4. Kauhajoki-Seura ry, 1986. ISBN 951-99774-8-1.
  16. Ruismäki 1987, s. 254–255
  17. a b Svenström, Jukka: Murhayö Kauhajoella viimein suomeksi. Ilkka, 25.6.2008. Seinäjoki: Ilkka-Yhtymä Oyj. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.1.2009.
  18. Malmberg, Ilkka: Kansa kierrätti vanhoja kauhuja. Helsingin Sanomat, 9.11.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.1.2009.
  19. Ruismäki, Liisa: Karttoja Kauhajoen taisteluista 1808. Kauhajoen Joulu 2008, 2008, 51. vsk, s. 6–9. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239.
  20. Ruismäki, Liisa: Kirkon ja pappilan hävitys 1808. Kauhajoen Joulu 2007, 2007, 50. vsk, s. 8–9. Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry. ISSN 1458-4239.
  21. Sahankylästä löytyy ihmeitä. Kauhajoen Kunnallislehti, 28.6.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.12.2008.
  22. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 176. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  23. a b c d e f g h i j k l m n Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historiaa Kauhajoen kotiseutumuseo. Viitattu 12.9.2009.
  24. Historiaa Pukkilan koulu. Viitattu 12.9.2009.
  25. Eduskunnan viettää muistojuhlaa Kauhajoella 2.–3.12.2006 2.12.2006. Eduskunta. Viitattu 13.9.2009.
  26. Karhut Suomen kuntavaakunoissa nalle.fi. Viitattu 12.9.2009.
  27. Kirkot Kauhajoella Kauhajoen seurakunta. Viitattu 13.9.2009.
  28. a b Kauhajoen kaupungintalo 1983 Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy. Viitattu 13.9.2009.
  29. Sights and exhibitions Kauhajoen kaupunki. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  30. Harjan koulu sai muistolaatan. Kauhajoen Kunnallislehti, 12.11.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  31. Koulujen ovet Harjassa ja Ikkeläjärvellä säppiin. Kauhajoen Kunnallislehti, 30.10.1998. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  32. Vuodesta 2001 Kauhajoen kaupunkivuosi. Kauhajoen Kunnallislehti, 4.1.2002. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  33. 11 kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa. Helsingin Sanomat, . Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  34. Kuntajohtajien palkoissa isot erot – Kuntalehti kävi läpi tuoreet sopimukset - Kuntalehti Kuntalehti. 7.3.2018. Viitattu 26.10.2018.
  35. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 10.2.2018.
  36. Alueen Kauhajoki yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 10.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  37. a b c d Ruismäki 1987, s. 135–137
  38. Ruismäki 1987, s. 438
  39. a b Väestö Kauhajoen kaupunki. Viitattu 15.9.2009.
  40. Romanit hajautuneet kuten valtaväestökin – Kauhajoki on Suomen suurin romanipitäjä Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2017.
  41. Ruismäki 1987, s. 134
  42. Suuri Pohjan sota ja isoviha Museovirasto. Viitattu 12.9.2009.
  43. Pohjan sota ja Isoviha Saarijärven kaupunki. Viitattu 12.9.2009.
  44. Ruismäki 1987, s. 138–139
  45. Tässä ovat Suomen kalleimmat alueet - Asutko yhdellä niistä? Kauppalehti. Viitattu 15.6.2016.
  46. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  47. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  48. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  49. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  50. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  51. Kauhajoen adventtiseurakunta Suomen Adventtikirkko. Viitattu 10.7.2019.
  52. Kauhajoen adventtiseurakunta - Etusivu kauhajoki.adventist.fi. Viitattu 10.7.2019.
  53. Seurakunnat www.suomenhelluntaikirkko.fi. Viitattu 10.7.2019.
  54. Kauhajoen Helluntaiseurakunta | www.kauhajoenhelluntaiseurakunta.fi www.kauhajoenhelluntai.fi. Viitattu 10.7.2019.
  55. Baptisti.fi |  Seurakunnat www.baptisti.fi. Viitattu 10.7.2019.
  56. Kauhajoen Baptistiseurakunta www.kauhajoenbaptistisrk.fi. Viitattu 10.7.2019.
  57. Etsi kokous apps.jw.org. Viitattu 10.7.2019.
  58. a b Kauhajoen Kriuhnaasut – kulttuuriviikko Kauhajoen kaupunki. Viitattu 14.9.2009.
  59. Kriuhnaasut kehitteillä kevääksi. Kauhajoen Kunnallislehti, 4.2.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  60. Turnaus-info Kauhajoen Karhu. Viitattu 13.9.2009.
  61. Historia Nummirock. Viitattu 13.9.2009.
  62. Etusivu Jazz & Blues Club Kauhajoki ry. Viitattu 13.9.2009.
  63. Bluesrupiamassa musataitureita. Kauhajoen Kunnallislehti, 30.7.2008. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  64. a b Bluesrupiama – kuudes kerta juurihoitoa!. Kauhajoen Kunnallislehti, 7.6.2006. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  65. Matti Oilingilta Kauhajoelle arvosanaksi 10+. Kauhajoen Kunnallislehti, 19.8.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  66. Ruokamessut kerää ja murtaa ruuanlaiton myyttejä. Kauhajoen Kunnallislehti, 24.6.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  67. Syömingeissä musiikkia, tanssia, syötävää. Kauhajoen Kunnallislehti, 31.8.2005. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  68. Ruokamessuilla testataan myyttejä. Kauhajoen Kunnallislehti, 2.9.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  69. Historia Kauhajoen Karhu. Viitattu 13.9.2009.
  70. Jari Sillanpää ja Sami Pitkämö sambakarnevaaleille. Kauhajoen Kunnallislehti, 15.7.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  71. Sambakulkueessa 60 tanssijaa. Kauhajoen Kunnallislehti, 16.7.2008. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  72. Ymparisto.fi Viitattu 4.7.2011
  73. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 148. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  74. a b Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto) (viitattu 14.9.2009)
  75. Grönroos, Matti: Kantatie 67 Kaskinen-Seinäjoki, 109 km Grönroos, Matti. Viitattu 14.9.2009.
  76. Grönroos, Matti: Kantatie 44 Kiikka(Sastamala)-Kauhajoki, 150 km Grönroos, Matti. Viitattu 14.9.2009.
  77. Paikkakuntien välimatkoja Suomessa Tiehallinto. Viitattu 14.9.2009.
  78. a b Hietaranta, Olavi: EFKJ.... Ilmailu, 1977, nro 2. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 14.9.2009.
  79. Kauhajoen lentokenttä EFKJ Kauhajoen kaupunki. Viitattu 14.9.2009.
  80. a b Kanerva, Kristiina: Rautatie – Pohjanmaan rata ja Suupohjan rata Kauhajoen kotiseutumuseo. Viitattu 14.9.2009.
  81. Radan kunnostus aikaisintaan 2011. Kauhajoen Kunnallislehti, 12.6.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.9.2009.
  82. Kun rautahepo saapui Kauhajoelle. Kauhajoen Kunnallislehti, 26.7.2001. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.9.2009.
  83. Rautatieasema muuttuu kodiksi. Kauhajoen Kunnallislehti, 25.7.2001. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.1.2014.
  84. Perusopetus Kauhajoen kaupunki. Viitattu 3.10.2009.
  85. Kauhajoen Nummijärven koulu kiinni jo ensi kesänä – Lasse Hautalan ääni ratkaisi! perusopetus.fi. Viitattu 14.10.2013.
  86. Lustilan koulu - ajankohtaista Kauhajoki. Viitattu 14.10.2013.
  87. Yrjänäisen koulun oppilaat suuntaavat innolla kohti uutta seikkailua Kauhajoki-lehti. Viitattu 14.10.2013.
  88. Yleistä tietoa Koulukeskuksesta Kauhajoki. Viitattu 14.10.2013.
  89. Kauhajoki äänesti tiukasti kouluratkaisusta Ilkka. Viitattu 31.1.2014.
  90. Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Koulutuskeskus Sedu. Viitattu 3.10.2009.
  91. a b c Opiskelu ja koulutustarjonta Suupohjan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.10.2009.
  92. Sydbottens yrkesinstitut Suupohjan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 3.10.2009. (ruotsiksi)
  93. Yhteystiedot Kauhajoen lukio. Viitattu 3.10.2009.
  94. Opistosta Kauhajoen evankelinen opisto. Viitattu 3.10.2009.
  95. Kauhajoen kansalaisopisto Kauhajoen kaupunki. Viitattu 3.10.2009.
  96. Risto Ahonen Eduskunta. Viitattu 13.9.2009.
  97. Koripallon hyväksi – taantumaa torjutaan!. Kauhajoen Kunnallislehti, 11.2.2009. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.9.2009.
  98. Painin Euroopan mestari Jani Haapamäki. Helsingin Sanomat, 4.4.2009. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.9.2009.
  99. a b c d e Athletes Born in Kauhajoki, Länsi-Suomen, Finland Sports Reference LLC. Viitattu 12.9.2009. (englanniksi)
  100. Lasse Hautala Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  101. Lenkkeri, Miia: Mitä kuuluu eteläpohjalaiseen kylään?. Itua, 2008, nro 1, s. 3. Pro Agria Etelä-Pohjanmaa. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 25.10.2012.
  102. Biografia Irina. Viitattu 12.9.2009.
  103. Pukkilan Jaska – pukkilankyläänen häjy Pukkilan Kyläyhdistys ry. Viitattu 13.9.2009.
  104. Hannu Kiukkonen, Itä-Länsi Pelaajakortti 2013 Pesäpalloliitto.
  105. a b Liikunta ja Vapaa -lehden kesänumero 2009. Kauhajoen Liikunta & Vapaa. Viitattu 12.9.2009.
  106. Musiikin moniottelija on kuollut. Ilkka, 5.1.2009. Seinäjoki: Sanomalehti Ilkka Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  107. Pekka Lähdetniemi FIBA Europe. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  108. Elävä arkisto / Urheilu / Kesäolympialaiset / Moskovan olympialaiset 1980 / Maaninka nosti Suomen mitalikantaa Yleisradio Oy. Viitattu 12.9.2009.
  109. Pohjalaisia nykykirjailijoita - Tuula Matintupa Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Viitattu 4.2.2014.
  110. Jorma Panula mtv3.fi. Viitattu 12.9.2009.
  111. Keijo Jaakola: Kauhajokelaista kirjallisuutta - Pelto, Pentti Juhani; Kauhajoen Museoyhdistys ry
  112. Samin Bio samipitkamo.com. Viitattu 12.9.2009.
  113. Honkanen, Pasi: Jukka Rautakorpi HPK:n valmentajaksi ensi kaudella. Helsingin Sanomat, 28.1.2008. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.9.2009.
  114. Ruismäki, Liisa Orvokki Kauhajoen Museoyhdistys ry. Viitattu 13.9.2009.
  115. Juho Sillanpää Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  116. Agnes Sjöberg – Suomen ja Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri, Tiedenaisia-sivusto, akka-info, Suomalaista naistutkimusta verkossa, Helsingin yliopisto. Viitattu 12.7.2014.
  117. Viljo Suokas Eduskunta. Viitattu 12.9.2009.
  118. Sari Viitasalo imdb.com. Viitattu 19.6.2011.

Aiheesta muualla

Filppula (Kauhajoki)

Filppula (puhekielessä myös Filppulankylä, Filppukylä ja Filippukylä) on kylä Kauhajoella. Kylässä toimii päiväkoti sekä neliluokkainen (1–4) koulu, jossa opetusta saa noin 80 oppilasta.Filppulan alueella sijaitsee vuonna 1954 perustettu tanssipaikka Kauhajoen Kasino. Kasinolla esiintyvät erilaiset artistit, yhtyeet ja tanssiorkesterit. Myös Kauhajoen Karhun järjestämät kesämarkkinat pidetään alueella.Koko Suomeen suhteutettuna Kauhajoella on toiseksi suurin romaniväestö. Kauhajoella romaneista suurin osa asuu Filppulan, Kuja-Kokon ja Aronkylän alueilla.Filppula muodostaa myös oman äänestysalueensa. Esimerkiksi vuoden 2000 presidentinvaaleissa Filppulan alueella Tarja Halosen kannatus oli 29,1 % ja Esko Ahon puolestaan 70,9 %.

Ikkeläjärvi (järvi)

Ikkeläjärvi on Kauhajoen itäosassa, Ikkeläjärven kylässä sijaitseva matala järvi. Suurin syvyys on 1,5 metriä. Pinta-alaa järvellä on 354 hehtaaria ja valuma-alue on kooltaan 5 500 hehtaaria. Järvi on Kyrönjoen valuma-alueen kolmanneksi suurin järvi. Ikkeläjärven tilavuus on 3,5 miljoonaa m³. Ikkeläjärvi kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen, ja sen laskujoki on Ikkelänjoki.Aikoinaan järvi aiottiin kuivata ja sitä on myös joiltain osin pengerretty. Kesävesipinnan korkeuden säätelemistä varten järveen on rakennettu lisäksi pohjapato. Ikkeläjärven rannoilla oli vuonna 2003 noin 60 kesämökkiä. Järvi lukeutuu Kauhajoen parhaimpiin vesilintualueisiin.Ikkeläjärvessä on muutamia saaria, joista suurimmat ovat Rakkaussaari järven pohjoisosassa sekä Pajusaari ja Klipusaari eteläosassa.

Irina (laulaja)

Irina Saari (o.s. Lahtinen, s. 10. toukokuuta 1975 Kauhajoki) on suomalainen laulaja, sanoittaja ja nykyisin myös säveltäjä. Hänen laulujensa tyylilajina on pop ja suomirock.

Jalasjärvi

Jalasjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asui sen lakkauttamishetkellä 7 779 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 830,42 km², josta 12,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys oli 9,51 asukasta/km². Jalasjärven naapurikunnat olivat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Parkano ja Seinäjoki.

Jalasjärvi liitettiin Kurikkaan vuoden 2016 alussa Jalasjärven ja Kurikan yhteisestä esityksestä.

Kantatie 44

Kantatie 44 on Sastamalan Kiikasta Kauhajoen Aronkylään kulkeva kantatie. Tien pituus on 150 kilometriä. Tie on kokonaisuudessaan kaksikaistainen ja laadultaan vaihteleva.

Karhujärvi (Kauhajoki)

Karhujärvi on Päntäneen kylässä Kauhajoella sijaitseva pienehkö järvi. Pinta-alaa sillä on 2,7 hehtaaria ja rantaviivaa kaikkiaan 0,6 kilometriä. Karhujärvi kuuluu Kariluoman valuma-alueeseen ja Lapväärtinjoen vesistöalueeseen.

Katikanluoma

Katikanluoma on Hyypän kylässä Kauhajoella virtaava luoma. Luoma saa alkunsa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston länsiosassa sijaitsevasta luonnonlähteestä. Lisäksi luoman suuosaan purkautuu maan alta pohjavettä. Alajuoksullaan Katikanluoma on uurtanut hienohiekkaisiin maakerroksiin jopa yli 20-metrisen Katikankanjonin. Luoma yhtyy Katikankanjonin alueella Kauhajokeen.Katikanluoma on latvajuoksullakin luonnontilassa. Luomassa elää purotaimenia, minkä lisäksi luoman varrella elää esimerkiksi vesipäästäisiä.Katikankanjonin alueella, Katikanluomassa oli 1940-luvun alkuun saakka toiminnassa ollut mylly.

Kauhajoki (joki)

Kauhajoki (myös Hyypänjoki) on Kauhajoella ja Kurikassa virtaava 73 kilometriä pitkä joki. Joki on yksi Kyrönjoen kolmesta päähaarasta Seinäjoen ja Jalasjoen ohella. Joki kuuluu Kauhajoen vesistöalueeseen ja Kauhajoen valuma-alueeseen. Kauhajoen alkulähteet sijaitsevat Lauhanvuoren alueella Kauhajoen ja Isojoen rajalla. Ylempänä Kauhajoki tunnetaan nimellä Hyypänjoki. Kauhajoen kaupungin keskustan jälkeen, Aronkylässä Kauhajokeen yhtyvät Kainastonjoki ja Ikkelänjoki. Kauhajoen ja Jalasjoen yhtyessä Kurikassa, alkaa varsinainen Kyrönjoen pääuoma.Kyrönjoen pääuoman vedestä poiketen Kauhajoen vesi ei ole yhtä tummaa. Veden happamuus pysyy tavallisesti välillä 5,5–7,5. Joessa on tavattu haukia, ahvenia, pikkunahkiaisia, kivisimppuja, mateita ja purotaimenia. Jokeen on lisäksi istutettu purotaimenia. Kauhajoella harjoitetaan muun muassa perho- ja uistinkalastusta.Viime vuosien aikana Kauhajoen keskustassa ja Hyypänjokilaaksossa on havaittu joen kasvavan umpeen, veden virtaaman olevan olematonta ja kortteikot ovat lisääntyneet. Syitä tähän on monia, mutta esimerkiksi patojen vaikutus, kuivat kesät sekä ojitukset ovat oleellisimpia. Myös Hyypässä sijaitsevan Pahalähteen vedenotto on yksi mahdollinen syy. Kesäisin Hyypänjokilaaksossa joessa on alkanut olla vettä vain hyvin vähän vedenoton alettua. Lisäksi virtaamasuuntaa ei aina edes voi havaita. Myös joenuoma on pienentynyt ja haukia on saapunut taimenten asuinsijoille.

Kauhajärvi (Kauhajoki)

Kauhajärvi on kylä Kauhajoen eteläosassa. Kylän läpi, Kauhajoelta Honkajoelle kulkee pohjois-eteläsuunnassa kantatie 44. Kylässä sijaitsee Kauhajärvi-niminen järvi, josta saa alkunsa Kyrönjokeen laskeva Kauhajoki.Kauhajärveltä on matkaa Kauhajoen keskustaan 27,5 kilometriä, Honkajoelle 27,6 kilometriä, Perä-Hyyppään 8,2 kilometriä, Hyyppään 15,5 kilometriä, Nummijärvelle 18,2 kilometriä ja Isojoelle 28,3 kilometriä.Kauhajärvellä on oma vuonna 1951 valmistunut kyläkirkko ja hautausmaa. Vuonna 1952 kylään valmistui Kauhajärven maa- ja kotitalousseuran seuraintalo Tapiola, johon Kauhajärven asukkaat alun perin kokoontuivat harrastamaan ja päättämään kylän asioista. Tapiolassa järjestettiin 1970-luvulla tansseja.

Kauhajärvi (järvi)

Kauhajärvi on Kauhajärven kylässä Kauhajoella sijaitseva järvi, jonka vesipinta-ala on 102 hehtaaria. Se kuuluu Kauhajoen valuma-alueeseen. Järven valuma-alue on 600 hehtaarin laajuinen. Kauhajärven laskujoki on Kauhajoki.

Kauhajärvi sijaitsee soiden ja viljeltyjen peltojen ympäröimänä, joten järveen kohdistuu suurta kuormitusta. Siksi järvi on erittäin tummavetinen ja voimakashumuksinen. Kauhajärvessä harrastetaan jonkin verran verkko- ja urheilukalastusta ja pääasillesena kalastona järvessä ovat kuha, kiiski, särki ja lahna. Järvi on monipuolinen myös linnustonsa puolesta.

Koskenkylä (Kauhajoki)

Koskenkylä on kylä Kauhajoen keskiosassa, Kauhajoen keskustasta kaakkoon. Kylä sijaitsee kantatie 44:n ja pohjois–eteläsuunnassa virtaavan Kauhajoen varrella. Kauhajoessa on Koskenkylän kohdalla vanha myllypato, jolla on maisemallista arvoa. Kylässä on toiminut aikoinaan myös Koskenkylän koulu, jossa 19. lokakuuta 1918 perustettiin Kauhajoen opettajayhdistys.Koskenkylästä on matkaa Kauhajoen keskustaan 3,8 kilometriä, Heikkilänkylään 1,3 kilometriä, Havuskylään 1,5 kilometriä ja Panulaan kolme kilometriä.Kauhajoen kapinaa seuranneiden kostotoimenpiteiden aikana 11. heinäkuuta 1808 venäläisen kenraali Vasili Orlov-Denisovin kasakat polttivat Koskenkylän ja läheisen Panulan alueen lähes kaikki torpat ja talot.14. tammikuuta 2000 54-vuotias kauhajokinen mies räjäytti suuren määrän räjähteitä Koskenkylässä, Kauhajoen rannassa, Harikko Oy:n kohdalla. Harikko Oy on Suomen Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja Matti Järviharjun omistuksessa. Räjähdyksen seurauksena lähialueen talot vavahtelivat ja ikkunoita rikkoutui. Räjähdys oli Järviharjun mukaan suunnattu häntä vastaan. Vuoden 1999 lopussa Järviharjun Aikalajärven rannassa sijainnut loma-asunto joutui pommi-iskun kohteeksi.

Kyrönjoki

Kyrönjoki (ruots. Kyro älv) on Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen vesistöalueen laskujoki. Sen suurin pituus on eri laskutapojen mukaan 80–200 kilometriä. Kolmasosa joen valuma-alueesta on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu nykyisten käsitysten mukaan osittain tai kokonaan monia kuntia, joista suurimmat ovat Vaasa, Isokyrö, Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka ja Kauhajoki Suurimmissa kunnissa asuu yhteensä noin satatuhatta ihmistä. Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Lisäksi joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.

Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa nykykäsitysten mukaan Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vaasan ja Mustasaaren kautta Perämeren Vassorinlahteen Mustasaaren Koivulahdessa pohjoispuolella.

Kyrönjoen vesistöalue on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on moreenipohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.

Kyrönjoen alue on loivapiirteinen topografialtaan. Alueella on paljon Itämeren litorinavaiheen aikana kehittynyttä hapanta alunamaata. Litorinameren aikana merenpohjalle sedimentoitunut savi sisältää paljon merivedestä peräisin olevia sulfideja. Kun sulfidi esimerkiksi pohjavesipinnan laskiessa hapettuu rikkihapoksi, se muodostaa helposti veteen liukenevia happamia suoloja. Happamuus on yksi Kyrönjoen leimallisia piirteitä, se aiheuttaa kalakuolemia ja on erityisen haitallista mädille ja kalanpoikasille.lähde?Kyrönjoen kalasto on melko rikasta. Varsinkin suistoalueella esiintyy noin 60 kalalajia, joista suuri osa on merikaloja. Kyrönjoen suisto toimii koko yhtenä Merenkurkun alueen kalojen tärkeimpänä kutu- ja poikastuotantoalueena. Ajoittaisella happamuudella on siis merkittävä vaikutus koko Merenkurkun kalakantojen kehitykseen. Kyrönjoen kalakantoja hoidetaan istutuksilla. Jokeen on istutettu muun muassa lohta, taimenta, siikaa ja harjusta.Tulvasuojelun ja vesivoiman takia on Kyrönjoen vesistöalueen yhteyteen rakennettu Liikapuron, Pitkämön, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvet, Orisbergin Kotilammi sekä Malkakosken tekokoski.

Lasse Hautala

Lasse Tapani Hautala (s. 22. tammikuuta 1963 Kauhajoki) on keskustalainen poliitikko ja entinen kansanedustaja. Hän on toiminut kansanedustajana vuosina 2003–2007 ja uudelleen vuodesta 2009 lähtien kevääseen 2019.

Luettelo Kauhajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Luettelo Kauhajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää eteläpohjalaisessa Kauhajoen kaupungissa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.

Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Pukkila (Kauhajoki)

Pukkila on kaupunginosa, joka sijaitsee Kauhajoen eteläosassa, noin kahden kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta. Pukkilassa on ala-aste nimeltä Pukkilan koulu. Pukkila on myös Kauhajoen rikkain kaupunginosa.

Sahankylä (Kauhajoki)

Sahankylä on kylä Kauhajoen koillisosassa, Aronkylän ja Lustilan sekä Ikkeläjärven välissä. Kylän läpi kulkee länsi–itäsuunnassa Ikkeläjärventie (paikallistie 17109). Asukkaita Sahankylässä on noin 200 (2007). Kylä sijaitsee 118 metrin korkeudessa merenpinnasta.

Kylässä toimii vuonna 1951 perustettu koulu, jossa on luokat 1–6. Kun naapurikylä Ikkeläjärveltä vuonna 1999 lakkautettiin koulu, oppilaat siirtyivät sieltä Sahankylän kouluun.

Sotkanluoma

Sotkanluoma on Kauhajoella virtaava luoma. Luoma saa alkunsa

Sotkankankaalta, Sahankylän eteläpuolelta. Luoma yhtyy Ikkelänjokeen Lustilan kylässä. Yksi Sotkanluoman tärkeimmistä sivuhaaroista on Keevelinluoma.Luomassa oli ainakin vielä 1990-luvun alussa purotaimenia. Yläjuoksullaan Sotkanluoma virtaa kuivassa ja eroosioherkässä maastossa. Sotkanluoman valuma-alueella on suoritettu aikoinaan metsien ojituksia ja luomaan on kertynyt tämän vuoksi ojaeroosion kuljettamaa lietettä. Eroosiota on pyritty vähentämään rakentamalla Sotkanluomaan laskevien ojien suille saostusaltaita, jotka ovat kuitenkin täyttyneet vedellä nopeasti.Sotkanluoman alajuoksulla toimi aikoinaan jauhomylly. Se rakennettiin 1900-luvun alkupuolella. Myllyssä oli turbiini, jonka ansiosta sitä voitiin käyttää 6–7 tuntia taukoamatta.Sotkanluoma on kertoman mukaan ollut sotkien pesimäpaikka, josta se on nimensäkin saanut.

Vaasan vaalipiiri

Vaasan vaalipiiri (vaaleihin 1995 asti Vaasan läänin vaalipiiri) on yksi eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä. Vaalipiiristä valittiin vuoden 2015 vaaleissa 16 kansanedustajaa, mikä on 8,0 % kaikista kansanedustajista. Nimestään huolimatta vaalipiiri kattaa kolme lounaisinta Pohjanmaan maakuntaa eli Etelä-Pohjanmaan maakunnan, Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Vaasan lisäksi koko rannikon Pohjanmaan maakunnan alueet.

Vaalipiiriin kuuluvat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Perho, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Toholampi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri ja Ähtäri.

Vaalipiirin entisiä kuntia ovat Alahärmä, Alaveteli, Bergö, Björköby, Himanka, Jalasjärvi, Jepua, Jurva, Kaarlela, Koivulahti, Kortesjärvi, Kälviä, Lapväärtti, Lehtimäki, Lohtaja, Maksamaa, Munsala, Nurmo, Oravainen, Peräseinäjoki, Petolahti, Pirttikylä, Purmo, Raippaluoto, Siipyy, Sulva, Teerijärvi, Tiukka, Töysä, Ullava, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Ylihärmä, Ylimarkku, Ylistaro, Ähtävä ja Öja.

Vääräjärvi (Kauhajoki)

Vääräjärvi on Kauhajoella, Lauhanvuoren kansallispuiston alueella sijaitseva pienehkö järvi. Pinta-alaa sillä on 1,9 hehtaaria ja rantaviivaa kaikkiaan 0,8 kilometriä. Vääräjärvi kuuluu Paholuoman yläason valuma-alueeseen sekä Karvianjoen vesistöalueeseen.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.