Karbala

Karbala[1](arab. كربلاء‎, Karbalā), aiemmin Kerbala, on kaupunki Irakissa, 100 kilometriä lounaaseen Bagdadista. Vuonna 2011 sen väkiluku oli 675 000 asukasta.[2] Koko Karbalan piirikunnan väkiluvuksi arvioitiin 76 prosenttia Karbalan maakunnan 1,012 miljoonasta asukkaasta, mikä oli noin 770 000 asukasta (vuonna 2013).[3] Kyseessä on maakunnan hallintokaupunki. Šiiamuslimeille se on yksi maailman pyhimmistä paikoista Mekan, Medinan ja Najafin jälkeen.

Karbala joka hyötyy sekä maanviljelystä että pyhiinvaeltajista. Kaupungin vanha puoli on uskonnollinen keskus ja uudessa kaupungissa sijaitsevat asuintalot, virastot ja koulut.

Vanhan kaupungin keskus on Husain ibn Alin, profeetta Muhammadin tyttärenpojan hauta, joka on pyhiinvaelluskohde etenkin Karbalan taistelun (10. lokakuuta 680) vuosipäivänä. Husainin muistoksi vietettävän ashura-juhlan aikaan kaupungissa vierailee miljoonia pyhiinvaeltajia.[4]

Karbala
كربلاء
Karbala helmikuussa 2008

Karbala helmikuussa 2008

Karbala

Koordinaatit: 32°37′N, 44°2′E

Valtio Irak
Maakunta Karbala
Piirikunta Karbalan piirikunta
Väkiluku (2011) 675 000

Historia

Pyhän paikan synty

Iran Battle of Karbala 19th century
Iranilainen maalaus Karbalan taistelusta 1800-luvulta.

Ennen islamin saapumista alueelle Karbala oli vain osa kylien rykelmää. Siitä tuli tärkeä pyhä kaupunki Husain ibn Alin kuolemaa seuranneiden tapahtumien johdosta. Kalifi Muawija I:n kuoltua vuonna 680 Husain julistautui tämän seuraajaksi, mutta Muawijan poika Jazid I oli myös julistautunut kalifiksi. Tätä seurasi Karbalan taistelu, jossa Husainin noin 70-henkeä käsittänyt seuraajien joukko kohtasi Jazidin paljon suuremman armeijan. Husain sai surmansa ja kertomus taistelusta ja Husainin traagisesta kuolemasta on olennainen osa šiialaisuutta. Husainin perhe vapautettiin vankeudesta vuonna 682 ja he vierailivat Husainin haudalla Karbalassa ennen paluutaan Medinaan. Tätä seurasi Kufassa vaikuttaneen šiiajohtaja Sulayman ibn Suradin vierailu, jonka tarkoituksena oli päästä eroon häpeästä, joka johtui siitä, että hänen epäonnistui auttaa Husainia. Tapa yleistyi ja se sai lopulta myös useiden tunnettujen uskonoppineiden kannatuksen. Osa heistä jopa vertasi matkaa Karbalaan hadž-matkaan Mekkaan.[5]

Sunnalaiset abbasidit kielsivät tällaiset matkat kaupunkiin ja he tuhosivat Husainin haudan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt lopettamaan tapaa, vaan hautapaikkaa rakennettiin pikkuhiljaa suuremmaksi. 1000-luvulla haudan päälle rakennettiin sitä suojaamaan rakennelma ja haudan ympärille tuli torikauppoja ja lopulta muuri. Kun Ibn Battuta vieraili kaupungissa vuosina 1326–1327 hän kuvaili sitä pieneksi kaupungiksi palmujen varjossa Eufratin varrella. Myöhemmin Karbalaa hallitsivat persian Safavidit, jotka šiialaisina sallivat kaupungin toimia sen pyhän kaupungin roolissa. Sunnalaisten ja šiialaisten välit säilyivät kuitenkin edelleen kireinä. Vuonna 1801 joukko wahhabilaisia sunnimuslimeja tuli kaupunkiin ja surmasivat sen asukkaita ja tuhosivat Husainin pyhätön. Kaupunki toipui nopeasti ympäri maailmaa asuvien šiialaisten lahjoitusten turvin. Osmanien valtakunnan aikana šiialaisten sallittiin vierailla kaupungissa ja suorittaa rituaalejaan samaan tapaan kuin aiemminkin. Paikallinen kuvernööri Medhat pašša alkoi vuonna 1871 rakennuttaa virkataloja pyhätön läheisyyteen.[5]

Nykypäivä

Karbala 07402u
Valokuva Karbalasta vuodelta 1932.

1900-luvulla kaupungin asemaa pyhänä kaupunkina uhkasivat arabinationalismi ja sekularismi. Uudenaikaiset valtion hallinnon haarat veivät valtaa uskonoppineilta, jotka olivat perinteisesti hallinneet kaupunkia. Itsenäisessä Irakissa Karbala oli šiialaisten tärkeä keskus muuten sunnimuslimien johtamassa maassa. Tilanne synnytti luonnollisesti jännitteitä ja esimerkiksi vuonna 1977 satoja pyhiinvaeltajia pidätettiin. Tilannetta kiristi entisestään Iranin vallankumous vuonna 1979, joka nostatti valtaan šiialaisen uskonoppineen ajatollah Ruhollah Khomeinin. Khomeini oli asunut jonkinaikaa Irakissa ja hänellä oli läheiset yhteydet maan šiiajohtajiin. Irakin–Iranin sota ei myöskään helpottanut jännitteitä.[5]

Irakin hyökättyä Kuwaitiin ja sen kärsittyä tappion seuranneessa Persianlahden sodassa Karbalasta tuli taistelukenttä šiiakapinallisten ja Irakin tasavaltalaiskaartin välillä. Tasavaltalaiskaartien onnistui kukistaa kapinalliset kaksi viikkoa kestäneiden taistelujen jälkeen. Suuri osa kaupungista tuhoutui taisteluissa ja sen jälleenrakennusta hidasti Irakille langetetut taloussanktiot. Sittemmin pyhiinvaeltajien ja turvallisuusjoukkojen välillä syttyi kahakoita myös vuosina 1998 ja 1999 kun matkat kaupunkiin yritettiin estää. Saddam Husseinin kukistuttua irakin sodan jälkeen pyhiinvaeltajat saattoivat jälleen saapua kaupunkiin vapaasti. Toukokuussa 2004 amerikkalaisten joukot taistelivat kolmen viikon ajan Muqtada al-Sadrin johtamien joukkojen kanssa. Taistelut hävittivät jälleen kaupunkia ja ne päättyivät vasta al-Sadrin joukkojen vetäydyttyä.[5]

Kaupunkikuva

Kerbela Hussein Moschee
Imaami Husainin pyhättö.
ملعب كربلاء الدولي
Karbalan kansainvälinen jalkapallostadion.

Karbala on suurimmaksi osaksi nykyaikainen kaupunki ja sen vanhakaupunki käsittää sen keskuksen. Sen ytimessä on imaami Husainin ja hänen seuraajiensa pyhättö, jossa myös Husainin hauta sijaitsee. Sen läheisyydessä on Al-Abbas ibn Alin pyhäkkö. Yhteensä kaupungissa on yli 100 moskeijaa, joista osa on sunnalaisia. Kaupungin muihin šiialaisiin pyhätöihin lukeutuu turkoositiilinen Husainin serkulle Uwanille omistettu kupoli. Kaupungin kultaisen portin eli Bab ad-Dhahabin vieressä sijaitsee paikka, jossa Husain sai surmansa eli Qatl-gah. Kaupungissa on myös useita madrasoja ja kirjastoja. Se on tunnettu uskonnollisista teksteistään ja myös uskonoppineistaan.[5]

Al-Abbasin moskeijan yhteydessä toimii Al-Abbasin moskeijan kirjasto ja käsikirjoituskokoelma elektronisten kirjojen kokoelmineen.[6][7] Tämä kirjasto mainittiin kesällä 2017 yhtenä kolmesta VIAF-luokittelun koekäyttöön osallistuneista organisaatioista Brasilian ja Islannin kansalliskirjastojen ohella.[7]

Lähteet

  1. Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 84. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. (suomeksi)
  2. Iraq citypopulation.de. Viitattu 5.3.2013.
  3. Kerbala Iraq. Governorate profile (pdf) 2013. Joint Analysis Unit, United Nations, iau-iraq.org. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
  4. Miljoonat kerääntyivät shiiamuslimien juhlapäivän viettoon Irakissa Yle uutiset. Yleisradio. Viitattu 26.7.2015.
  5. a b c d e Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 213-215. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8. (englanniksi)
  6. The electronic library at the al-Abbas's (p) Holy Shrine is a source of knowledge for the researchers and students 23.5.2017. alkafeel.net. Viitattu 25.8.2017. (englanniksi)
  7. a b VIAF: The Virtual International Authority File viaf.org. Viitattu 25.8.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Ahmad Shah Qajar

Ahmad Shah Qajar (21. tammikuuta 1898 – 21. helmikuuta 1930) oli Persian viimeinen Qajar-dynastian šaahi, joka hallitsi Irania 16. heinäkuuta 1909 – 31. lokakuuta 1925, kunnes hänet syrjäytettiin Reza Pahlavin johdolla.

Ahmad astui riikinkukkovaltaistuimelle 16. heinäkuuta vuonna 1909, kun hänen isänsä Mohammad Ali Shah oli luopunut kruunusta ja paennut maasta. Ahmad Shah Qajar joutui kahden suurvallan, Venäjän ja Ison-Britannian pelinappulaksi etenkin vuonna 1917, kun Britannia halusi hyökätä Venäjän kimppuun vuoden 1917 vallankumouksen aikana.

Ahmad Shah syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella vuonna 1921 Reza Pahlavin johdolla. Šaahin perhe ajettiin maanpakoon vuonna 1923.

31. lokakuuta vuonna 1925 Reza Pahlavi julisti itsenä šaahiksi. Ahmad Shah Qajar kieltäytyi luopumasta vallasta perustuslailliseksi monarkiksi. Ottomaanien valtakunnan sulttaani lupasi auttaa, mutta Ahmad Shah Qajar kieltäytyi asiasta osittain siksi, ettei Persia joutuisi Ottomaanien valtakunnan vaikutusvaltaisuuteen.

Ahmad Shah Qajar kuoli vuonna 1930 Neuilly-sur-Seinessa, Pariisin ulkopuolella, Ranskassa. Hänen veljensä prinssi Mohammad Hassan Mirza julisti maanpaossa itsensä Qajar-dynastian päämieheksi veljensä kuoleman jälkeen.

Alaa Mashzoub

Alaa Mashzoub (arab. علاء مشذوب‎; 24. heinäkuuta 1968 – 2. helmikuuta 2019 Karbala, Irak) oli irakilainen kirjailija. Hän oli kriittinen kirjailija, joka kirjoitti palkittuja romaaneja ja novellikokoelmia.Mashzoub ammuttiin kotinsa lähellä Karbalassa 2. helmikuuta 2019. Motiivi ei ole tiedossa.Mashzoub valmistui Bagdadin yliopistosta 1993. Hän aloitti kirjoittajanuransa paikallislehdissä ja julkaisi myöhemmin novelleja ja romaaneja. Hän kirjoitti kotikaupunkinsa historiasta kaksiosaisen teoksen A Summary of Karbala Cultural History. Esikoisteos, runokokoelma In the Homeland and Nationalism, ilmestyi 2008, ja siinä hän arvosteli ulkomaiden puuttumsta Irakin asioihin ja papiston roolia.Muita Mashzoubin teoksia ovat The Chaos of the Nation (2014) Crime on Facebook (2015) ja The Jewish Baths (2017). Hän sai useita palkintoja niin kirjoittajana kuin elokuvantekijänäkin. Hän sai palkinnon dokumenttielokuvasta Doors and Windows ja kirjallisuuspalkinnon Katara Prize for Arabic Fiction.

Ali Akbar Salehi

Ali Akbar Salehi (pers. ‏علی اکبر صالحی‎‎; s. 1949 Karbala, Irak) on iranilainen fyysikko ja poliitikko. Hänestä tuli joulukuussa 2010 Manouchehr Mottakin seuraaja maansa ulkoministerinä. Hän oli aiemmin toiminut heinäkuusta 2009 Iranin atomienergiajärjestön johdossa. Lisäksi hän on toiminut Islamilaisen yhteistyöjärjestön varapääsihteerinä ja Mohammad Khatamin presidenttiyden aikana maansa edustajana Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä. Salehilla on tohtorinarvo Massachusetts Institute of Technologysta.Salehista tuli vuonna 2009 myös yksi Iranin lukuisista varapresidenteistä. Hän on työskennellyt Isfahanin yliopistolla ja toiminut 1980–1990-luvuilla Sharifin teknologian yliopiston rehtorina.

Baabilaisuus

Baabilaisuus (kirjoitetaan myös Babilaisuus) on uskonnollinen liike, jonka juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se kukoisti Persiassa vuodesta 1844 vuoteen 1852. Baabilaisuuden perusti Sayyid Ali Muhammad Shirazi, joka myöhemmin otti nimekseen Bab (portti). Hänen kautensa alkoi šaikhilaisuuden johtajan Sayyid Kazimin kuoleman jälkeen vuonna 1844. Bab kehitti šaikhilaisuutta radikaalimman ja šiialaisuuden valtavirran vastaisen liikkeen. Hänen kuolemansa jälkeen Baha’ullah perusti baabilaisuuden pohjalta bahai-uskonnon.

Fatima Zahra

Fatima bint Muhammad, tunnetaan paremmin nimellä Fatima Zahra (arab. فاطمة‎‎, fāṭimah, noin 605–632) oli profeetta Muhammadin tytär Muhammadin ensimmäisen vaimon Khadija bint Khuwailid al-Kubran kanssa.

Husain ibn Ali

Husain ibn Ali ibn Abi Talib (arab. حسين إبن علي إبن أﺑﻲ طالب‎, 626 Medina – 680 Karbala) oli profeetta Muhammadin tyttären poika ja Alin toinen poika. Muslimien mukaan hän toimi kolmantena Imaamina.

Husain tapettiin Karbalan taistelussa vuonna 680. Tästä sai alkunsa šiialaisten vuosittainen marttyyritapahtuma ašura.

Irak

Irakin tasavalta eli Irak (arab. العراق‎, al-‘Irāq; kurdiksi كۆماری عێراق, Komarî Êraq) on tasavalta Lähi-idässä. Irakin naapurimaita ovat Saudi-Arabia, Kuwait, Syyria, Turkki, Jordania ja Iran. Väkiluku on noin 40 miljoonaa ja pinta-ala noin 430 000 neliökilometriä. Irakin pääkaupunki on Bagdad, jossa asuu noin 8 770 000 ihmistä. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Mosul ja Basra. Väestö jakautuu pääosin kolmeen ryhmään kielen ja uskonnon perusteella: kaksi kolmannesta väestöstä on arabeja, loput kurdeja. Suurin osa arabeista on šiiamuslimeja, mutta sunnimuslimeja on noin kolmannes koko väestöstä. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita. Maassa käytiin Irakin sota vuosina 2003–2010.

Irakin hyökkäys 1988

Irakin hyökkäys 1988 oli Irakin tekemä hyökkäys Irakin–Iranin sodassa pitkälle Iraniin. Tämä johti tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin maiden välillä elokuussa 1988.

Irakin maakunnat

Irakin maakunnat (muhafazat, yksikössä muhafazah) ovat Irakin ylimmän tason aluehallintoyksiköitä. Ne jaetaan paikallishallintoa varten piirikuntiin (qadha) ja nämä edelleen nahiya-nimisiin alueisiin.

Karbala (maakunta)

Karbala (arab. كربلاء‎, Karbalāʾ, joskus muodossa Kerbala) on Irakin keskiosassa, Bagdadin lounaispuolella sijaitseva kuvernoraatti (maakunta). Se kattaa 5 034 neliökilometriä, mikä on noin prosentti Irakin pinta-alasta.Kuvernoraatin väkiluku oli vuoden 1997 väestönlaskennassa 594 235. Vuonna 2013 asukkaita arvioitiin olevan 1,012 miljoonaa. Väestöstä 66,5 prosenttia asui kaupungeissa ja 33,5 prosenttia maaseudulla.Väestön keskimääräinen vuotuinen bruttokansantulo vuonna 2012 oli 11 230 USD henkeä kohden (PPP). Samaa vuotta kuvaava inhimillisen kehityksen indeksi oli 0,680. Vuonna 2011 kaikkiaan 11,4 prosenttia väestöstä eli kansallista köyhyysrajaa (2,5 Yhdysvaltain dollaria päivässä) vaatimattomammin. Tämä oli Irakin keskimääräistasoa (keskimäärin 11,5 % väestöstä eli köyhyysrajaa vähemmällä).Maakunnan elinkeinoista mainittakoon ovat turismi, maatalous, öljynjalostus ja säilyketeollisuus. Seudulla kasvatetaan taatelipalmuja ja sitrushedelmiä.

Kuvernoraatti jakautuu kolmeen piirikuntaan:

Ain al-Tamur (2 % väestöstä),

al-Hindiyya (al-Hindiya, 22 %) ja

Karbala (76 %).Kuvernoraatin pääkaupunki on Karbalan kaupunki, joka sijaitsee linnuntietä 85 kilometriä Bagdadista etelälounaaseen. Karbala on eräs šiiamuslimien pyhimmistä kaupungeista. Siellä käy miljoonia pyhiinvaeltajia vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2013 raportoitiin 15 miljoonasta pyhiinvaeltajasta imaami Hussainin muistoksi järjestettynä pyhiinvaellusajankohtana.

Karbala 5

Karbala 5 (Karbala/Kerbala 5/V) oli Iranin tekemä suurhyökkäys Irakin–Iranin sodassa vuoden 1987 alussa. Iran pyrki valtaamaan Basran satamakaupungin ja pääsikin lähelle Basraa, mutta hyökkäys tyrehtyi sinne. Tätä ankaraa taistelua pidetään sodan suurimpana, ja sodan loppuvaiheen alkuna.

Iranin parlamentin puhemies Rafsanjani julisti voittoa Basran porteilla käytävien taistelujen jälkeen. Virallisesti tämän hyökkäyksen oli määrä vallata Karbalan pyhä kaupunki. Iranin oli määrä tällä hyökkäyksellä vallata Basra ja toisaalta yhdistää faon niemimaan joukot muihin Iranin joukkoihin. Hyökkäys tehtiin talvella, jolloin Irakin panssarit juuttuivat helposti liejuun.

Karbalan taistelu

Karbalan taistelu tai Karbalan murhenäytelmä tapahtui islamilaisen historiankirjoituksen mukaan 10. lokakuuta 680 Karbalan kaupungissa, joka sijaitsee nykyisessä Irakissa. Vastakkain olivat umaijadit johtajanaan Jazid I ja toisella puolella Husain ibn Alin, Muhammadin tyttärenpojan, joukot kannattajineen. Taistelun tuloksena Husain surmattiin yhdessä noin seitsemänkymmenen sukulaisen ja kannattajan kanssa.Kertomus Karbalan taistelusta korostaa Husainin marttyyriutta ja erilaisia kärsimyksiä. Vastapuolen joukot estivät Husainin seurueelta pääsyn Eufrat-virran äärelle, minkä takia he kärsivät kolme päivää janoa. Erityisesti muistellaan Husainin 6 kk ikäisen lapsen surmaamista. Hän istui isänsä sylissä, kun vihollisen nuoli tappoi hänet. Husainin oma kuolema kuvataan monivaiheisesti ja pieniä yksityiskohtia myöten.

Šiialaisuudessa Karbalan taistelu ja Husainin marttyyrikuolema nähdään maailmanhistorian taitekohtana. Kaikki historian tapahtumat tähtäsivät tähän marttyyrikuolemaan ja Husainin veri tulee tahrimaan koko loppuhistorian. . Jumala kertoi tapahtumasta jo aikaisemmin islamin profeetoille ja he olivat kaikki surreet Husainin marttyyrikuolemaa.Šiialaisuudessa Husainille on varattu syntien lunastajan rooli – eräänlainen vastine kristinuskon Jeesukselle. Yksikin Husainin marttyyrikuolemasta vuodatettu kyynel varjelee muslimia Helvetin tulelta.Karbalan murhenäytelmän muisteleminen on toistuva, vuoden tärkein tapahtuma šiialaisille. Kymmenen päivää kestävää sureminen huipentuu viimeisen päivän ashura-juhlaan. Šiialaiset muistelevat tapahtumaa kulkuein, suruliputuksin ja marttyyrinäytelmin. Juhla ulottuu usealle päivälle, ja siihen liittyy taistelua koskevien runsaiden perimätietojen kertominen jälkipolville pienissä kodikkaissa illanvietoissa, joita varakkaat kansalaiset tarjoavat naapuristolleen. Yksi päivä omistetaan naisten kärsimyksien muistelemiseen.

Luettelo Irakin kaupungeista

Tämä on luettelo keskeisimmistä Irakissa sijaitsevista kaupungeista.

Abu Ghraib

Amara

Arbil

Bagdad

Baiji

Balad

Baquba

Basra

Dahuk

Diwaniyya

Falluja

Faw

Halabdja

Haditha

Hilla

Hit (Heet)

Iskandariyya (Alexandria)

Kazimiyya (piirikunta, osa Bagdadin suurkaupunkia)

Karbala

Kirkuk

Kut

Mahmudiyya

Mosul

Najaf

Nasiriyya

Qaim

Ramadi

Rutba (ar-Rutba)

Samarra

Samawa

Sinjar

Sulaimaniyya

Tadji (Taji)

Tal Afar

Tikrit

Umm Qasr

Zaxo (Zahu)

Zuibar

Luettelo Irakin–Iranin sodan sotilasoperaatioista

Luettelo Irakin–Iranin sodan sotilasoperaatioista

Luettelo vastarintaryhmistä Irakissa

Tällä sivulla luetellaan Irakissa toimivia vastarintaryhmiä.

Mohammad Ali Shah

Mohammad Ali Shah Qajar (pers. ‏محمدعلی شاه قاجار‎)‎ (21. kesäkuuta 1872 – 5. huhtikuuta 1924) oli Persian šaahi 8. tammikuuta 1907–16. heinäkuuta 1909.

Mohammad Ali Shah vastusti perustuslakia, jonka hänen isänsä ja edellinen šaahi Mozzafar-al-Din Shah ratifioi. Vuonna 1907 Mohammad Ali syrjäytti Iranin kansalliskokouksen (eduskunnan) ja kumosi perustuslain, koska se muistutti islamilaista lakia.

Šaahi tulitti Kansalliskokouksen rakennusta Venäjältä ja Isolta-Britannialta saamiensa sotilaiden avulla. Perustuslakia tukevat joukot yhdistivät voimansa, marrsivat heinäkuussa 1909 Teheraniin ja šaahi joutui luopumaan kruunusta ja pakenemaan Venäjälle.Mohammad Ali Shah pakeni Odessaan Venäjälle. Mohammad Ali suunnitteli paluuta Iraniin ja lähti Odessasta ja saapui laivalla vuonna 1911 Astarabadiin, Iraniin, mutta hänet karkoitettiin maasta.

Mohammad Ali Shah pakeni Konstantinopoliin ja kuoli San Remossa, Italiassa 5. huhtikuuta vuonna 1924. Hänet on haudattu Imaami Alin mausoleumiin Karbalaan, Irakiin.

Hänen pojastaan Ahmad Shah Qajarista tuli uusi hallitsija yhdentoista vuoden ikäisenä.

Pyhä kaupunki

Pyhä kaupunki on jollekin uskonnolle symbolisesti tärkeä kaupunki, joka liittyy usein kiinteästi kyseisen uskonnon historiaan. Pyhä kaupunki on tyypillisesti tärkeä pyhiinvaelluskohde, mikä tuo kaupungille vaurautta ja vahvistaa kaupungin uskonnollisen eliitin poliittista asemaa suhteessa valtion muihin valtakeskuksiin. Pyhä kaupunki on usein myös uskonnollinen hallintokaupunki ja uskonnon opillinen keskus. Kaupungin symbolinen merkitys tekee pyhästä kaupungista paljon tärkeämmän kuin sen pelkkä strateginen merkitys olisi. Tämä tekee kaupunkiin kytkeytyvistä poliittisista kiistoista erityisen vaikeita, mistä tunnettu esimerkki on Jerusalem.Jerusalem on pyhä kaupunki niin juutalaisuudelle, kristinuskolle kuin islamillekin. Juutalaisuuden muut pyhät kaupungit ovat Hebron, Safed ja Tiberias. Rooma on katolilaisten pyhä kaupunki. Mekka ja Medina ovat tärkeimmät kaikille islamin suuntauksille pyhät kaupungit. Šiialaisuuden tärkeimmät pyhät kaupungit ovat Najaf, Karbala, Kazimijja ja Samarra. Hindulaisuuden seitsemän muinaista pyhää kaupunkia ovat Ayodhya, Mathura, Haridwar, Varanasi, Kanchipuram, Dvaraka ja Ujjain. Cusco oli Inkavaltakunnan pyhä kaupunki.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.