Kansallispuisto

Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jonka ensisijainen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta, mutta niihin sisältyy usein kansallismaisemia, luonnonnähtävyyksiä ja virkistyspalveluja. Kansainvälinen luonnonsuojeluliiton ja monien maiden tekemät määritelmät eroavat hieman toisistaan.

Parque Nacional Los cardones
Los Cardones kansallispuisto, Argentiina.

Määritelmä

Kansallispuistot kuuluvat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton luokan II luonnonsuojelualueisiin. Siihen kuuluvat alueet ovat luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia, ja niiden tarkoituksena on ekologisten prosessien, lajien ja ekosysteemien suojelu. Kansallispuistot mahdollistavat kuitenkin myös tutkimuksen, opetuksen, henkisen hyvinvoinnin, virkistyskäytön, retkeilyn ja matkailun.[1]

Kansallispuistojen määritelmä kuitenkin vaihtelee hieman maittain. Suomen luonnonsuojelulaissa kansallispuisto määritellään hyvin samalla tavalla kuin IUCN:n kansallispuistokuvauksessa.[2]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Heinonen & Juvonen, s. 15.
  2. Heinonen & Juvonen, s. 11.

Aiheesta muualla

  • [1] luontoon.fi
Ahvenlammi (Ylöjärvi, Länsi-Aure)

Ahvenlammi on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Länsi-Aureessa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Ahvenlammi on osa Aurejärven aluetta.

Channel Islandsin kansallispuisto

Channel Islandsin kansallispuisto (engl. Channel Islands National Park) on Yhdysvaltojen Kalifornian osavaltiossa, Tyynen valtameren saarilla sijaitseva kansallispuisto. Se julistettiin Yhdysvaltain kansalliseksi suojelumonumentiksi vuonna 1938 ja kansallispuisto siitä tehtiin 5. maaliskuuta 1980. Puiston 1 009,10 km² laajuista aluetta hallinnoi Yhdysvaltain muiden kansallispuistojen tapaan National Park Service.

Puistossa elää yli 2 000 kasvi- ja eläinlajia. Saarilla ja niiden lähiympäristössä elää muun muassa merileijonia, saarikettuja, kirjohylkeitä ja jopa sinivalaita. 145 saaren lajeista ei löydy mistään muualta.

Haleakalān kansallispuisto

Haleakalān kansallispuisto (engl. Haleakalā National Park) on Yhdysvaltojen Havaijin osavaltion Maui-saarella sijaitseva kansallispuisto. Haleakalā oli vuodesta 1916 alkaen osa Havaijin kansallispuistoa. Vuonna 1961 Havaijin kansallispuisto jaettiin kahdeksi eri kansallispuistoksi, Haleakalāksi ja Hawaii Volcanoesin kansallispuistoksi. Haleakala peittää 118 km² laajuisen alueen, ja sitä hallinnoi maan muiden kansallispuistojen tapaan National Park Service.

Nimi Haleakalā on havaijia ja tarkoittaa "auringon taloa". Paikallisen legendan mukaan Maui-jumala vangitsi auringon sinne pidentääkseen päivää. Puistossa on myös samanniminen tulivuori, joka purkautui viimeksi vuonna 1790.

Haleakalā on jaettu kahteen osioon, huippualueeseen ja Kipahuluun. Huippualueella sijaitsee puiston suosittu nähtävyys, Haleakalā-kraatteri. Se on noin 3,2 kilometriä leveä, 11 kilometrin pituinen ja noin 800 metriä syvä. Toinen huippualueen nähtävyys on myös Hosmer Grove, alueelle eksoottisista kasveista koostuva metsä, jossa on muun muassa setripuita Himalajalta ja eukalyptusta Australiasta. Paikalliset puulajit eivät ole kestäneet kilpailua vieraiden puulajien kanssa ja ovat täten harvemmassa Hosmer Grovessa.

Kipahulu on toinen puiston osista, ja se sijaitsee Kipahulu-laaksossa. Alue on kuuluisa lukuisista vesialtaistaan, joissa viihtyy paitsi turisteja myös harvinaisia kalalajeja. Kipahulu sijaitsee vulkaanisella alueella, ja alueen kasvillisuus onkin joutunut sopeutumaan sen omituisiinkin olosuhteisiin.

Haukilampi (Ikaalinen, Kovero)

Haukilampi on Pirkanmaalla Ikaalisissa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Haukilampi on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.

Heinälammi (Ruovesi, Pourunperä)

Heinälammi on Pirkanmaalla Ruovedellä Pohtion kylän lähellä sijaitseva lampi.

Iso Seitsemisjärvi

Iso Seitsemisjärvi on Pirkanmaalla Ylöjärven Länsi-Aureella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Iso Seitsemisjärvi on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.

Kaakkolammi (Ruovesi, Pohtio)

Kaakkolammi on Pirkanmaalla Ruovedellä Pohtion kylän lähellä sijaitseva lampi.

Kalliojärvi (Ruovesi, Pourunperä)

Kalliojärvi on Pirkanmaalla Ruovedellä Pourunperän kylän lähellä sijaitseva järvi.

Kirkas-Soljanen

Kirkas-Soljanen on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Kirkas-Soljanen on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.

Koverolampi

Koverolampi on Pirkanmaalla Ikaalisissa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Koverolampi on osa Juurijärven-Hulppojärven valuma-aluetta. Kovero kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.

Kuivattujärvi (Ruovesi)

Kuivattujärvi on Pirkanmaalla Ruovedellä Pihlajalahden kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Musta-Soljanen

Musta-Soljanen on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Musta-Soljanen on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.

Onkilammi (Ylöjärvi)

Onkilammi on Pirkanmaalla Ylöjärven Länsi-Aureella sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Onkilammi on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.

Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Puisto on perustettu vuonna 1956 suojelemaan Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaita luontotyyppejä ja maastonmuotoja. Erityisen kuuluisa puisto on luonnontilaisista karukkokankaistaan ja jääkauden muovaamista maastonmuodoistaan.

Rokuanvaaran harjumuodostuma syntyi viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa jäätikön sulamisvirtojen kasatessa paikalle runsaasti hienoa maa-ainesta. Rokuan maisemalle ominaisia piirteitä ovat jäkäliköt, mäntymetsät ja suppalammet.

Kansallispuistosta saa lisätietoa Opastuskeskus Supasta Rokualta. Supassa voi myös tutustua Rokuan alueesta kertovaan näyttelyyn. Kansallispuistossa on merkittyjä polkuja, kota, nuotiopaikka ja luonto-opastustauluja. Patikkareitit yhdistävät kansallispuiston Rokuan alueen majoitus- ja opastuspalveluihin. Majoitusta voi tiedustella suoraan alueen yrityksistä tai Opastuskeskus Supasta.

Puiston puusto on mäntyvaltaista, kenttäkerroksen kasvillisuutta hallitsevat jäkälät ja varvut, pensaskerroksen lajeja ei juuri ole. Rokuan kansallispuiston pinta-ala on 8,8 neliökilometriä. Puisto käsittää Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaimman osan. Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa, joka ulottuu Suomen itärajalta, Ilomantsista, Hailuodon saareen Oulun edustalle.

Rokuanvaaran alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnassa, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa. Alueen kolme kuntaa kehittävät Rokuan matkailua yhteistyössä alueen majoitusyritysten ja Metsähallituksen kanssa. Rokuan alue kuuluu Rokua Unesco Global Geopark -kokonaisuuteen yhdessä Oulujokilaakson ja Oulujärven Niskanselän alueiden kanssa. Geopark-verkoston kohteet ovat geologisesti ainutlaatuisia kohteita, joissa geologia on otettu osaksi matkailua ja opetusta.

Saari-Soljanen

Saari-Soljanen on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Saari-Soljanen on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.

Salmijärvi (Ruovesi, Helvetinjärvi)

Salmijärvi on Pirkanmaalla Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuistossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Vähä Kivijärvi (Ylöjärvi, Länsi-Aure)

Vähä Kivijärvi on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Länsi-Aureessa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Vähä Kivijärvi on osa Aurejärven aluetta.

Yosemiten kansallispuisto

Yosemiten kansallispuisto sijaitsee enimmäkseen Mariposan ja Tuolumnen piirikunnissa Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Se on yksi UNESCO:n maailmanperintökohteista. Kansallispuisto sisältää 3 081 km² suuruisen alueen ja yltää yli Sierra Nevadan vuoriston läntisen osan. Puiston alueesta 94% on erämaata. Kansallispuisto avattiin 1. lokakuuta 1890. Yosemitessa vierailee noin neljä miljoonaa ihmistä vuosittain.

Ólympos

Ólympos (kreik. Όλυμπος, m.kreik. Ὄλυμπος) on vuori Keski-Makedonian ja Thessalian rajalla Kreikassa. Sen korkeimman huipun Mýtikaksen korkeus on 2 918 metriä ja prominenssi 2 355 metriä. Ólympos on Kreikan korkein ja Balkanin niemimaan toiseksi korkein vuori. Ólymposvuori ja sen ympäristö muodostavat kansallispuiston nimellä Ólympoksen kansallismetsä (Εθνικός Δρυμός Ολύμπου, Ethnikós Drymós Olýmpou).

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.