Jugend

Jugend (saks. Jugend 'nuoruus') eli art nouveau (ransk. art nouveau 'uusi taide') on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa noin vuosina 18901910. Jugend oli vastareaktio kertaustyyleille, ja se kehitti toisaalta omaperäisen ja koristeellisen muotokielen, toisaalta yksinkertaisen rationalismin, joka ennakoi funktionalismia. Tyyli juontui 1880-luvun symbolismista, ja sen aiheissa sekä ornamentiikassa yhdistyivät viehkeä romantiikka ja mielikuvituksellinen dynaamisuus. Sille oli tyypillistä eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen niin että ihmisen koko elinympäristö tuli taiteilijan ulottuville. Erityisesti jugend vaikutti arkkitehtuurissa, muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja julistetaiteessa.[1][2] Jugend on näkyvästi esillä monissa Euroopan kaupungeissa, kuten Budapestin arkkitehtuurissa.

Tyylisuuntaa on kutsuttu eri nimillä eri puolilla Eurooppaa eri aikoina. Anglosaksisissa ja ranskankielisissä maissa se tunnetaan art nouveauna, Italiassa sen nimitys on Stile Liberty ja Kataloniassa modernisme ja venäjäksi se on моде́рн (modern). Itävallassa, Unkarissa, Puolassa ja Tšekissä sitä kutsutaan sesessionismiksi. Britanniassa käytettiin myös nimitystä Decorative Style[3].Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on yleisesti käytössä jugend-sana, koska arkkitehtuuri- ja muotoiluyhteydet suuntautuivat paljolti Saksaan, jossa tyylisuunta sai nimensä müncheniläisen Die Jugend -aikakauslehden mukaan[4][1]. Nykyisin käytetään toisinaan art nouveauta tai molempia käsitteitä yhdessä.[5][6][2]

Taideteollisuuden uudistusliike arts and craftsia pidetään usein jugendtyylin anglosaksisena rinnakkaiskäsitteenä. Jugend oli kertaustyylien seuraaja ja edelsi 1900-luvun modernismia. Jotkut tutkijat lukevat jugendtyylin kuuluvan varhaiseen modernismiin sen ensimmäisenä suuntauksena. Jugendtyyliä seurannut ja sitä myös muistuttava, mutta modernistisempi art deco -tyyli oli hyvin suosittu 1920- ja 1930-luvulla.

Riga Art Nouveau 2
Jugendtyylille on ominaista rytmikkäästi aaltoileva ja epäsymmetrinen muotokieli. Jugendrakennuksen julkisivu Riiassa Latviassa.

Aaltoileva epäsymmetria

First Shukhov Tower Nizhny Novgorod 1896
Vladimir Suhov, Vesitorni, 1896 Nižni Novgorod. Maailman ensimmäinen hyperbelirakenne.

Tyylille on ominaista rytmikkäästi aaltoileva ja epäsymmetrinen muotokieli sekä luonnonläheiset aiheet. Jugentyyli suosi luonnon muotokieltä, kuten kasvi- ja eläinornamentiikkaa ja kaartuvia viivoja[2]. Hyperbelien ja paraabelien muotoiset kuviot olivat suosittuja. Tyylissä rytmittelevät yhtäältä jyrkän geometriset muodot ja toisaalta spiraalimaiset piiskaniskut. Aiheet kasvavat usein kasvimaisiksi muodoiksi, ja töiden viimeistely voi olla tarkoituksellisen keskeneräistä.

Jugendiin vaikuttivat paljon Eurooppaan 1860-luvulta lähtien tuodut japanilaiset puupiirrokset, joiden kuvaustapaa käytettiin erityisesti julisteissa. Arkeologisten kaivauksien seurauksena yhä paremmin tunnettu kelttiläinen taide vaikutti myös osaltaan jugendiin.

Historiaa

Vastalause kertaustyyleille

Jugend syntyi vastustamaan vanhoja tyylisuuntauksia kierrättäneitä kertaustyylejä ja 1800-luvulla syntynyttä elementtirakentamista, esimerkiksi Lontoon Crystal Palacea keksimällä oman, uuden ja yhtenäisen muotokielen. Sen alkulähteen voi jäljittää englantilaisen runoilija-taidemaalarin William Blaken (1757–1827) maalauksiin, joissa esiintyy jugendille tyypillinen muotokieli. 1800-luvun puolivälissä prerafaeliitit, ryhmä englantilaisia romantiikan aikakauden taiteilijoita innostui Blaken töistä ja välitti vaikutteet jugendaikakauden maalaustaiteeseen.

Merkittävä vaikutus tyylisuunnan kehitykselle oli vuonna 1886 perustetulla arts and crafts -liikkeellä, joka vastusti periaatteesta teollisesti tuotettuja esineitä ja suosi sen sijaan keskiaikaisia, korkeatasoisia käsityöperinteitä. Ison-Britannian ulkopuolella arts and crafts -liike vaikutti paljon saksankielisissä maissa ja Yhdysvalloissa. Liikkeen tunnetuimpia edustajia olivat William Morris, Walter Crane (1845–1915), Arthur Mackmurdo (1851–1942) ja Charles Robert Ashbee (1863–1942).

Jugendin ensimmäisiä tyylipuhtaita edustajia oli Arthur Mackmurdon suunnittelema tuoli vuodelta 1881, jonka selkänojan epäsymmetriset linjat olivat poikkeukselliset aiempaan nähden. Tyyliä alkoivat levittää useat englantilaiset aikakauslehdet, kuten The Yellow Book (1894–1895), The Savoy (1896–1898) ja The Studio (1893–). Isosta-Britanniasta jugend rantautui Belgiaan, jonne syntyneistä rakennuksista ensimmäinen merkittävä oli Victor Hortan (1861–1947) suunnittelema Hôtel Tassel (Tasselin talo). Toinen tunnettu belgialainen jugendkauden taiteilija oli Henry van de Velde (1863–1957), joka sai mainetta muun muassa abstrakteilla kasviornamentiikkatöillään.

Ranskassa jugendin keskuksiksi kehittyivät Pariisi ja Nancy. Hector Guimard (1867–1942) suunnitteli muun muassa asuinrakennuksia ja Pariisin metroasemien sisäänkäyntejä. Henri de Toulouse-Lautrec (1864–1901) tuli tunnetuksi julisteiden suunnittelijana. Niin sanottu Nancyn ryhmä muodostui 1890-luvulla Emile Gallén (1846–1904) ympärille ja suunnitteli huonekaluja sekä taideteollisia esineitä. Gallé uudisti lasitaidetta värikkäillä kuvioilla, jotka tehtiin kaivertamalla lasin erivärisistä kerroksista tai liimaamalla lasin pintaan koristeita.

Belgiasta Suomeen

Pohjola-talo
Pohjola-talon sisäänkäynti Helsingin Aleksanterinkadulla. Arkkitehdit Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren

Belgialais-englantilainen taidemaalari, graafikko ja keraamikko Alfred William Finch (1854–1930), oli nuoruudessaan mukana perustamassa Brysseliin kokeilevien taiteilijoiden ryhmää. Hän toi Suomeen taideteollisuuden uusia virtauksia ja muutettuaan maahan vaikutti myös tyylisuuntauksen kehitykseen.

Jugendtyyli vaikutti Suomessa erityisesti arkkitehtuurissa vuosina 1895–1915. Silloin suunniteltiin Helsingin keskustaan lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia, kuten Eliel Saarisen piirtämä Helsingin päärautatieasema. Suomalainen jugend yhdisteli kansallisromanttisia piirteitä kansainväliseen tyylisuuntaukseen. Saarisen lisäksi muita tunnettuja jugend-kauden arkkitehteja Suomessa olivat Selim A. Lindqvist, Lars Sonck, Onni Tarjanne ja Usko Nyström. Suuntauksen merkittäviä keskuksia Suomessa olivat Helsinki ja Tampere. Usko Nyströmin piirtämä Imatran Valtionhotelli on Suomen tunnetuimpia jugendtyylisiä rakennuksia.

Jugend-arkkitehtuuria Suomessa

Eiran Sairaala

Eiran Sairaala. Helsinki. Arkkitehti Lars Sonck.

Immeubles art nouveau de la rue Huvilakatu (Helsinki) (2770906739)

Helsingin Huvilakadun rakennuksia.

Kansallisteatteri - Marit Henriksson

Kansallisteatteri. Arkkitehti Onni Tarjanne.

Aeolus-talo

Aeolus-talo Helsingin Katajanokalla. Arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Tampereen tuomiokirkko (T03)

Tampereen tuomiokirkko. Arkkitehti Lars Sonck.

Central fire station1

Tampereen keskuspaloasema. Arkkitehti Wivi Lönn.

Turku - Archangel Michael's church 02

Mikaelinkirkko. Turku. Arkkitehti Lars Sonck.

Alku building in Martti, Turku

Rakennus- ja kiviteollisuusosuuskunta Alkun talo. Turku.

State hotel in Imatra

Imatran Valtionhotelli. Arkkitehti Usko Nyström.

Hvittrask-3

Hvitträskin erämaa-ateljee. Arkkitehdit Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

Porte d'entrée d'immeuble du quartier Katajanokka (Helsinki)

Ovi Katajanokalla.

Euroopassa

Saksassa jugendin omaksuivat aikakauslehdet Pan (1895–1900) ja Die Jugend (1896–1940), joista koko suuntaus sai maassa nimensä jälkimmäisen mukaan. Münchenistä tuli suuntauksen keskus, ja siellä vaikuttivat kuvanveistäjä ja luonnontutkija Hermann Obrist (1863–1927), valokuvausateljee Elviran julkisivun uudistuksen suunnitellut August Endell (1871–1925), sisustusarkkitehtuuriin keskittyneet Bernhard Pankok (1872–1943) ja Richard Riemerschmid (1868–1957) sekä Die Jugendin koristelusta vastannut Otto Eckmann (1865–1902). Kataloniassa suuntausta kutsuttiin nimellä modernisme ja sen pääkaupungissa Barcelonassa tyylin huomattavin edustaja oli arkkitehti Antoni Gaudí. Pariisissa merkittävä edustaja oli taidemaalari ja kuvittaja Alfons Mucha.

Muita tyylin kuuluisia taiteilijoita

Julistetaide ja grafiikka

Jugend oli myös huomattava graafisten taiteiden tyylisuuntaus. Erityisesti jugendin aikana kukoisti juliste- ja kuvitustaide. Monet tunnetut taiteilijat kuvittivat aikakauslehtiä ja kirjoja. Typografiassa puolestaan kehitettiin uusia, tekstaukselle pohjautuvia, vapaamuotoisempia otsikkokirjaintyyppejä[3].

Beardsley-peacockskirt

The Peacock Skirt. Aubrey Beardsleyn kuvitusta Oscar Wilden näytelmään Salomé (1892)

Divan Japonais LACMA 59.80.19

Divan Japonais. Henri de Toulouse-Lautrecin litografia. (1892-1893)

Otto Eckmann - Jugend Nr. 14, 1896

Jugend-lehden kansikuva, 1896. Otto Eckmann.

Alphonse Mucha - Zodiac

Zodiac. Alfons Mucha.

Kolo Moser - Mädchenkopf - 1899.jpeg

Ver Sacrum -lehden kansikuva, 1899. Koloman Moser.

Eckmann Typeface

Eckmann-kirjaintyyppi. Suunnittelija Otto Eckmann.

Auriol specimen

Auriol-kirjaintyyppi. Suunnittelija George Auriol.

Riian art nouveau

Riga jugend Alberta street
Riian Alberta-kadun julkisivuja.

Saksalaisen, venäläisen ja latvialaisen ajan Riian art nouveau heijastaa saksalaisten, itävaltalaisten ja suomalaisten arkkitehtien vaikutteita. Art nouveau -kaudella Riika oli rikas satamakaupunki ja kauttakulkukaupan keskus, jonka tehtaissa rakennettiin lentokoneita, junavaunuja, polkupyöriä ja autoja. Kaupunki oli myös posliinituotannon, sekä aikansa arvostettujen tieteilijöiden ja kasvattajien keskus.[7]

Riiassa on yhteensä noin 800 art nouveau -rakennusta ja noin 40 prosenttia kaupungin keskustan rakennuksista on art nouveau -tyylisiä. Keskusta on luokiteltu Unescon maailmanperintökohteeksi.[8] Art nouveau on keskittynyt varsinkin Riian vanhaakaupunkia kiertäville niin sanotuille kehäbulevardeille. Näistä näkyvin katu on Alberta ja sitä ympäröivät kadut. (Vilandes, Elizabetes, Strelnieku ja Antonijas kadut), jossa useat talot on myös restauroitu huolellisesti.

Jugendgalleria

Riga Jugendstil Hausfassade

Jugendrakennus Riiassa.

Jugendstil-Kaffeekanne

Jugendtyylinen kahvikannu.

Charles Rennie Mackintosh 001

Charles Rennie Mackintosh, Luonnos neiti Cranstonin teehuoneen seinäksi, Glasgow, Englanti.

Queens Cross Church

Charles Rennie Mackintosh, Queen’s Crossin kirkko, Glasgow.

Hackesche Höfe 1a

Hackesche Höfe, Berliini.

Jugendstilfassade-in-muenchen

Jugendjulkisivu Münchenissä.

Roof of Casa Mila, Barcelona

Antonio Gaudi, Casa Milan katto, Barcelona, Espanja.

Sagrada familia detail

Antonio Gaudi, Sagrada Familia, yksityiskohta, Barcelona.

State hotel in Imatra

Usko Nyström, Imatran Valtionhotelli, 1903.

Louis Welden Hawkins 001

Louis Welden Hawkins, Viuhka kultaisella taustalla, 1905.

Gustav Klimt 010

Gustav Klimt, Danae, 1907-1908.

Tampereen tuomiokirkko 6

Lars Sonck, Tampereen tuomiokirkko 1907 ja Hugo Simbergin freskot.

Helsinki Railway Station 20050604

Eliel Saarinen, Rautatieasema, Helsinki, Suomi.

Katso myös

Lähteet

  • Itkonen, Markus: Kirjaintyypit ja tyyli. RPS-yhtiöt 2015. ISBN 978-952-5001-19-8
  • Kämäräinen Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8
  • Rantala, Risto (toim.): Perustieto. Akateemisen tietosanakirja. Otava 1993. ISBN 951-1-12579-6

Viitteet

  1. a b Kämäräinen 1986, s. 100
  2. a b c Rantala 1993, s. 338
  3. a b Itkonen 2015, s. 32
  4. Typically Munich!. Münchenin kaupunginmuseo, 2010. (englanniksi)
  5. Antti Vallius, Art nouveau/jugend, Aikajana, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.11.2008.
  6. Kansallismuseossa art nouveau -kiertonäyttely, MTV3 - STT 4.3.2005. Viitattu 10.11.2008.
  7. Art Nouveau style in Riga Agency STES Latvia. Agency STES Latvia. Viitattu 27.5.2013. (englanniksi)
  8. Art Nouveau in Riga Latvia. Latvian Tourism Development Agency. Viitattu 27.5.2013. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Björkman, Johanna: Helsingin jugend : arkkitehtuuriopas. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2019. ISBN 978-952-331-578-5.
  • Hämäläinen, Pirjo: Jugend Suomessa. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23365-7.
  • Kivinen, Paula: Tampereen jugend : arkkitehtuuri–taideteollisuus. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1.
  • Moorhouse, Jonathan: Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09018-6.
  • Normet, Leo: Nuoresta jugendista ja eräästä jugendilaisesta nuoruudesta. (Suomentanut Markus Lång. Katkelma teoksesta Värvimängud rütmirõõmud.) Synteesi, 1995, 15. vsk, nro 1–2, s. 2–17, 81–91. ISSN 0359-5242.

Aiheesta muualla

Taidesuuntauksia

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.