Joosua

Joosua (noin 1200 eaa.) on Raamatun henkilö. Hän oli Nunin poika ja efraimilainen, joka palveli Moosesta. Hänestä tuli juutalaisten ja muiden israelin heimojen johtaja Mooseksen jälkeen. Joosua oli Nunin poika; efraimilainen, joka palveli Moosesta ja joka myöhemmin nimitettiin hänen seuraajakseen.[1]

Elämä Raamatun mukaan

Israelin kansan johtajana Joosua oli peloton ja rohkea. Hänen nimensä oli alun perin Hosea, mutta Mooses antoi hänelle nimen Joosua.[2] Raamatussa ei kuitenkaan kerrota, milloin Hoseasta alettiin käyttää nimeä Joosua. Joosua on Suomessa käytetty vastine kahdelle heprealaiselle nimelle, joista lyhyempi on Je•šu′aʽ ja pitempi Jehō•šu′aʽ.

Johtaa taistelua amalekilaisia vastaan. Kun israelilaiset vuonna 1513 eaa. leiriytyivät Refidimiin pian sen jälkeen, kun he olivat pelastuneet Egyptin sotilasmahdin käsistä Punaisellamerellä, amalekilaiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Mooses nimitti silloin Joosuan päälliköksi taistelussa amalekilaisia vastaan. Hänen taitavan johtonsa alaisuudessa israelilaiset saivat Jumalan avulla voiton vihollisistaan.[3]

Palvelee Mooseksen apulaisena. Kun Jumala pyysi Moosesta Siinainvuorelle, Joosua meni hänen mukaansa, mutta ilmeisesti hän ei mennyt pilven keskelle, koska vain Mooseksen käskettiin tehdä niin.[4] Sekä hän että Mooses viipyivät Siinainvuorella 40 vuorokautta.

Vakoilee Luvattua maata. Hiukan tämän jälkeen israelilaiset leiriytyivät Paranin erämaahan. Sieltä Mooses lähetti 12 miestä vakoilemaan Luvattua maata, ja yksi noista miehistä oli Joosua (Hosea). Vain Joosua ja Kaaleb toivat 40 päivän kuluttua mukanaan myönteisen raportin. Muut 10 vakoojaa väittivät, ettei Israelilla ollut mitään mahdollisuutta voittaa Kanaanin voimakkaita asukkaita. Niinpä leirissä syntyi kapina. Joosua ja Kaaleb repäisivät vaatteensa, varoittivat kansaa kapinoimasta ja yrittivät hillitä heidän pelkoaan. Puhe ei tuottanut tulosta. Itse asiassa ”koko kansankokous puhui – – heidän kivittämisestään”.[5] Kapinan vuoksi Jumala tuomitsi heidät vaeltamaan 40 vuotta erämaassa, kunnes kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat luetteloidut miehet olivat kuolleet. Luetteloiduista miehistä vain Joosuan ja Kalebin oli määrä päästä Luvattuun maahan.[6]

Toiminta Mooseksen seuraajana. Mooseksen kuoleman jälkeen Joosua valmistautui menemään Luvattuun maahan. Hän lähetti päällysmiehiä neuvomaan israelilaisia, miten näiden tuli valmistautua Jordanin ylitykseen kolmen päivän kuluttua, hän muistutti gadilaisia, ruubenilaisia ja puolta Manassen heimoa näiden velvoitteesta auttaa maan valloittamisessa, ja hän lähetti kaksi miestä vakoilemaan Jerikoa ja sen ympäristöä.[7]

Noiden kahden vakoilijan palattua israelilaiset lähtivät Sittimistä ja leiriytyivät lähelle Jordania. Seuraavana päivänä Jumala pysähdytti Jordanin vedet ihmeen välityksellä, jolloin tuo kansakunta saattoi ylittää sen kuivaa maata pitkin. Tämän tapahtuman muistoksi Joosua asetti 12 kiveä joenuoman keskelle ja 12 kiveä Gilgaliin, joka oli israelilaisten ensimmäinen leiripaikka Jordanin länsipuolella. Hän teki myös piikiviveitsiä, jotta kaikki erämaassa syntyneet miespuoliset israelilaiset voitiin ympärileikata.[8]

Sen jälkeen Joosua tapasi lähellä Jerikoa enkeliruhtinaan, jolta hän sai ohjeet kaupungin valtaamista varten. Joosua toimi niiden mukaan, ja vihki Jerikon tuhon omaksi. Seuraavaksi hän kävi Ain kimppuun. Joosua asettui väijyksiin Aita vastaan ja muutti kaupungin pelkäksi autioksi kummuksi.[9]

Kun kansa oli palannut Gilgalin leiriin, Joosuan ja Israelin johtomiesten luo tuli gibeonilaisia sanansaattajia. Gibeonilaiset olivat havainneet, että Jumala taisteli israelilaisten puolesta, ja he onnistuivat petkuttamalla solmimaan rauhan liiton Joosuan kanssa. Kun asian todellinen laita sitten paljastui, Joosua teki heistä kuitenkin orjia. Uutinen gibeonilaisten menettelystä tuli myös Jerusalemin kuninkaan Adoni-Sedekin korviin. Sen vuoksi hän ja neljä muuta kanaanilaiskuningasta lähtivät rangaistusretkelle heitä vastaan. Vastaukseksi gibeonilaisten avunpyyntöön Joosua järjesti läpi yön kestävän marssin Gilgalista. Jumala taisteli israelilaisten puolesta heidän puolustaessaan gibeonilaisia. Yliluonnollisessa raesateessa kuoli enemmän vihollisen joukkoja kuin varsinaisessa sodankäynnissä. Jumala kuunteli Joosuan ääntä pidentämällä päivän valoisaa aikaa taistelun takia.[10]

Joosuan viimeiset neuvot ja hänen kuolemansa. Elämänsä loppupuolella Joosua kokosi Israelin vanhimmat, sen päämiehet, tuomarit ja virkamiehet, ja neuvoi heitä palvelemaan Jumalaa.[11] Hän kutsui koolle myös koko Israelin seurakunnan ja kertasi Israelin kansan historiaa.[12] Joosua kuoli 110-vuotiaana, ja hänet haudattiin Timnat-Serahiin.[13]

Muuta

Joosuan mukaan on nimetty Raamatun 6. kirja, Joosuan kirja, joka kertoo, miten israelilaiset valloittivat Kaanainmaan.

Myös Jeesuksen nimi oli (hepreaksi) Joosua, nimi Jeesus tulee kreikasta ja sen laaja käyttö johtuu siitä, että ensimmäinen Uusi testamentti oli kreikankielinen.

Lähteet

  1. 2 Moos. 33:11; 5 Moos. 34:9; Joos. 1:1–2
  2. 4 Moos. 13:8, 16
  3. 2 Moos. 17:8–16
  4. 2 Moos. 24:9–18
  5. 4 Moos. 13:2, 3, 8, 16, 25–14:10.
  6. 4 Moos. 14:27–38; vrt. 4 Moos. 26:65; 4 Moos. 32:11–12
  7. Joos. 1:1–2:1.
  8. Joos. 2:23–5:11.
  9. Joos. 7:1–8:29
  10. Joos. 9:3–10:14
  11. Joos. 23:1–16
  12. Joos. 24:1–15
  13. Joos. 24:29–31
1. syyskuuta

1. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 244. päivä (245. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 121 päivää.

Syyskuun 1. päivästä alkaa ortodoksisen kirkon kirkkovuosi.

Suomen kansakouluissa koulutyö aloitettiin 1. syyskuuta.

30. huhtikuuta

30. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 120. päivä (121. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 245 päivää.

30. huhtikuuta on vappuaatto.

Baalak

Baalak, Sipporin poika, oli Moabin kuningas noin vuonna 1200 eaa. Hänestä kerrotaan Raamatussa neljännessä Mooseksen kirjassa, ja hänen historiallinen olemassaolonsa on epävarmaa. Mooseksen kirjan mukaan kun israelin kansa saapui Moabiin Kuolleen meren itäpuolelle, Baalak määräsi profeetta Bileamin kiroamaan Israelin. Kiroamisen sijasta Bileam siunasi israelilaisia. Baalak kuoli kun Joosua aloitti Kaanaan maan valloituksen.

Jason

Jason (kreik. Ιασων) on kreikkalaisperäinen miehen etunimi.

Nimi on johdettu kreikan kielen parantamista tarkoittavasta sanasta ιασθαι (iasthai). Kreikkalaisessa mytologiassa Iason, jonka nimi englannin kielessä esiintyy tavallisimmin muodossa Jason, oli argonauttien johtaja. Kun nimi Jason kuitenkin esiintyy myös Uudessa testamentissa, tässä yhteydessä se on selitetty kreikkalaistetuksi muunnokseksi jostakin hepreankielisestä nimestä, mahdollisesti nimestä Joosua tai Jeesus.Suomessa nimi Jason on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu huhtikuuhun 2016 mennessä noin 560 henkilölle. Nimeä ei ole suomen- eikä ruotsinkielisessä kalenterissa, mutta ortodoksisen kalenterin mukaan Jasonin nimipäivä on 28. huhtikuuta, Roomalaiskirjeen lopputervehdyksissä mainitun korinttilaisen Jasonin, Paavalin ystävän muistopäivänä.

Jeesus

Jeesus Kristus (< lat. Iesus Christus), myös Ihmisen Poika, Jumalan Poika ja Jeesus Nasaretilainen (n. 6/4/3 eaa. – 30/33 jaa.) oli Uuden testamentin mukaan juutalainen hengellinen opettaja, profetoitu Messias, parantaja ja ihmeiden tekijä. Apostoli Matteuksen mukaan Jeesus oli usein mainittuna juutalaisten kuningas ja Israelille Jumalan lupaama Messias. Apostoli Markuksen mukaan Jeesus oli kärsivä palvelija. Apostoli Luukaksen mukaan Jeesus oli Ihmisen Poika, joka tuli pelastaakseen kaikkia, myös köyhiä ja heikkoja. Apostoli Johanneksen mukaan Jeesus oli luomisessa ollut Sana, joka oli tullut lihaksi. Johannes viittaa usein Jeesukseen Jumalan Poikana, joka on maailman valkeus ja ainoa tie Jumalan luo.Kertomuksia Jeesuksen elämästä koottiin yhteen ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla. Pääasiallisia lähteitä Jeesuksen elämästä ovat Uuden testamentin evankeliumit. Jeesus puhui evankeliumeissa galileanarameaa. Varhaisimpia tekstejä Jeesuksesta lienee olleen Kahdentoista apostolin opetus ja Markuksen evankeliumi. Jeesuksen syntymä on 500-luvulla alkaneen kristillisen ajanlaskun lähtökohta. Kristinuskon mukaan Jeesus on maailman vapahtaja, Vanhan testamentin ennustuksien Messias ja Jumalan ainoa Poika, joka sovitti ihmiskunnan synnit antamalla henkensä ristillä ja voitti kuoleman ylösnousemuksellaan.

Muslimit pitävät Jeesusta profeettana. Koraanissa torjutaan kolminaisuus sekä ajatus, että Jeesus olisi Jumalan Poika. Koraani kutsuu Jeesusta kuitenkin Messiaaksi sekä Marian pojaksi, jonka päälle tuli Henki. Bahai-uskossa Jeesus on tärkeä henkilö, yksi Jumalan sanansaattajista, mutta ei Jumalan Poika.Juutalaisuudessa Jeesusta pidetään vääränä profeettana, joka yritti pelastaa juutalaiset Rooman vallasta, mutta epäonnistui.

Monet taiteilijat ovat käyttäneet Jeesusta ja hänen elämäänsä teostensa aiheina.

Joosua (nimi)

Joosua on heprealaisperäinen miehen etunimi. Nimen hepreankielinen alkumuoto on Jehoshua (יהושע) tai Jeschua, ja se merkitsee "Jahve" pelastaa" tai "Jahve on suurpiirteinen". Nimen erikielisiä muotoja ovat Josua ja Joshua. Nimi on tullut tunnetuksi Vanhasta testamentista, jossa Joosua oli muinaisten israelilaisten johtaja, Mooseksen seuraaja, jonka johdolla käydyistä taisteluista kerrotaan Joosuan kirjassa. Myös Jeesuksen alkuperäinen nimi on todennäköisesti ollut Jehoshua (Yehoshua), ja Jesus onkin saman nimen kreikankielinen muoto.Suomessa nimi Joosua on Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu elokuuhun 2016 mennessä 547 ja 277 henkilölle. Suomalaisissa kalentereissa nimi Josua on ollut vain muutamana vuotena 1700-luvulla, ensin 22. joulukuuta ja myöhemmin 13. kesäkuuta tai 30. huhtikuuta. Ortodoksisessa kalenterissa nimi Joosua on nykyisinkin 1. syyskuuta.

Joosua (yhtye)

Joosua on suomalainen pop-yhtye, joka perustettiin vuonna 2013 Porissa. Yhtyeen esikoisalbumi Vielä hetken, Sinun julkaistiin 13. helmikuuta 2015 Stupido Recordsin kautta.

Joosuan kirja

Joosuan kirja (hepr. ‏ספר יהושע‎, Sefer Y'hoshua) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kuudes ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen ensimmäinen kirja.

Juutalaisten historia

Juutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen. Ensimmäinen ajanjakso noin vuodet 1200 eaa.–586 eaa. käsittää Israelin ja Juudan kuningaskunnat. Seuraavien vuosituhansien aikana juutalaiset hajaantuivat ensin Lähi-idän alueelle ja myöhemmin ympäri Välimeren aluetta. Nykyään juutalaisia asuu hajallaan ympäri maailmaa, pääasiassa kuitenkin Yhdysvalloissa ja Israelissa. Historioitsija Josephus on ehkä kaikkein tunnetuin ja laaja-alaisin juutalaisen historian kirjoittaja.

Kun on tunteet

Kun on tunteet on suomalainen mustavalkoinen elokuva vuodelta 1954. Sen pohjana ovat Maria Jotunin novellit "Rakkautta", "Matami Röhelin", "Josefiina" ja "Maantiellä" kokoelmasta Rakkautta (1907), "Kun on tunteet" ja "Hilda Husso" kokoelmasta Kun on tunteet (1913), "Käärme paratiisissa", "Pietari Suuren tapainen" ja "Onnellinen Heliina" kokoelmassa Tyttö ruusutarhassa (1927) sekä novelli "Rohdoskaupassa" kokoelmasta Norsunluinen laulu (1947). Sekä ohjauksesta että kuvauksesta vastaa Erik Blomberg. Hän on myös tuottanut elokuvan. Käsikirjoituksesta huolehti Mirjami Kuosmanen.

Elokuvassa on peräti neljätoista päähenkilöä, joista Maija Karhin tulkitsema Viia nousee hieman muita suurempaan osaan. Hänen kauttaan siirrytään kohtauksesta toiseen. Viian ja talonmies Joosuan (Tarmo Manni) lemmentarina on jonkinlainen sidostarina episodimaisessa elokuvassa. Varsinainen episodielokuva Kun on tunteet ei kuitenkaan ole, kuten ei myöskään Jotunin novellien elokuvallinen vastine.

Suomen kansallisfilmografia 5 luonnehtii elokuvaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, pienoiskuvaksi Jotunin novellien maailmasta. Neljätoista novelleista valittua henkilöä liitetään toisiinsa dialogein ja monologein. Kaikkia yhdistää ympäristön lisäksi rakkauden teema ja tihennetyn ajan luoma jännite. Kun on tunteet tapahtuu yhden päivän aikana pikkukaupungissa, jota esittää Porvoon vanhakaupunki. Elokuvaa on verrattu Max Ophülsin Arthur Schnitzler -elokuvaan La Ronde (Intohimojen karuselli) vuodelta 1950.

Kymmenen käskyä (vuoden 1956 elokuva)

Kymmenen käskyä (engl. The Ten Commandments) on vuonna 1956 ensi-iltansa saanut elokuva, joka perustuu Raamatun kertomukseen kymmenestä käskystä ja Mooseksesta, adoptoidusta Egyptin prinssistä, joka oppii todelliset heprealaiset juurensa sekä asemansa kansansa vapauttajana. Elokuvan ohjasi ja tuotti Cecil B. DeMille. Pääosaa, Moosesta, näytteli Charlton Heston. Sivupääosassa oli Yul Brynner Mooseksen adoptioveljenä ja faaraona, Ramses II:na.

Kymmenen käskyä on osittain uudelleenohjaus DeMillenin samannimisestä vuoden 1923 mykkäelokuvasta. Osa näyttelijöistä ja muusta vuoden 1956 tiimistä työskenteli myös alkuperäisessä versiossa.

Kymmenen käskyä on kaikkien aikojen viidenneksi tuottoisin elokuva 927 480 000 dollarilla. Uskonnollisten elokuvien suurituottoisimman tittelin ilman inflaatiokorjausta se säilytti aina vuoteen 2004 asti, jolloin The Passion of the Christ ohitti sen.

Elokuva valittiin vuonna 1999 Yhdys­valtojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteetti­sesti, historialli­sesti tai kulttuuri­sesti merkittäviä amerikkalais­elokuvia. The New York Timesin kriitikot valitsivat Kymmenen käskyä vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.

Onni pyörii

Onni pyörii on Toivo Särkän ohjaama elokuva vuodelta 1942. Mika Waltarin käsikirjoitus perustuu Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen lauluun "Väliaikainen".Päähenkilö Kauko Maja (Tauno Palo) on kasvanut tynnyrissä ja orpokodista päästyään sotkeutuu tahtomattaan puuhiin, joista ei seuraa hyvää.

Pappi

Pappi on uskonnollisen yhteisön hengellisten toimitusten hoitaja ja johtaja.

Suomen kielen sana pappi on lainasana, joka tarkoittaa isää. Arvonimeä 'isä' käytetään yleensä roomalais-katolisista ja ortodoksisista papeista; nimitys korostaa papin roolia seurakunnan isällisenä huolehtivana hahmona.

Useiden kielten pappia merkitsevä sana (präst, Priester, priest, prêtre) tulee Raamatussa esiintyvästä kreikan sanasta presbýteros, mikä suomalaisessa raamatunkäännöksessä on ”(seurakunnan) vanhin”. Myös presbyteeri-nimitystä käytetään joissakin kirkoissa. Suomalaisessa Raamatussa esiintyvä pappi-sana vastaa kuitenkin yleensä toista Kreikan kielen sanaa hiereus, jolla tarkoitetaan usein temppelikulteissa uhreja suorittavaa pappia, jollaisia on useissa uskonnoissa. 'Seurakunnan vanhin' on sen sijaan erityisesti kristinuskoon liittyvä käsite.

Kristillisessä kirkossa, joissa on episkopaalinen virkakäsitys, pappi on yksi kolmesta perinteisestä hengellisestä virasta, joista kaksi muuta ovat piispan ja diakonin virat. Kongregationalistisissa kirkkokunnissa ei ole piispan virkaa ja myös erillinen diakonin virka voi puuttua. Joissakin uskonpuhdistuksen jälkeisissä kirkoissa on haluttu korostaa kirkon erityisen viran ykseyttä siten, että kirkossa on ymmärretty olevan vain yksi hengellinen virka, jota kutsutaan papin ohella saarnaviraksi tai pastorin viraksi. Latinan kielen sana pastor tarkoittaa paimenta. Paimen sanan pohjalla on kreikankielen sana "poimen", joka Raamatussa tarkoittaa seurakunnan kaitsijaa. Raamatussa puhutaan myös vanhimmista lauman kaitsijoina ja Jeesuksesta ylipaimenena.Kristillisen kirkon papin erityisiin tehtäviin kuuluu evankeliumin julistaminen, saarnaaminen ja sakramenttien toimittaminen sekä muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen. Usein myös sielunhoito nähdään erityisesti papin tehtävänä.

Sidon

Sidon (arab. صيدا‎ Ṣaydā, hepr. ‏צִידוֹן‎, Ẓidon tai Ṣîḏōn) on Libanonin kolmanneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee noin 40 km Tyroksesta pohjoiseen ja 50 km Beirutista etelään. Vuonna 2000 kaupungissa oli noin 200 000 asukasta,lähde? joista suurin osa on sunnimuslimeja, šhiialaisia, kristittyjä katolisia, ja maroniitteja.

Silo (muinainen kaupunki)

Silo eli Siilo (hepr. ‏שלה‎, Šīlōh; שלו, Šīlô; שילו, Šîlô) oli kaupunki Samarian vuoriseudulla 18 kilometriä Nablusista kaakkoon nykyisen Seilun-nimisen arabikylän paikalla. Silo oli israelilaisten maahanmuuton jälkeen heidän tärkein kulttipaikkansa. Filistealaiset valtasivat Eelin aikana ilmestysmajan ja veivät Liitonarkin, jonka Joosua oli tuonut Siloon. Samuel sai Jumalan kutsun Silossa.

Tanak

Tanak (hepr. ‏תנ״ך‎) on juutalaisuuden Raamatun kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma. Kristinuskon Raamatusta poiketen se ei sisällä Uutta testamenttia eikä Apokryfisiä kirjoja. Nimi on akronyymi heprealaisen Raamatun kolmen osan nimistä (heprealaisista kirjaimista): Toora [תורה], Nevi'im [נביאים], Ketuvim [כתובים] eli "toora, profeetat ja kirjoitukset".

Tanakista käytetään myös nimitystä heprealainen Raamattu. Juutalaisuus ei käytä sanaa Vanha testamentti, vaan se voi tuntua jopa loukkaavalta. Juutalaista raamatuntulkintaa ohjaavat rabbien opetuksista kootut selitysteokset (midraš) sekä Talmud, joka koostuu Mišnasta ja sitä selittävästä gemarasta.

Viides Mooseksen kirja

Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”(Lain) toisto”; hepr. ‏דְבָרִים‎, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten pyhän kirjoituksen Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.