ISBN

ISBN (lyhenne sanoista International Standard Book Number)[1] on kirjan tai muun erillisteoksen kansainvälinen standarditunnus.[2]

ISBN
ISBN- ja EAN-koodit.

Periaate ja käyttö

Järjestelmän loi Britanniassa W. H. Smith -kirjakauppaketju vuonna 1966 nimellä Standard Book Numbering eli SBN. Se hyväksyttiin kansainväliseksi ISO 2108 -standardiksi vuonna 1970.

Jokainen painos ja muunnelma uusintapainoksia lukuun ottamatta saa oman ISBN-tunnuksensa. Tunnus muodostuu neljästä osasta:

  1. alkuperäismaa tai kieliryhmä
  2. kustantajatunnus
  3. julkaisutunnus
  4. tarkistusmerkki

Osat voivat olla eripituisia, ja muun muassa Suomessa ne erotetaan toisistaan tavallisesti väliviivoin. Erottimena saattaa esiintyä paitsi yhdysmerkki myös ajatusviiva tai välilyönti. Suomen kieliryhmäkoodina käytetään numeroita 951 ja 952.

ISBN-tunnusta käytetään julkaisujen hankinnassa, kustantajien varastoluetteloissa, laskutuksessa, kirjakauppojen tilausjärjestelmissä, kansainvälisissä ja kansallisissa yhteisluetteloissa, bibliografioissa ja kirjastojen lainausjärjestelmissä. Tunnus helpottaa julkaisun löytymistä ja käsittelyä tietojärjestelmissä.

ISBN 10 ja ISBN 13

ISBN-tunnus uudistui vuoden 2007 alussa, jolloin vanha 10-merkkinen ISBN-tunnus muuttui 13-merkkiseksi. Käytännössä tämä tapahtui lisäämällä tunnuksen eteen EAN-13-tunnuksen etuliitteeksi 978 ja laskemalla tunnuksen lopussa oleva tarkistusmerkki uudelleen muunto-ohjelman avulla. Uudistuksella taataan ISBN-tunnusten riittävyys eri maissa myös tulevaisuudessa. Kaikissa vuoden 2007 alusta lähtien ilmestyvissä julkaisuissa käytetään vain 13-merkkisiä ISBN-tunnuksia.

Esimerkki:

ISBN 10:
951-98548-9-4
ISBN 13:
978-951-98548-9-2

Saman teoksen eri julkaisumuodot

Oman ISBN-tunnuksen saa periaatteen mukaan paitsi kukin itsenäinen teos myös jokainen teoksen muutettu laitos (esim. sisällöltään ajanmukaistettu painos) ja teoksen jokainen erilainen julkaisumuoto eli asu.[2] Painetun kirjan julkaisumuotoja ovat esimerkiksi nidottu (lyhennetään tavallisesti nid.), sidottu (sid.) ja sidottu nahkaselkäinen (ns.).[3] Omat ISBN-tunnukset annetaan usein myös sekä kaksi- tai useampiniteiselle teoskokonaisuudelle (huomautus tunnuksen jäljessä esim. koko teos) että vielä erikseen kullekin kokonaisuuteen kuuluvalle niteelle (huomautus esim. osa 2).[4] Sähkökirjoissa erilaiset tiedostomuodot (kuten EPUB ja PDF) lasketaan erillisiksi julkaisumuodoiksi.

ISBN-tunnuksen hakeminen

Julkaisulleen voi hakea ISBN-tunnuksen Kansalliskirjastosta: ISBN-hakemus

Julkaisualalla toimivilla organisaatioilla, mukaan lukien yliopistojen kustantamat väitöskirjat ja vastaavat, on oma menettelynsä ISBN-numeroiden hakemiseksi.

Katso myös

Lähteet

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. a b Kansalliskirjasto: ISBN-tunnus (International Standard Book Number) (text/html) Kansalliskirjaston verkkosivusto. 14.12.2006 (alkuperäisversio), 15.8.2011 (viimeisin muokkaus). Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2011.
  3. Koivisto, Antti: Antikvariaatti Menec – info (text/html) Menec.fi. Antikvariaatti Menec. Viitattu 8.11.2011.
  4. Kansalliskirjasto: Moniosaisten teosten ja moniviestimien numerointi Kansalliskirjasto.fi. 11.12.2006 (alkuperäisversio), 12.4.2010 (viimeisin muokkaus). Kansalliskirjasto. Viitattu 8.11.2011.

Aiheesta muualla

15. kesäkuuta

15. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 166. päivä (167. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 199 päivää.

Biosaatavuus

Biosaatavuus (engl. bioavailability) kuvaa ravintoaineiden, erityisesti kivennäisten, imeytyvyyttä ruuansulatuselimistössä. Farmakokinetiikassa käytetään yleensä käsitettä (biologinen) hyötyosuus puhuttaessa lääkeaineen siirtymisestä vereen. Ympäristöasioissa biosaatavuudella voidaan viitata myös ympäristössä olevien haitta-aineiden kulkeutumiseen ravintoketjuihin.

Elinvoimainen laji

Elinvoimainen laji on eliölaji, joka tunnetaan hyvin ja jonka kanta on runsas tai vakaa. Sen uhanalaisuusluokitus on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan ”Least Concern” (LC). IUCN:n mukaan esimerkiksi ihminen, avoparikaija, hupputasku ja isonauraja ovat elinvoimaisia lajeja.

Vuonna 2010 ilmestyneessä uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista yhteensä 76,8 prosenttia kuului kategoriaan elinvoimainen.

Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.

Elokuvajuliste

Elokuvajuliste on elokuvan markkinointiin suunniteltu juliste. Niiden historia ulottuu ensimmäisiin elokuvanäytöksiin asti, jolloin ne olivat teatterin ulkopuolelle asetettuja plakaatteja, joissa luki tarjolla olevien lyhytelokuvien näytösajat. 1900-luvun alkupuolella julisteissa alettiin kuvata kuhunkin elokuvaan liittyviä kohtauksia.

Heikki Kastemaa

Heikki Kastemaa (s. 15. tammikuuta 1953 Oulu) on suomalainen taidekriitikko, joka on kirjoittanut muun muassa Taide-lehteen, Kalevaan ja Kaltioon. Kastemaa on ollut kirjoittajana ja toimittajana useissa taidekirjoissa. Hänen tutkimuksensa Nykyaikojen kampanjat: Ars-näyttelyt ja niiden vastaanotto 1961–2006 ilmestyi vuonna 2009 Kuvataiteen keskusarkiston julkaisemana. Kastemaa pitää internetissä blogia nimimerkillä Kulttuurinavigaattori. Hän toimi Wikimedia Suomen hallituksen puheenjohtajana vuosina 2016–2018.

Hounijoen vesistö

Hounijoen vesistö (vesistöaluetunnus 06) on Suomessa vesistöalue, jonka laskujoki Rakkolanjoki laskee Suomenlahden Viipurinlahteen. Vesistöalueen pinta-ala on 621,65 neliökilometriä, josta 370 neliökilometriä kuuluu Venäjän puolelle. Alueen järvisyys on 2,86 %.

Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet:

Alajoen alue (06.01)

Rakkolanjoen valuma-alue (06.02)

Juoma

Juomat ovat juotavaksi valmistettuja nesteitä.

Jämsän reitin valuma-alue

Jämsän reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.5) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 1 471,03 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 7,32 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Päijänne.Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat viisi aluetta tai valuma-aluetta :

Jämsänjoen alue (14.51)

Iso Rautaveden alue (14.52)

Petäjäveden alue (14.53)

Pengerjoen valuma-alue (14.54)

Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55)

Karvianjoen vesistö

Karvianjoen vesistö (vesistöaluetunnus 36) on Suomessa vesistöalue, jonka laskujoki Karvianjoki laskee Selkämereen. Vesistöalueen pinta-ala on 3 438,01 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 4,55 %.Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet :

Merikarvianjoen alaosan alue (36.01)

Inhottujärven–Ala-Honkajoen alue (36.02)

Honkajoen alue (36.03)

Karvianjoen yläosan alue (36.04)

Tuorijoen valuma-alue (36.05)

Otamonjoen valuma-alue (36.06)

Nummijoen valuma-alue (36.07)

Suomijoen valuma-alue (36.08)

Lassilanjoen valuma-alue (36.09)

Keuruun reitti

Keuruun reitti on itäisin Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitti saa alkunsa Multian ja Saarijärven kuntien alueella sijaitsevista latvajärvistä. Reitin suurimpia järviä ovat Keurusselkä ja Ukonselkä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan (Kolhon kylän) kaupunkien alueella ja Kuorevesi Mänttä-Vilppulan ja Jämsän, aiemmin myös Kuoreveden kunnan alueella. Reitin vedet laskevat Vilppulankosken kautta Paloselkään.

Kirjailija

Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.

Kukinto

Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä. Lyhyesti sanottuna kukinto on se versonosa, joka muodostaa kukkia.

Liukoisuus

Liukoisuus ilmoittaa liuenneen aineen määrän kyseisessä kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa. Yleensä liukoisuuden yksikkönä on g/l tai g/100g.

Liuoksen sanotaan olevan kylläinen, kun siihen ei tietyssä lämpötilassa liukene lisää samaa ainetta. Jos liuos on kylläinen jonkin aineen osalta, siihen voi silti vielä liueta jotain toista ainetta. Jos vesiliuos on kylläinen esimerkiksi suolan osalta, siihen voi yhä liueta vaikkapa sokeria.

Useimpien aineiden liukoisuuteen lämpötila vaikuttaa niin, että liukoisuus kasvaa lämpötilan noustessa. Ruokasuola tekee kuitenkin poikkeuksen: lämpötila ei juuri vaikuta liukenevan ruokasuolan määrään.

Ormajoen valuma-alue

Ormajoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.79) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 222,06 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 6,77 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Pyhäjärvi, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Hauhon alueelle (35.77).Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kolme aluetta tai valuma-aluetta :

Leheejärven alue (35.791)

Ormajärven valuma-alue (35.792)

Teuronjärvenojan valuma-alue (35.793)

Pihlajaveden reitti

Pihlajaveden reitti on keskimmäinen Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitin keskusjärvi on Pihlajavesi entisen Pihlajaveden kunnan alueella Keuruulla. Reitti yhtyy Ähtärin reittiin kuuluvaan Tarjanneveteen Virroilla. Reitin valuma-alue 696,97 km².

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheobionta tai Cormobionta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen. Putkilokasvit on perinteisesti luettu sammalten (Bryobionta) ohella toiseksi kasvikunnan alakunnista.

Tiheys

Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen. Sen tunnus on ρ (rhoo). Tietyn lämpötilan ja paineen vallitessa tiheys on kullekin aineelle ominainen vakio.

Toimiala

Toimiala on taloudellista toimintaa harjoittavan yrityksen tai ammatinharjoittajan pääasiallisen toiminnan perusteella määräytyvä elinkeinoluokka. Henkilön toimiala (elinkeino) määräytyy hänen työpaikkansa toimialan perusteella. Luokittelussa yritystoiminta ryhmitellään elinkeinohaaroihin ja nämä edelleen yhä pienempiin alaryhmiin. Toimiala voi määräytyä esimerkiksi tuotevalikoiman, tuotannon tai tuotteiden jakelutien perusteella. Toimialana voi olla vaikka metalliteollisuus, vähittäiskauppa tai koulutus. Luokittelussa pääasiallinen toiminta tarkoittaa työalaa, joka tuottaa suurimman taloudellisen arvonlisäyksen. Rahallisen arvon lisääntyminen voi tällöin olla vähemmänkin kuin puolet koko toiminnan tuottamasta arvonlisäyksestä.

Vaarantunut laji

Vaarantunut laji on eliölaji, jolla on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana. Vaarantuneita lajeja ovat esimerkiksi leijona, jääkarhu, valkohai, kalliosuomusammal, fossa ja byrnesinpussihiiri.Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa "vaarantunut" (VU, Vulnerable) on yksi uhanalaisuuden tasoista.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.