Hiippakunta

Hiippakunta on kirkon hallinnollinen alue. Suomessa hiippakuntia on evankelis-luterilaisella, ortodoksisella kirkolla ja katolisella kirkolla. Evankelis-luterilaisia hiippakuntia on yhdeksän[1] ja ortodoksisia hiippakuntia kolme.[2] Helsingin katolinen hiippakunta kattaa koko maan.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. Hiippakunnat
  2. Suomen ortodoksinen kirkko - Hiippakunnat
  3. Katolinen.net
Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta

Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Hiippakunta perustettiin vuonna 1959 jakamalla Tampereen hiippakunta kahteen osaan. Helsingin hiippakunnan pääkirkko on Helsingin tuomiokirkko Senaatintorilla (entinen Suurkirkko).

Pääkaupunkiseudun suuresta kasvusta johtuen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti vuonna 2002 hiippakunnan uudelleen jakamisesta. Hiippakunnan läntisestä osasta perustettiin Espoon hiippakunta, joka aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Samalla Orimattilan seurakunta siirrettiin Tampereen hiippakuntaan.

Helsingin hiippakuntaan kuuluu 33 Helsingin, Vantaan ja itäisen Uudenmaan suomenkielistä seurakuntaa, jotka on jaettu kuuteen rovastikuntaan. Vuonna 2015 seurakuntien yhteinen jäsenmäärä oli 499 239.Suurin osa hiippakunnan seurakunnista on suomenkielisiä, ja Myrskylän ja Ruotsinpyhtään seurakunnat ovat kaksikielisiä, joissa suomi on enemmistökieli. Hiippakunta itse on kaksikielinen kirkon kielisäännösten mukaisesti 1. syyskuuta 2006 alkaen. Helsingin hiippakunnan nykyisenä piispana toimii Teemu Laajasalo.

Hollolan rovastikunta

Hollolan rovastikunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Tampereen hiippakunnan yksi yhdeksästä rovastikunnasta. Rovastikuntaan kuuluvat Tampereen hiippakunnan Asikkalan, Hollolan, Joutjärven, Keski-Lahden, Launeen, Salpausselän, Nastolan, Orimattilan ja Padasjoen evankelis-luterilaiset seurakunnat. Hollolan rovastikunnan lääninrovasti on Orimattilan seurakunnan kirkkoherra Annakaisa Rantala.

Kreikan ortodoksinen kirkko

Kreikan ortodoksinen kirkko (kreik. Ἐκκλησία τῆς Ἑλλάδος, Ekklisía tis Elládos, "Kreikan kirkko") on Kreikassa toimiva osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa. Sen jäsenmäärä on noin 10 miljoonaa.Kirkko sai Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkaatilta autokefalian eli hallinnollisen itsenäisyyden vuonna 1850. Kirkkoa johtaa Ateenan ja koko Kreikan arkkipiispa yhdessä metropoliittojen ja apulaispiispojen kanssa.

Kreikan kirkkoon kuuluu 82 hiippakuntaa. Niistä 46 on kokonaan Kreikan autokefalisen kirkon alaisuudessa, ja 36 Pohjois-Kreikassa ja saaristossa sijaitsevaa hiippakuntaa nimellisesti ja hengellisesti ekumeenisen patriarkaatin alaisuudessa mutta hallinnollisesti Kreikan kirkon alaisuudessa. Kreetalla (Kreetan kirkko, 9 hiippakuntaa) ja Dodekanesiassa (5 hiippakuntaa) sijaitsevat hiippakunnat kuuluvat sen sijaan kokonaan ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen, eivätkä näin ole osa Kreikan kirkkoa. Athos-vuoren luostariyhteisö on samoin patriarkaatin alaisuudessa mutta itsehallinnollinen.Kreikkalaisessa kulttuurissa kreikkalaisuuden ja ortodoksisuuden välillä on kiinteä yhteys, mikä on seurausta maan historiasta ja pitkistä perinteistä. Ortodoksisuus oli Kreikan virallinen valtionuskonto vuoteen 1975, jolloin lakia muutettiin niin, että ortodoksisuus määriteltiin maan "vakiintuneeksi uskonnoksi".

Kuopion hiippakunta

Kuopion hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Hiippakunta perustettiin 1939, ja siihen kuuluu 52 seurakuntaa, jotka on jaettu kuuteen rovastikuntaan. Hiippakunnan alueeseen kuuluvat Keski- ja Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala lukuun ottamatta Keski-Karjalaa sekä Pyhäjärvi ja Vaala Pohjois-Pohjanmaalta. Alueen seurakunnilla on 397 947 jäsentä ja sen alueen suurimmat kaupungit ovat Kuopio, Joensuu ja Kajaani. Hiippakunnan pääkirkko on Kuopion tuomiokirkko.

Lapuan hiippakunta

Lapuan hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Sen tuomiokirkko on Lapuan tuomiokirkko. Hiippakuntaan kuuluu 7 rovastikuntaa, jotka koostuvat 46 seurakunnasta, jotka sijaitsevat viiden maakunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla, suuressa osassa Keski-Suomea, Pohjanmaan rannikolla, Pohjois-Hämeen ja Pohjois-Satakunnan alueella. Hiippakunnan seurakuntiin kuuluu 421 185 jäsentä. Suurimmat seurakunnat hiippakunnan alueella ovat Jyväskylän seurakunta, Vaasan suomenkielinen seurakunta ja Seinäjoen seurakunta, jotka kuuluvat Jyväskylän, Isonkyrön ja Etelä-Pohjanmaan rovastikuntiin. Lapuan hiippakunnan seurakunnat ovat suomenkielisiä paitsi Kaskisten seurakunta, joka on kaksikielinen enemmistökielenään suomi.

Lapuan hiippakunnan koulutuskeskus Haapaniemen hiippakuntakartano sijaitsee Kuortaneella Ruonankylässä Kuortaneenjärven rannalla.

Mikkelin hiippakunta

Mikkelin hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Sen tuomiokapituli sijaitsee Mikkelissä, ja sen tuomiokirkko on Mikkelin tuomiokirkko. Hiippakunta perustettiin 1897 Savonlinnan hiippakuntana tuomiokirkkonaan Savonlinnan tuomiokirkko. Hiippakunnan keskus siirrettiin Viipuriin 1924. Viipurin tuomiokirkko menetettiin sodissa 1944 Neuvostoliitolle, jolloin piispanistuin siirtyi Mikkeliin. Hiippakunta muodostettiin pääasiallisesti Viipurin hiippakunnan seurakunnista seuraavana vuonna.

Hiippakuntaan kuuluu 32 seurakuntaa, jotka muodostavat seitsemän rovastikuntaa. Yksi seurakunnista, Pyhtään seurakunta, on kaksikielinen enemmistön kielenään suomi.

Norjan kirkko

Norjan kirkko (norj. Den norske kirke tai Den norske kyrkja) on Norjan evankelis-luterilainen kirkko. Siihen kuuluu noin 71,5 prosenttia norjalaisista. Kirkon ylin elin on yleinen kirkolliskokous. Kirkon johdossa on Norjan kuningas ja lainsäädäntövaltaa käyttää Stortinget. Kirkon piispat ja rovastit nimittää Norjan hallitus. Nidarosin hiippakunnan piispalla on erityisasema, mutta kirkolla ei kuitenkaan ole arkkipiispaa. Norja lakkautti valtionkirkon vuoden 2013 alussa.

Oulun hiippakunta

Oulun hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Sen tuomiokapituli sijaitsee Oulussa ja sen tuomiokirkko on Oulun tuomiokirkko. Hiippakunnan alue käsittää suurimman osan Keski-Pohjanmaan maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta (lukuun ottamatta Pyhäjärveä ja Vaalaa) ja koko Lapin maakunnan. Hiippakunnan eteläisin seurakunta on Perho Keski-Pohjanmaalla, pohjoisin Utsjoen seurakunta, joka on myös koko Suomen pohjoisin. Hiippakunta rajoittuu etelässä Lapuan ja Kuopion hiippakuntiin. Hiippakunnassa on yhdeksän rovastikuntaa, joissa on 60 seurakuntaa (2011).

Oulun hiippakunnan piispa on Jukka Keskitalo. Hänestä tuli hiippakunnan piispa 1. marraskuuta 2018.

Porvoon hiippakunta

Porvoon hiippakunta (ruots. Borgå stift) on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Siihen kuuluu 56 seurakuntaa (2018), jotka on jaettu yhdeksään rovastikuntaan (ruots. prosteri). Hiippakunnan alue on hajanainen ja siihen kuuluvat kaikki Suomen ruotsinkieliset seurakunnat sekä ne kaksikieliset seurakunnat, joissa ruotsi on enemmistökieli. Porvoon hiippakuntaan kuuluvat myös Suomen saksalainen seurakunta ja Ruotsin kirkon kirkkokäsikirjaa ja kirkollisia tapoja noudattava Olaus Petri -seurakunta. Kirkon kielisäännösten uudistamisen jälkeen 2006 hiippakunta ei ole enää ruotsinkielinen vaan kaksikielinen.

Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Porvoossa ja sen tuomiokirkko on Porvoon tuomiokirkko.

Porvoon tuomiokirkko

Porvoon tuomiokirkko (ruots. Borgå domkyrka) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Lisäksi kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.

Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi runsaasti häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde.

Suomalaiset muistavat Porvoon tuomiokirkon etenkin Porvoon vuoden 1809 valtiopäivistä. Siellä keisari Aleksanteri I otti vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait.

Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen. Tasan 200 vuotta myöhemmin, vuonna 1923 siihenastinen Porvoon hiippakunta siirrettiin Tampereelle, ja uusi Porvoon hiippakunta on siitä asti käsittänyt rannikon ruotsinkieliset ja kaksikieliset ruotsienemmistöiset seurakunnat.

Rovastikunta

Rovastikunta (ruots. prosteri) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakunnan hallinnollinen osa. Hiippakunnan seurakunnat kuuluvat rovastikuntiin, jotka ovat seurakuntaa suurempia hallinnollisia hiippakunnan yksiköitä. Kussakin rovastikunnassa on 3–13 seurakuntaa. Vuonna 2013 Suomessa oli 66 rovastikuntaa.

Rovastikunnan merkitys on varsin vähäinen. Sillä on suurempi merkitys hiippakunnalle kuin seurakunnille.

Ruotsin kirkko

Ruotsin kirkko (ruots. Svenska kyrkan) on Ruotsin suurin kirkko. Se tunnustaa luterilaisuutta. 5,9 miljoonalla jäsenellään se on yksi maailman suurimmista luterilaisista kirkoista. Vuonna 2000 kirkko menetti asemansa Ruotsin valtionkirkkona. Vuonna 2018 Ruotsin kirkkoon kuului 57,7 prosenttia ruotsalaisista. Se on alhaisin luterilaiseen kirkkoon kuuluvuusprosentti Pohjoismaissa. Kirkon johtaja on Uppsalan arkkipiispa Antje Jackelén.

Suomen ortodoksinen kirkko

Suomen ortodoksinen kirkko (ruots. Ortodoxa kyrkan i Finland) on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa. Kirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ohella toinen Suomen kansankirkoista, joilla on virallinen asema lainsäädännössä. Se kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkokuntana Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.

Suomen ortodoksisen kirkon johtaja on Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Suomen väestöstä noin 1,1 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Suomen ortodoksinen kirkko on ainoa ortodoksinen paikalliskirkko, joka noudattaa gregoriaanista kalenteria myös pääsiäisen ajankohdan määräytymisen osalta.

Tampereen hiippakunta

Tampereen hiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Sen tuomiokirkko on Tampereen tuomiokirkko. Tampereen hiippakunta muodostuu 45 seurakunnasta (2017). Tampereen piispana on toiminut vuodesta 2008 lähtien teologian tohtori Matti Repo.

Tukholman hiippakunta

Tukholman hiippakunta (ruots. Stockholms stift) on yksi Ruotsin kirkon hiippakunnista. Se on muodostettu vuonna 1942, ollen Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta nuorin. Hiippakunta on jaettu 79 seurakuntaan. Hiippakunnan nykyisenä piispana toimii Eva Brunne.

Vuoden 2017 lopussa hiippakunnan alueella asui 2 010 164 henkilöä, joista 1 011 601 eli 50,3 prosenttia oli Ruotsin kirkon jäseniä.

Turun arkkihiippakunta

Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta. Turun arkkihiippakunta perustettiin Suomen ensimmäisenä hiippakuntana 1276. Hiippakunnassa on nykyisin 51 seurakuntaa, jotka on jaettu viiteen rovastikuntaan. Hiippakunnalla on kaksi piispaa: arkkipiispa ja arkkihiippakunnan piispa. Uutena arkkihiippakunnan piispana aloitti tammikuussa 2011 Kaarlo Kalliala, sen jälkeen kun Kari Mäkinen siirtyi arkkipiispaksi. Kari Mäkisen sirryttyä eläkkeelle, uutena arkkipiispana aloitti kesäkuussa 2018 Tapio Luoma. Hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Turussa ja sen piispankirkko on Turun tuomiokirkko. Hiippakunnan alue on pitkälti samanlainen kuin entisen Turun ja Porin läänin.

Turun ja Suomen arkkipiispa

Turun ja Suomen arkkipiispa (vuoteen 1817 Turun piispa) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa. Arkkipiispalla ei ole muiden piispoihin esimiesasemaa vaan hän on ensimmäinen vertaistensa joukossa (lat. primus inter pares). Luterilaisista kirkoista vain Suomen, Ruotsin, Latvian ja Viron kirkoilla on arkkipiispa. Tapio Luoma on ollut arkkipiispa 1. kesäkuuta 2018 alkaen, kun Kari Mäkinen jäi eläkkeelle.Perimätiedon mukaan ensimmäinen Turun piispa oli 1100-luvulla elänyt piispa Henrik. Alun perin Turun piispat olivat katolisen kirkon piispoja. Ruotsin kuningaskunnan toinen Suomessa oleva piispanvirka perustettiin luterilaisen uskonpuhdistuksen jälleen 1554 Viipurin hiippakuntaan. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen Porvoon hiippakunnaksi. 1800-luvun alussa Turun piispan hallitsemaan hiippakuntaan kuului kaksi kolmasosaa Suomen evankelis-luterilaisista seurakunnista. Tämä alue pieneni 1851, kun Kuopion läänin ja Oulun läänin alueelle perustettiin Kuopion hiippakunta. Porvoon hiippakunta sai lisäalueita Turun hiippakunnalta sen itäisistä osista 1897, muun muassa Uudenmaan lääniin ja Hämeen lääniin kuuluvat alueet sekä osia Vaasan lääniin kuuluvista Hämeen ja Satakunnan alueista.

Uppsalan hiippakunta

Uppsalan hiippakunta (ruots. Uppsala stift) tai Uppsalan arkkihiippakunta (ruots. Uppsala ärkestift) on Ruotsin kirkon arkkihiippakunta. Se käsittää Uppsalan läänin ja Gävleborgin läänin sekä osia Tukholman läänistä ja Västmanlandin läänistä. Hiippakuntaan kuuluu 169 seurakuntaa, jotka on jaettu 85 pastoraattiin.

Vuodesta 1990 lähtien Uppsalan hiippakunnassa on ollut kaksi piispaa. Uppsalan nykyinen arkkipiispa on Antje Jackelén (kesäkuusta 2014 lähtien) ja piispa Karin Johannesson (maaliskuusta 2019 lähtien).Vuoden 2017 lopussa hiippakunnan alueella asui 789 144 henkilöä, joista 491 644 eli 62,3 prosenttia oli Ruotsin kirkon jäseniä.

Viipurin luterilainen hiippakunta

Viipurin hiippakunta oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta vuosina 1554–1723 ja 1924–1945.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.