Helmikuu

Helmikuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden toinen kuukausi. Sitä edeltää tammikuu ja sitä seuraa maaliskuu. Helmikuussa on 28 päivää, karkausvuonna 29 päivää.

Suomessa helmikuu on etelässä iltapäivien pidentymisen ja usein talven kovimpien pakkasten ja korkeiden nietosten aikaa. Nykyään tosin eteläisessä Suomessa lumipeite ei enää helmikuussakaan ole välttämättä pysyvä lämpötilojen heitellessä suojan ja pakkasen puolella, ja kevään alku on häilyvämpi. Pohjoisessa se on ensimmäisten kunnolla aurinkoisten päivien, ja rajujen pakkasten aikaa. Etelä-Suomessa voi helmikuun lopulla koulujen hiihtolomakaudella ensimmäistä kertaa vuodessa aurinkoisena päivänä tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen iholla. Tyypillisesti lumipeite alkaakin tämän takia tiivistyä hitaasti kasaan ja sen vesiarvo alkaa päivä päivältä kasvamaan. Varsinainen sulaminen käynnistyy yleensä vasta maaliskuussa.

Helmikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla helmikuun keskilämpötila on noin -6 astetta, Lahdessa noin -7,5 astetta, Tampereella noin -8 astetta, Kuopiossa noin -9,5 astetta, Oulussa noin -9,5 astetta ja Sodankylässä noin -12 astetta.[2] Etelä-Suomessa tyypillinen päivälämpötila vaihtelee nollakelistä kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, riippuen mereistä lämpöä tuovien matalapaineiden reiteistä ja arktisista kylmänpurkauksista, keskimäärin Etelä-Suomessa on helmikuussa 3 astetta pakkasta päivällä. Pohjois-Suomessa sen sijaan lämpötila on yleensä tasaisesti päivisin noin -10 asteen molemmin puolin.

Sanonta helmikuu helistää tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia, Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa - Etelä-Suomessakin on joskus kireitä pakkasia. Helmikuussa on Etelä-Suomessakin vain harvoin lumettomia kausia. Helmikuun loppuvaiheessa päivälämpötilat alkavat hitaasti kohota varsinkin pilvisessä säässä, vaikka pakkaset jatkuvatkin usein Etelä-Suomessakin maaliskuulle. Helmikuussa sataa todella niukasti, muttei yhtä niukasti, kuin maaliskuussa. Pitkän harmaan ajan jälkeen saadaan yhä enemmän ja enemmän auringonpaistetunteja. Helmikuu onkin kylmyydestään huolimatta melko selkeäsäinen kuukausi. Tiaiset aloittavat helmikuulla vienon liverryksensä myös koko Suomessa, myös Lapissa. Helmikuussa päivät pitenevät entisestään, vaikkakin ne ovatkin edelleen öitä lyhyempiä koko Suomessa. Lapissa on etelää pimeämpää, vaikkakin kaamos on jo ohi.

Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy. Vanha kansa odotti innokkaasti ensimmäistä sydäntalven suojaa, koska siitä laskettiin olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen.

Helmikuun latinankielinen nimi Februarius tulee sanasta februa, joka oli roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla.lähde? Helmikuussa valmistauduttiin puhdistautumismenoin ja sovintouhrein uuden vuoden tuloon ja uuteen alkuun. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta helmikuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden viimeinen kuukausi.[3]

Vuonna 1899 Nikolai II:n helmikuun manifesti aloitti Suomessa sortokauden.

Helmikuussa on juhla laskiainen jota vietetään seitsemää viikkoa ennen pääsiäistä. Lisäksi helmikuun 14.päivä on ystävänpäivä.

Les Très Riches Heures du duc de Berry février
Helmikuu. 15. vuosisadan ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Très Riches Heures du Duc de Berryn kuvitusta helmikuun kohdalla.[1]

Helmikuun pituus

Helmikuu on juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin lyhyin kuukausi. Kaikissa muissa kuukausissa on 30 tai 31, mutta helmikuussa vain 28 (karkausvuonna 29) päivää. On väitetty, että aikaisemmin elokuu olisi ollut 30-päiväinen ja helmikuu 29-, karkausvuonna 30-päiväinen ja elokuu olisi pidennetty 31-päiväiseksi ja samalla helmikuu lyhennetty 28., karkausvuonna 29-päiväiseksi, koska ajateltiin, että Augustuksen mukaan nimetyssä kuukaudessa elokuussa (latinaksi augustus) pitää olla yhtä monta päivää kuin Julius Caesarin mukaan nimetyssä kuukaudessa heinäkuussa (latinaksi julius).[4] Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.

Vuonna 1712 Ruotsissa ja Suomessa helmikuussa oli poikkeuksellisesti 30 päivää, kun palattiin ruotsalaisesta kalenterista juliaaniseen.[5] Vuonna 1753 Ruotsissa ja Suomessa helmikuussa oli poikkeuksellisesti 17 päivää, kun siirryttiin juliaanisesta gregoriaaniseen (parannettuun) kalenteriin.[6]

Lähteet

  1. Lisätietoa maalauksesta englanniksi
  2. http://www.gaisma.com/en/dir/fi-country.html
  3. Oja, s. 30
  4. Otavan iso tietosanakirja, Uusi pikkujättiläinen
  5. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 44-45. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.4.2010).
  6. 1700-luvun almanakat almanakka.helsinki.fi. 1752. Turun yliopisto. Viitattu 12.3.2014.
Kuukaudet
tammikuu | helmikuu | maaliskuu | huhtikuu | toukokuu | kesäkuu | heinäkuu | elokuu | syyskuu | lokakuu | marraskuu | joulukuu
1. helmikuuta

1. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 32. päivä. Vuodesta on jäljellä 333 päivää (karkausvuonna 334).

10. helmikuuta

10. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 41. päivä. Vuodesta on jäljellä 324 päivää (karkausvuonna 325).

11. helmikuuta

11. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 42. päivä. Vuodesta on jäljellä 323 päivää (karkausvuonna 324).

13. helmikuuta

13. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 44. päivä. Vuodesta on jäljellä 321 päivää (karkausvuonna 322).

14. helmikuuta

14. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 45. päivä. Vuodesta on jäljellä 320 päivää (karkausvuonna 321).

Päivä on myös ystävänpäivä, jolloin lähetetään paljon ystävänpäiväkortteja, sähköposti- ja tekstiviestejä. Muun muassa Yhdysvalloissa päivää kutsutaan nimellä Valentine’s Day.

15. helmikuuta

15. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 46. päivä. Vuodesta on jäljellä 319 päivää (karkausvuonna 320).

16. helmikuuta

16. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 47. päivä. Vuodesta on jäljellä 318 päivää (karkausvuonna 319 päivää).

17. helmikuuta

17. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 48. päivä. Vuodesta on jäljellä 317 päivää (karkausvuonna 318).

18. helmikuuta

18. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 49. päivä. Vuodesta on jäljellä 316 päivää (karkausvuonna 317).

19. helmikuuta

19. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 50. päivä. Vuodesta on jäljellä 315 päivää (karkausvuonna 316).

2. helmikuuta

2. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 33. päivä. Vuodesta on jäljellä 332 päivää (karkausvuonna 333).

20. helmikuuta

20. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 51. päivä. Vuodesta on jäljellä 314 päivää (karkausvuonna 315).

22. helmikuuta

22. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 53. päivä. Vuodesta on jäljellä 312 päivää (karkausvuonna 313).

25. helmikuuta

25. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 56. päivä. Vuodesta on jäljellä 309 päivää (karkausvuonna 310).

26. helmikuuta

26. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 57. päivä. Vuodesta on jäljellä 308 päivää (karkausvuonna 309).

3. helmikuuta

3. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 34. päivä. Vuodesta on jäljellä 331 päivää (karkausvuonna 332).

6. helmikuuta

6. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 37. päivä. Vuodesta on jäljellä 328 päivää (karkausvuonna 329).

7. helmikuuta

7. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 38. päivä. Vuodesta on jäljellä 327 päivää (karkausvuonna 328).

9. helmikuuta

9. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 40. päivä. Vuodesta on jäljellä 325 päivää (karkausvuonna 326).

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.