Haaretz

Haaretz (hepr. ‏הארץ‎, "Maa", tarkoittaa Israelia) on vuonna 1919[1] perustettu Israelin vanhin päivälehti. Se ilmestyy hepreankielisenä berliner-kokoisena. Haaretz English Edition on lehden englanniksi käännetty painos. Israelissa se ilmestyy ja on myynnissä yhdessä International Herald Tribunen kanssa. Pohjois-Amerikassa se ilmestyy sanomalehtenä kerran viikossa, ja siinä on koosteena viikon artikkeleita. Haaretzin molemmat versiot ovat luettavissa myös internetissä.

Muihin Israelissa ilmestyviin laajalevikkisiin sanomalehtiin, etenkin Maariviin ja Yedioth Ahronothiin, verrattuna Haaretzin otsikot ja kirjainkoko ovat pienempiä, kuvilla on vähemmän tilaa ja artikkelit ovat analyyttisempiä. Johtavat poliitikot pitävät sen pääkirjoitussivua vaikutusvaltaisempana[2] Uutisten lisäksi Haaretzissa julkaistaan artikkeleita yhteiskunnallisista ja ympäristöaiheista, kirjallisuuskatsauksia, tutkivia artikkeleita ja poliittisia kommentointeja.

Haaretzin lukijakunta koostu Israelin keski- ja yläluokasta, intellektuelleista, koulutetusta väestä. Sitä luetaan yleisesti Israelin älymystön ja poliittisten johtajien piirissä,[3][4][5] ja Encyclopædia Britannicassa sitä luonnehditaan Israelin vaikutusvaltaisimmaksi sanomalehdeksi.[6]

Hepreankielisen painoksen levikki on arkisin 75 000. Pohjois-Amerikassa ilmestyy painettu viikkolehti, jossa on koosteena viikon uutiset.[7][8] Lehti ilmoittaa hepreankielisen lehden maksavien tilaajien määräksi 65 000, irtonumeromyynnin kanssa yhteensä päivittäinen levikki on 72 000, viikonloppuisin 100 000. Englanninkielisen lehden tilaajamäärä on 15 000.[9]

Haaretz
Newspapers
Lehtityyppi sanomalehti
Julkaisija Schockenin suku (60%)
Alfred DuMont (20%)
Leonid Nevzlin (20%)
Perustettu 1919
Päätoimittaja Dov Alfon
Sitoutuneisuus liberaalinen, sekulaarinen, vasemmistolainen
Kotipaikkakunta Tel Aviv
Kotimaa Israelin lippu Israel
Sivukoko berliner
Kieli heprea, englanti
Aiheesta muualla
Haaretz (hepreaksi)
Haaretz (englanniksi)

Lähteet

  1. About Haaretz, viitattu 12.6.2011
  2. Gal Beckerman: Disengaged Columbia Journalism Review. syys-lokakuu 2005. Viitattu 18.8.2008. (englanniksi)
  3. Dan Caspi. Media Decentralization: The Case of Israel's Local Newspapers. Transaction Publishers, 1986. ISBN 0887380204
  4. Motti Regev, Edwin Seroussi. Popular Music and National Culture in Israel. University of California Press, 2004. ISBN 0520236521.
  5. Rebecca L. Torstrick. Culture and Customs of Israel. Greenwood Publishing Group, 2004. ISBN 0313320918.
  6. Encyclopædia Britannica
  7. Subscribe to Haaretz Haaretz. Viitattu 18.8.2008. (englanniksi)
  8. Stephen Glazi: Ha'aretz, Israel's Liberal Beacon The Nation. Viitattu 18.8.2008. (englanniksi)
  9. Haaretz service. Dov Alfon named as new Haaretz editor-in-chief. Haaretz, 13.2.2008.

Aiheesta muualla

Amerikanjuutalaiset

Amerikanjuutalaiset eli Yhdysvaltojen juutalaiset ovat yhdysvaltalaisia, jotka ovat etnisesti juutalaisia ja/tai joiden uskonto on juutalaisuus. Amerikanjuutalaisia on eri arvioiden mukaan 5,2–6,4 miljoonaa, ja he muodostavat maailman suurimman tai Israelin jälkeen toiseksi suurimman juutalaisyhteisön. Suurin osa amerikanjuutalaisista on aškenasijuutalaisia ja Itä-Euroopasta ja Venäjältä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa muuttaneiden jälkeläisiä. Myös toisen maailmansodan aikana Euroopasta tuli Yhdysvaltoihin runsaasti juutalaisia pakolaisia.

Yhdysvalloissa ei ole esiintynyt varsinaisia juutalaisvainoja, ja amerikanjuutalaiset ovatkin integroituneet amerikkalaiseen yhteiskuntaan hyvin. Juutalaisten vaikutusvallan on sanottu selittävän osin esimerkiksi Yhdysvaltojen Israel-myönteisen politiikan. Israel saa amerikanjuutalaisilta myös huomattavaa taloudellista tukea. Nykyään yhteisön pahin uhka on seka-avioliittojen yleisyys, sillä moni amerikanjuutalainen menee naimisiin ei-juutalaisen kanssa, eikä lasten identiteetti ole enää kovin juutalainen.

Avigdor Liberman

Avigdor Liberman (hepr. ‏ אביגדור ליברמן‎‎, ven. Авигдор (Эве́т Львович) Либерман, s. 5. kesäkuuta 1958 Neuvostoliitto) on israelilainen poliitikko, Yisrael Beiteinu -puolueen puheenjohtaja ja maan puolustusministeri marraskuuhun 2018. Hän oli Israelin strategisesta uhasta vastaava varapääministeri Olmertin hallituksessa marraskuusta 2006 lähtien. Likudin Benjamin Netanjahu pyysi häntä ulkoministeriksi maaliskuussa 2009.Libermania pidetään Euroopassa ja Yhdysvaltain lehdistössä laajasti rasistina ja äärioikeistolaisena.Hän kannattaa Israelin jäsenyyttä Euroopan unionissa ja Natossa.lähde?

Beta Israel

Beta Israel (suom. Israelin huone) eli Etiopian juutalaiset ovat etiopialaista alkuperää olevia juutalaisia. Heistä käytetään myös termiä falaša eli ulkopuoliset tai muukalaiset, mutta etiopianjuutalaiset katsovat termin olevan loukkaava. Heitä on arviolta 20 000 – 30 000, joista noin puolet elää Israelissa ja puolet Etiopiassa.

Eurovision laulukilpailu 2019

Eurovision laulukilpailu 2019 oli järjestyksessään 64. Eurovision laulukilpailu. Se järjestettiin Tel Avivissa, Israelissa, Netta Barzilain voitettua kilpailun vuonna 2018 kappaleella ”Toy”. Tapahtumapaikkana toimi Tel Avivin Tel Aviv Convention Centerin Paviljonki 2. Kilpailun semifinaalit järjestettiin 14. ja 16. toukokuuta ja finaali 18. toukokuuta 2019. Euroviisut järjestettiin Israelissa kolmatta kertaa; aiemmin Israel isännöi kilpailua vuosina 1979 ja 1999. Tämä oli myös neljäs kerta, kun euroviisut järjestettiin Euroopan ulkopuolella.

EBU ilmoitti 7. marraskuuta 2018, että vuoden 2019 kilpailuun osallistuisi 42 maata. Sen jälkeen kilpailusta vetäytyi kuitenkin vielä viime hetkellä Ukraina, sillä maan televisioyhtiö UA:PBC ei päässyt sopimukseen edustajaksi valitun artistin kanssa. Lopullinen osallistujamäärä on siis 41 maata. Vuoden 2018 kilpailuun osallistuneista maista vetäytyi Ukrainan lisäksi Bulgaria.

Israelin isännyys oli herättänyt vastustusta Israelin–Palestiinan konfliktin ja siihen liittyvien ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Vastustusta oli esiintynyt muun muassa Islannissa (Islantia edustanut yhtye Hatari nähtiin pitelevän Palestiina-aiheisia banderolleja finaalin pisteiden laskun aikana), Irlannissa, Ranskassa, Tanskassa, Espanjassa ja Saksassa.Kilpailun voittajaksi nousi Alankomaiden Duncan Laurence kappaleella "Arcade", kerättyään toisessa semifinaalissa 280 pistettä ja finaalissa 498 pistettä.

Golanin kukkulat

Golanin kukkulat (hepreaksi: רמת הגולן‎, Ramat HaGolan, arabiaksi: هضبة الجولان‎, Haḍbatu 'l-Jawlān tai الجولان‎, al-Jawlān) (joskus käytössä myös Golanin ylänkö tai Golan) on ylänkömaa Lähi-idässä, jonka Israel valloitti Syyrialta kuuden päivän sodassa 1967.

Haim Saban

Haim Saban (s. 15. lokakuuta 1944 Aleksandria, Egypti) on israelilais-yhdysvaltalainen television ja median parissa vaikuttava liikemies, joka omisti Saban Entertainmentin (tunnetaan nykyisin nimellä BVS Entertainment). Vuonna 2008 Saban oli Forbesin laatimalla rikkaimpien yhdysvaltalaisten listalla 102. sijalla.

Inglewood (Kalifornia)

Inglewood on kaupunki lounaisessa Los Angelesin piirikunnassa Los Angelesin keskustan lounaispuolella. Sen väkiluvun arvioitiin 2009 olevan 112 241. Kaupunki sijaitsee suur-Los Angelesin South Bayn alueella.Inglewood koostuu yhdeksästä naapurustosta, jotka ovat Morningside Park, Downtown Inglewood, Fairview Heights, Arbor Village, Centinela Heights, Sports Village, Century Heights, Inglewood Knolls ja Lockhaven.Inglewoodin väestön suurimmat etniset ryhmät ovat latinot ja afroamerikkalaiset.

Israel

Israelin valtio eli Israel (hepr. ‏מדינת ישראל‎, Medinat Jisra'el, arab. دولة إسرائيل‎, Daulat Isrā'īl) on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä. Israel perustettiin Palestiinan alueelle vuonna 1948. Se on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia ja olemukseltaan vahvasti "juutalainen valtio", mikä on virallisena ideologiana kirjattu lakiin. Väestöltään Israel on kuitenkin monikansallinen ja uskontopohjaltaan moninainen, eivätkä kaikki tunnusta juutalaisten kansallisvaltion periaatetta. Se onkin johtanut jatkuviin sisäisiin levottomuuksiin ja yhteenottoihin palestiinalaisten kanssa koko Israelin valtion olemassaolon ajan.

Israelissa on vuoden 2014 arvion mukaan noin 8,3 miljoonaa asukasta. Virallinen kieli on heprea, arabian virallinen asema poistettiin heinäkuussa 2018. Asukkaista 78 prosenttia on juutalaisia, 17 prosenttia arabeja, loput druuseja ja muita vähemmistöjä. Israelin arabit ovat uskonnoltaan enimmäkseen sunnimuslimeja tai kristittyjä. Israelin naapurimaita ovat arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria, Libanon sekä joidenkin valtioiden itsenäiseksi tunnustama Palestiina. Israelin pinta-ala on 20 700 km², johon on laskettu mukaan Golanin kukkulat, mutta ei Itä-Jerusalemia tai Länsirantaa ja Gazan kaistaa.

Vaikka Israel ei ole myöntänyt eikä kieltänyt ydinasettaan, sen oletetaan olevan Lähi-idän ainoa ydinasevaltio.

Münchenin verilöyly

Münchenin verilöyly tapahtui vuoden 1972 kesäolympialaisissa Münchenissä, Saksassa, kun palestiinalaiset terroristit ottivat yksitoista israelilaista olympiaedustajaa panttivangeiksi ja surmasivat heistä kymmenen. Ainoastaan Gad Tsobari pääsi pakenemaan. Lisäksi kaappauksessa kuoli saksalainen poliisi ja viisi terroristia.

Kuolleet israelilaiset olivat David Berger, Joseph Gutfreund, Moshe Weinberg, Eliezer Halfin, Mark Slavin, Zeev Friedman, Jossef Romano, Kehat Shor, Andre Spitzer, Amitzur Shapira ja Jacob Szpringer.

Verilöylystä ja sen jälkeisistä teoista on tehty vuonna 2005 valmistunut elokuva München, jonka ohjasi Steven Spielberg. Verilöylyn uhrien muistoksi paljastettiin kaupungissa muistomerkki syyskuussa 2017.

Ortodoksijuutalaisuus

Ortodoksijuutalaisuus on juutalaisuuden suunta, joka tulkitsee ja toteuttaa Tooran lakeja tiukimmin. Nämä lait selityksineen on kanonisoitu Talmudissa (Suullinen laki) ja koonnettu jälkeenpäin Shulhan arukhissa. Tämä rabbiiniperinteen kokoelma on hallinnut perinteistä juutalaisuutta jo yli tuhannen vuoden ajan.

Ortodoksijuutalaisuuden tunnuspiirteitä ovat:

usko Tooran lakien jumalalliseen alkuperään; Jumala välitti lait Moosekselle, joka merkitsi ne muistiin ja ihminen ei voi muuttaa niitä

usko Jumalan rikkomattomaan liittoon Israelin kansan kanssa, jota Tooran tulisi hallita

käsitys juutalaisuuden suullisen lain (Talmud, Aggada) kiinteästä, erottamattomasta suhteesta kirjattuun lakiin eli Tooraan

Halakhaan eli lakien koodiin pitäytyminen Shulhan arukhin mukaan

suhde ympäröivään maailmaan punnitaan kaikkina aikoina rabbiinitradition mukaisen lakien tulkitsemisen kautta

ješivojen keskeinen rooli Talmudin opetuksessa

usko Rambam'in (Moshe Maimonides) muotoilemiin 13 uskonkohtaan.Ortodoksisuuden alaryhmiä ovat ääriortodoksit, modernit ortodoksit ja hasidit. Ortodoksijuutalaisuuden piirissä on myös paljon juutalaisia, jotka kuuluvat ortodoksiseurakuntiin tai käyttävät ortodoksijuutalaisia palveluita, vaikka eivät omassa elämässään noudattaisi ortodoksijuutalaisuuden tapoja ja sääntöjä. Tämä on tyypillistä esimerkiksi Israelissa ja Suomessa.

Vuonna 2001 ortodoksijuutalaiset ja ortodoksisynagogien piirissä olevat juutalaiset muodostivat noin 50% Britannian juutalaisista (150 000), 27% Israelin juutalaisista (1 500 000) ja 13% Yhdysvaltojen juutalaisista (529 000). Niistä, jotka olivat synagogan tai juutalaisen seurakunnan jäseniä, ortodoksijuutalaisia oli noin 70% Britanniassa ja 27% Yhdysvalloissa. Suomen juutalainen seurakunta on periaatteessa ortodoksijuutalainen, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Helsingin synagogassa naisten paikka on parvekkeella eikä naisrabbeja hyväksytä. Sana ortodoksi viittaa tässä yhteydessä lähinnä elämäntavan oikeaoppisuuteen, ei erilliseen opilliseen viisauteen. Käytännössä kuitenkin Suomen juutalaisista erittäin pieni vähemmistö on ortodoksijuutalaisen elämäntavan mukaan eläviä.

Palestiina kesäolympialaisissa 2016

Palestiina osallistui kesäolympialaisiin 2016. Sitä edusti kuusi urheilijaa neljässä lajissa. Joukkueen lipunkantajana avajaisissa toimi kestävyysjuoksija Mayada Al-Sayad. Kuuden hengen joukkue oli Palestiinan olympiahistorian suurin.

Persona non grata

Persona non grata (latinaa, monikko personae non gratae) tarkoittaa sananmukaisesti ei-toivottua henkilöä. Persona non gratan vastakohta on persona grata.

Salam Fayyad

Salam Fayyad (arab. سلام فياض‎, s. 1952 Dir al-Rasoun) on palestiinalainen taloustieteilijä ja poliitikko, jonka presidentti Mahmud Abbas nimitti 14. kesäkuuta 2007 palestiinalaishallinnon pääministeriksi. Sitä ennen Fayyad oli valtiovarainministerinä 2002–2005.Fayyad syntyi Dir al-Rasounissa lähellä Tul Karmia. Monista muista poiketen hän ei omakohtaisesti kokenut vuoden 1948 Nakbaa. Hän opiskeli Beirutin Amerikkalaisessa yliopistossa sekä ylemmän tutkinnon ja tohtorintutkinnon University of Texasissa. Hän aloitti uransa opettajana Yarmukin yliopistossa Jordaniassa ja meni 1987 Maailmanpankin (IMF) palvelukseen Washingtoniin. Palestiinalaishallinnon perustamisen jälkeen hän palasi 1995 IMF:n edustajana sen hallitsemille alueille. Vuonna 2001 hän siirtyi yksityissektorille ja meni 2001 Arabipankin, Lähi-idän suurimman pankin palvelukseen.

Fayyadilla on hyvät suhteet Israeliin ja Yhdysvaltoihin. Liberaali israelilainen Haaretz-lehti nimitti häntä "kaikkien suosikkipalestiinalaiseksi."

Ennen vuoden 2006 vaaleja Abbasin Fatah lupasi Fayyadille pääministerin paikan, jos hän liittyisi puolueeseen. Hän ei kuitenkaan uskonut Fatahin voittoon, vaan muodosti kolmannen tien listan yhdessä Hanan Ashrawin ja Yasser Abed Rabbonin kanssa, joka sai vain kaksi paikkaa parlamenttiin.

Maaliskuussa 2009 Fayyad jätti eroanomuksensa presidentti Abbasille mutta jatkoi lopulta pääministerinä. Huhtikuussa 2013 hän erosi pääministerin tehtävästä.

Sefardijuutalaiset

Sefardijuutalaiset (hepreaa, sefardim) on yksi juutalaisten etnisistä ja kulttuurisista ryhmistä, joka muodostui alun perin nykyisten Espanjan ja Portugalin alueilla, mistä heidät karkotettiin 1490-luvulla uskonnollisen puhdistuksen seurauksena. Sefardiyhteisössä kehittyi ladinon kieli.

Serge Haroche

Serge Haroche (s. 11. syyskuuta 1944 Casablanca, Marokko) on ranskalainen fyysikko. Haroche jakoi vuoden 2012 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdysvaltalaisen David Winelandin kanssa. Haroche ja Wineland saivat palkinnon kvanttimekaniikan saavutuksistaan. Palkintoraati totesi kaksikon kehittäneen uuden metodin, jolla voidaan tutkia kvantteja tuhoamatta niitä.

Haroche on syntynyt Marokossa mutta hän on Ranskan kansalainen. Hän on sukutaustaltaan isänsä puolelta sefardijuutalainen ja äitinsä puolelta aškenasijuutalainen. Haroche opiskeli École normale supérieuressa 1963–1967 ja väitteli Pariisissa vuonna 1971. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.

Shas

Shas (hepr. ‏ש"ס‎‎) on vuonna 1984 perustettu haredijuutalaisia edustava poliittinen puolue Israelissa. Parlamenttivaaleissa 2009 Shas sai 11 paikkaa knessetiin. Se on hallituspuolue ja sillä on neljä ministeripaikkaa. Shasin puheenjohtaja Eli Yishai on yksi varapääministereistä sekä sisäministeri Benjamin Netanyahun hallituksessa.

Shasin hengellinen johtaja on rabbi Ovadia Yosefia, joka on tunnettu äärimmäisistä lausunnoistaan ja mielipiteistään koskien palestiinalaisten hävittämistä. Rabbi Ovadia Yosef oli aikaisemmin Israelin sefardien päärabbi ja on Shasin perustaja.

Shlomo Sand

Shlomo Sand (hepr. ‏שלמה זנד‎, translitteroidaan myös Shlomo Zand, s. 10. syyskuuta 1946 Linz, Itävalta) on Tel Avivin yliopiston historian professori. Hänen pääasialliset opetusalansa ovat elokuva ja historia, Ranskan henkisen kulttuurin historia sekä kansa ja nationalismi.

Walter Rothschild

Lionel Walter Rothschild (8. helmikuuta 1868 – 27. elokuuta 1937) 2. Rothschildin paroni, oli englantilainen pankkiiri ja eläintieteilijä. Walter Rothschild vaikutti Israelin valtion perustamiseen.

Zelzal-2

Zelzal-2 on iranilainen lyhyenmatkan ballistinen ohjus, jonka arvellaan olevan sama ohjus kuin Mushak-200. Sen kantaman uskotaan olevan 200 kilometriä. Arviot kantamasta vaihtelevat kuitenkin 100 km:sta 400 km:iin.

Ohjus on 8,46 metriä pitkä, sen halkaisija on 610 mm ja laukaisumassa 3 545 kg 600 kg:n taistelukärjellä. Ohjuksen uskotaan voivan kantaa myös kemiallisia ja biologisia taisteluaineita.

Zelzal-2:n uskotaan perustuvan neuvostoliittolaiseen Luna-M-ohjukseen, jonka NATO-raportointinimi on FROG-7.

Israel on väittänyt Iranin toimittaneen Zelzal-2-ohjuksia Hizbollahille Libanoniin ja israelilainen sanomalehti Haaretz kirjoitti 4. elokuuta 2006, että Iranin entinen Libanonin suurlähettiläs Mohtashami Pur, joka on Intifada-konferenssin pääsihteeri olisi ilmoittanut iranilaiselle lehdelle Iranin toimittaneen ohjuksia shiiamiliilisille Libanoniin sen puolustamiseksi. [1].

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.