Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja selvästi suurin kaupunki ja kunta on Seinäjoki. Useimmat muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi, vaikka osalla niistä onkin kaupunkinimitys. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös taajamien ulkopuolella. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.

Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan eli Peräpohjan kanssa.

Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia.

Alajoki Ilmajoki
Eteläpohjalaista lakeusmaisemaa Ilmajoen Alajoella.
Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna Etelä-Pohjanmaa.sijainti.suomi.2010
vaakuna
Flag of Southern Ostrobothnia

lippu

sijainti

Historialliset läänit Pohjanmaan lääni (1634–1775)
Vaasan lääni (1775–1997)
Länsi-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Seinäjoki
Maakuntajohtaja Asko Peltola
Kokonaispinta-ala 13 998,89 km²
12:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 13 443,50 km²
– sisävesi 555,39 km²
Väkiluku 189 546
9:nneksi suurin 31.5.2019 [2]
väestötiheys 14,1 as./km² (31.5.2019)
Maakuntalaulu Vaasan marssi
Nimikkolajit  
– eläin orava
– järvi Lappajärvi
– kala siika
– kasvi maitohorsma
– kivi kärnäiitti
– lintu isokuovi
Lyhenne FI-03

Talous

Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa.

Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää elintarviketeollisuutta, muun muassa Atria on eteläpohjalainen yritys. Seinäjoella sijaitsee myös valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus.

Muita suurempia Etelä-Pohjanmaalla toimivia yrityksiä ovat Ruukki, Ilkka-Yhtymä ja Valio. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on laaja teollisen hirsitalorakentamisen keskittymä. Esimerkiksi Honkarakenne ja Finnlamelli valmistavat hirsitaloja Etelä-Pohjanmaalla.

Tapahtumia ja nähtävyyksiä

Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock, Tangomarkkinat ja 1970-luvulla aloitetut Vauhtiajot. Lisäksi eteläpohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä ja Kauhajoen Nummijärvellä järjestetään joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt Nummirock-festivaali. Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa Alvar Aallon suunnittelemat Lakeuden risti -kirkko ja kaupungintalo. Geologisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Pirunpesä Jalasjärvellä ja Karijoen Susiluola, jossa on ehkä säilynyt merkkejä jääkautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta. Muita merkittäviä nähtävyyksiä on Lapualla sijaitseva tuomiokirkko joka kuuluu Lapuan hiippakuntaan sekä Lapualla sijaitseva Simpsiön vuori.

Suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Kauhavalla sijaitseva Powerpark-huvipuisto, Suomen toiseksi suurin eläintarha Ähtärin eläinpuisto, Lappajärven kraatterijärvi ja Veljekset Keskinen Oy -kyläkauppa, joka on Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo.lähde?

Liikunta ja urheilu

Etelä-Pohjanmaalta on tullut valtakunnallisesti tunnettuja urheilijoita, myös pienemmiltä paikkakunnilta. Esimerkiksi 2010-luvun urheilijoista Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on kotoisin Ilmajoelta. Etelä-Pohjanmaan eräs keskeinen urheilu- ja liikuntainstituutti on Kuortaneen urheiluopisto, jonka läheisyydessä on myös Kuortaneen urheilulukio.

Kunnat

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on 17 kuntaa, joista kahdeksan on kaupunkeja.

Map of Southern Ostrobothnia-fi
Southern Ostrobothnia & Seinäjoki border sign
Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on Seinäjoki.

Entiset kunnat

Seutukunnat

Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu neljään seutukuntaan.

Suurimmat taajamat

Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsi 47 taajamaa.[3] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[4]
1 Seinäjoen keskustaajama Seinäjoki 49 992
2 Ilmajoki-Kurikka Kurikka 6 765
Ilmajoki 6 724
13 489
3 Lapuan keskustaajama Lapua 10 674
4 Kauhajoen keskustaajama Kauhajoki 8 698
5 Kauhavan keskustaajama Kauhava 5 509
6 Alajärven keskustaajama Alajärvi 5 111
7 Alavuden keskustaajama Alavus 3 973
8 Ähtärin keskustaajama Ähtäri 3 423
9 Jalasjärven kirkonkylä Kurikka 3 311
10 Teuvan kirkonkylä Teuva 2 778

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
195 769
1985
  
200 815
1990
  
201 670
1995
  
200 857
2000
  
195 615
2005
  
193 812
2010
  
193 504
2016
  
191 860
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 25.6.2019. Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2019.
  3. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  4. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  5. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.

Aiheesta muualla

Alahärmä

Alahärmä on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Härmänmaan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Se yhdistyi Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009.

Vuoden 2008 lopussa Alahärmän asukasluku oli 4 661 ja pinta-ala 353,65 neliökilometriä. Alahärmän naapurikunnat olivat Kauhava, Kortesjärvi, Oravainen, Uusikaarlepyy, Vöyri-Maksamaa ja Ylihärmä.

Evijärvi

Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 473 ihmistä, ja sen pinta-ala on 390,71 km², josta 36,56 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,98 asukasta/km². Evijärven naapurikunnat ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli. Evijärvi sijaitsee Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla.

Kunnan suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Evijärvi, jonka rannalla kunnan keskustaajama sijaitsee.

Isojoki

Isojoki (ruots. Storå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 122 ihmistä ja väestötiheys on 3,85 as./km². Pinta-ala on 647,46 km², josta vesistöjä 5,04 km².

Jalasjärvi

Jalasjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asui sen lakkauttamishetkellä 7 779 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 830,42 km², josta 12,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys oli 9,51 asukasta/km². Jalasjärven naapurikunnat olivat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Parkano ja Seinäjoki.

Jalasjärvi liitettiin Kurikkaan vuoden 2016 alussa Jalasjärven ja Kurikan yhteisestä esityksestä.

Jurva

Jurva on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Suupohjan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 4 289 ja pinta-ala 448,37 km², josta 4,4 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkautui sen yhdistyessä Kurikkaan vuonna 2009. Jurvan naapurikunnat olivat Ilmajoki, Kurikka, Laihia, Maalahti, Närpiö ja Teuva.

Karijoki

Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 274 ihmistä, ja sen pinta-ala on 186,50 km2, josta 0,78 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 6,86 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.

Karijoki on yksi Suupohjan seutukunnan neljästä kunnasta. Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.

Kauhava

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 16 033 henkilöä (2018-12-3131. joulukuuta 2018), ja sen pinta-ala on 1 328,37 km², josta 14,59 km² on vesistöjä (2019-01-011. tammikuuta 2019). Väestötiheys on 12,20 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Kauhava on kuntaliitosten seurauksena väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki.

Kortesjärvi

Kortesjärvi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Järviseudun seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 275 ihmistä ja pinta-ala 333,51 km², josta 9,81 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavan kaupungiksi vuonna 2009. Kortesjärven naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy.

Kortesjärvellä sijaitsee myös Kortesjärvi-niminen järvi Ylikylän kylässä.

Kuortane

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes, on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa. Kunnassa asuu 3 573 ihmistä ja sen pinta-ala on 484,89 km², josta 22,71 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,73 asukasta/km². Kuortaneen naapurikunnat ovat Alajärvi, Alavus, Lapua ja Seinäjoki.

Kuortaneen vaakuna on aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. Kuha on vanhasta pitäjänsinetistä. Liekit viittaavat tarinaan järven palosta. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar.

Kuortane ja Lehtimäki kävivät alkuvuodesta 2006 neuvotteluja Lehtimäen liittymisestä Kuortaneeseen. Neuvotteluprosessin lopputuloksena Kuortane olisi hyväksynyt kuntaliitoksen, mutta Lehtimäki vetäytyi viime hetkellä jo valmiiksi neuvotellusta liitossopimuksesta. Vuoden 2009 alussa Lehtimäki liittyi Alajärven kaupunkiin.

Kuortaneella on avoin langaton lähiverkko freedom.

Kurikka

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 20 959 (2018-12-3131. joulukuuta 2018) ja pinta-ala 1 743,90 km² (2019-01-011. tammikuuta 2019), josta 1 724,62 km² maata ja 19,28 km² sisävesiä.Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan. Vuoden 2016 alussa myös Jalasjärvi liittyi Kurikkaan. Kurikka on kuntaliitosten seurauksena pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki. Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.

Lehtimäki

Lehtimäki on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Kuusiokuntien seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 1 848 ja pinta-ala 288,8 km², josta 16,96 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta ja yhdistyi Alajärveen vuonna 2009. Lehtimäen naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat: Alajärvi, Kuortane, Soini, Töysä ja Ähtäri

Perinneruoka

Perinneruoka on ruokaa, jonka sisältöön, valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle.Perinneruoat ovat tärkeä osa monien juhlapyhien, esimerkiksi joulun ja pääsiäisen viettoa. Ruoan merkitys juhlassa oli entisaikaan erityisen suuri, koska ravintoa ei aina ollut riittävästi.Tietyn alueen keittiön määrittelevät kolme päätekijää: perusraaka-aineet, valmistustavat ja tavallisimmat mausteet. Tiettyyn kulttuuriin kasvaneet ihmiset suosivat tottumustensa mukaista ruokaa ja mieltävät tietyt ravinnoksi kelpaavat raaka-aineet epämiellyttäviksi, jos niitä ei tunneta tai pidetä hyväksyttävinä kyseisessä kulttuurissa. Ruokakulttuurit ovat syntyneet ravinnon hankintatapojen, ruoanvalmistustapojen ja nauttimistapojen yhteisvaikutuksena.Perinneruoat eivät aina ole kovin alkuperäisiä siinä mielessä, että ne olisi keksitty kyseisellä alueella. Monet suomalaiset maaseudun ruokalajit ovat muunnelmia herrasväen vastaavista, jotka taas ovat usein peräisin Suomen ulkopuolelta. Esimerkiksi savolainen alatoopi ei välttämättä ole kovinkaan lähellä ranskalaista esikuvaansa. Nykyisin tarjottavat perinneruoat ovat myös nykyihmisen makuun ja nykyajan valmistustapoihin sopeutettuja. Esimerkiksi muikun ja monien muiden pilaantuvien elintarvikkeiden perinteinen säilömistapa oli hapattaminen, joka ei vastaa nykymakua.

Pohjanmaa

Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia:

Pohjanmaan historiallinen maakunta (ruots. Österbotten), historiallinen maakunta Suomessa, käsittää seuraavat nykymaakunnat:

Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaan maakunta (lähes kokonaan)

Keski-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Kainuun maakunta

Lapin maakunta (eteläosa)

Pohjanmaan lääni, Suomen lääni vuosina 1634–1775

Miinalaiva Pohjanmaa, entinen Suomen merivoimien lippulaiva, nykyinen merenmittausalus

Pohjanmaa-luokka, Suomen merivoimien alusluokka

Pohjanmaa-luokka, Ruotsin saaristolaivaston alustyyppi 1700-luvulla

Iskelmäradio Pohjanmaa, radioasema Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla

Pohjanmaan Radio, YLE Radio Suomen maakuntaradio

Pohjanmaa, Antti Tuurin kirjoittama romaani vuodelta 1982

Pohjanmaa, Antti Tuurin romaaniin perustuva, Pekka Parikan vuonna 1988 ohjaama suomalainen elokuva

Pohjanmaa, Vaasassa 1909–1912 ilmestynyt sanomalehtiSukunimi:

Atte Pohjanmaa (1903–1976), päätoimittaja ja kirjailija

Seinäjoen maalaiskunta

Seinäjoen maalaiskunta (lyh. Seinäjoen mlk, vuoteen 1930 Seinäjoki) oli Etelä-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Seinäjoen kauppala erotettiin Seinäjoen maalaiskunnasta vuonna 1930. Tätä ennen kunnan nimenä oli pelkästään Seinäjoki, mutta maalaiskunnan erottamiseksi kauppalasta nimeksi vaihdettiin Seinäjoen maalaiskunta. Oli harkittu myös koko Seinäjoen kunnan muuttamista kauppalaksi, mutta tämä ei toteutunut. Maalaiskunnan kunnantalona oli Törnävän kartano ja maalaiskunnan keskusta oli nykyinen Törnävän kaupunginosa.

Seinäjoen maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan 1. tammikuuta 1959. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun maalaiskunta-sanaa nimessään kantanut kunta liitettiin kokonaan kaupunkiin tai kauppalaan. Vuonna 1960 Seinäjoesta tuli kaupunki.

Soini

Soini on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Soinin kunta on noin 2 100 asukkaallaan Karijoen ohella Etelä-Pohjanmaan pienimpiä kuntia. Etelä-Pohjanmaan korkein kohta, Raitamäki, sijaitsee Soinissa: Raitamäki on 240,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Soinissa on avoin langaton lähiverkko freedom ja Suomen ainoa vaivaisakka.

Töysä

Töysä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijainnut entinen Suomen kunta. Vuoden 2012 lopussa kunnassa asui 3 122 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 309,66 km2, josta 11,91 km2 vesistöjä. Väestötiheys oli 10,49 asukasta/km2. Töysä liittyi Alavuteen vuoden 2013 alussa. Sen naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Alajärvi, Alavus, Kuortane, Virrat ja Ähtäri. Näistä Alajärvi tuli Töysän rajanaapuriksi vuonna 2009, kun siihen liitettiin Töysän rajanaapurina ollut Lehtimäki.

Vaasan vaalipiiri

Vaasan vaalipiiri (vaaleihin 1995 asti Vaasan läänin vaalipiiri) on yksi eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä. Vaalipiiristä valittiin vuoden 2015 vaaleissa 16 kansanedustajaa, mikä on 8,0 % kaikista kansanedustajista. Nimestään huolimatta vaalipiiri kattaa kolme lounaisinta Pohjanmaan maakuntaa eli Etelä-Pohjanmaan maakunnan, Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Vaasan lisäksi koko rannikon Pohjanmaan maakunnan alueet.

Vaalipiiriin kuuluvat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lestijärvi, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Perho, Pietarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Toholampi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vöyri ja Ähtäri.

Vaalipiirin entisiä kuntia ovat Alahärmä, Alaveteli, Bergö, Björköby, Himanka, Jalasjärvi, Jepua, Jurva, Kaarlela, Koivulahti, Kortesjärvi, Kälviä, Lapväärtti, Lehtimäki, Lohtaja, Maksamaa, Munsala, Nurmo, Oravainen, Peräseinäjoki, Petolahti, Pirttikylä, Purmo, Raippaluoto, Siipyy, Sulva, Teerijärvi, Tiukka, Töysä, Ullava, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa, Ylihärmä, Ylimarkku, Ylistaro, Ähtävä ja Öja.

Ylihärmä

Ylihärmä on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluneessa Härmänmaan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 2 916 ja pinta-ala oli 152,17 km², josta 0,47 km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kauhavan ja Kortesjärven kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009. Ylihärmän naapurikunnat olivat Alahärmä, Isokyrö, Kauhava, Lapua, Vöyri-Maksamaa ja Ylistaro.

Ylistaro

Ylistaro on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Seinäjoen seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 5 576 ja pinta-ala 484,99 km2, josta 3,16 km2 vesistöjä. Kunta lakkautui kuntaliitoksessa yhdistyen Nurmon ja Seinäjoen kanssa uudeksi Seinäjoeksi vuonna 2009. Ylistaron naapurikunnat olivat Ilmajoki, Isokyrö, Lapua, Nurmo ja Ylihärmä.

Ennen vuotta 1658 Ylistarolla tarkoitettiin sittempää Isoakyröä. Nimi vaihtui kun nykyisen Ylistaron kappeliseurakunta perustettiin. Ylistaron vastapari on Vähäkyrö, entinen Alastaro.

Suomen maakunnat

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.